Etäopetus Multimediaverkoissa (ETÄKAMU) -tavoitetutkimushanke
Soneran perehtymisohjelma - henkilöstökoulutusta verkossa
Edellinen Ylempi otsikkotaso Sisällys Hakemisto SeuraavaTEKES

2.6.3 Viitekehys ja tutkimusongelmat

Seuraavassa tarkastellaan yleisiä perehtymistarpeita, sekä niiden toteuttamisessa ilmenneitä toteutuksellisia ja teknisiä ongelmia.

Tutkimuksen viitekehys

Yleisesti ottaen voidaan todeta, että perehdyttämisen tarve on kasvanut toimintaympäristöjen nopean muutoksen vuoksi. Vuonna 1998 Sonera rekrytoi arviolta noin 500-600 uutta soneralaista. Suuri rekrytoitavien määrä on synnyttänyt tarpeen kehittää uusien tulokkaiden perehtymiskäytäntöjä helpottamaan soneralaistumista. Perehtymiskäytännöstä haluttiin kehittää sellainen, että se varmasti ja tehokkaasti pystyisi antamaan työntekijöille perustietoa Sonerasta jatkuvasti, läpi työuran. Sonerassa perehtymisen päävastuu on esimiehillä, mutta ennen kaikkea perehtyjällä: oma-aloitteellisuus ja itseohjautuva perehtyminen ovat perehtymiskäytännön onnistumisen keskeiset tekijät.

Rissanen ym. ( 1996 , 120.) määrittelevät perehdyttämisen seuraavasti: "Perehdyttämisellä tarkoitetaan niitä toimia, joiden avulla uusi jäsen tai toiseen tehtävään siirtyvä henkilö voi sopeutua uuteen työhönsä, organisaatioon, työ- ja organisaatioympäristöön sekä muuhun henkilöstöön. Näiden eri osien painotus riippuu esimerkiksi toimesta organisaatiossa. Perehdyttämiseen kuuluu toimenpiteiden lisäksi myös niiden suunnittelu ja arviointi." Heidän mukaansa perehdyttämisen tarkoituksena on muun muassa:

( Räisänen 1994, 234-235) on tarkastellut perehdyttämistä mm. työolojen näkökulmasta. Hänen mukaansa perehdyttämisessä ja työvalmennuksessa tulisi työympäristön käsitettä tulkita laajasti kattamaan seuraavat työolot:

"Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että on tultu eräänlaiseen uuteen avoimen opetuksen kehittämisvaiheeseen. Lähtökohtana opetusratkaisuissa on käsitys oppimisesta. Koulutus organisoidaan oppimisnäkemyksestä käsin. Oppimisympäristöihin liittyy kiinteästi moderni teknologia, joka on jo luonut hyvät edellytykset kansalliseen ja kansainväliseen verkostoitumiseen. Teknologiasta näyttäisikin tulevan yksi keskeinen keino vastata modernin yhteiskunnan vaatimukseen opiskeluympäristöjen ekologisesta validiudesta." (Viitala 1998 , 8.)

Soneran lähtökohta ja tavoitteet muokkautuivat perehdyttämisestä perehtymiseen. Oppimisnäkemys on siis ohjannut koko suunnitteluprosessia. "Monimuoto-opetus on rakennettu pitkälle opiskelijan itsenäisen työskentelyn varaan. Tällä hetkellä vallalla oleva käsitys oppimisesta antaa vastuun oppimisesta oppijalle itselleen. Itsenäiseen työskentelyyn pystyminen edellyttää opiskelijalta määrätynasteista itseohjautuvuutta." ( Viitala 1998, 16.)

Tekniset haasteet

Tietotekniset suunnitelmat

Projektissa mukana olevan yrityksen kanssa tulee selvittää, mitkä ovat organisaation tietotekniset suunnitelmat seuraavien vuosien aikana. Tällaisia ovat esimerkiksi suunnitelmat muuttaa verkkojen teknistä infrastruktuuria Unix-maailmasta Windows NT -maailmaksi. Projektin lopputuotteen kannalta tämä on oleellisen tärkeää, sillä jos näitä asioita ei huomioida, voi lopputuloksena olla ohjelma, joka ei toimi muutosten jälkeen.

Organisaation tekninen infrastruktuuri

Teknisen infrastruktuurin asettamat vaatimukset on huomioitava erityisen huolellisesti, koska ohjelma asennetaan yrityksen verkkoon. Ensinnäkin on päätettävä, onko kyseessä esim. intranet- vai internet-pohjainen ohjelma, vai asennetaanko ohjelma kenties vain paikallisesti kuten esimerkiksi CD-ROM. Tämä vaikuttaa sekä ohjelman tekniseen että sisällölliseen toteutukseen, sillä internetiin ei voida laittaa esimerkiksi yrityksen sisäistä materiaalia.

Laitteiden heterogeenisuus

Laajassa verkkopohjaisessa ratkaisussa on otettava huomioon organisaatiossa käytettyjen koneiden erilaisuus. Tuotettu ohjelma ei välttämättä toimi kuin osassa organisaatiota, vaikka alunperin kohdejoukkona olisi ollut koko organisaatio. Monia valintoja tehtäessä voidaan joutua tekemään paljon kompromisseja. Nämä kompromissit tarkoittavat yleensä vähemmän interaktiivisia ominaisuuksia ja vähemmän eri medioiden käyttöä (esim. video/ääni).

Ohjelmistoympäristöt

Interaktiivisesta käytöstä on muistettava kaksi tärkeää asiaa. Käyttäjän on saatava palautetta toiminnastaan verkossa/ohjelmassa. Hänellä on myös oltava mahdollisuus hyödyntää omia kognitiivisia tietorakenteitaan ohjelmaa käyttäessään. Tämä edustaa interaktiivisuuden väljää määritelmää verkko-ohjelmien kehityksessä. Mahdollisia tapoja toteuttaa interaktiivisuutta verkossa ovat perusohjelmointikielet kuten Java ja Perl yhdistettynä HTML:ään, jonka versioita käytetään aina muodossa tai toisessa. Ongelmia aiheuttaa sekin, että "puhdas" Java ei toimi 16-bittisissä käyttöjärjestelmissä kuten Win 3.1 tai sitä aikaisemmat versiot. Vasta Win 95 käyttää sujuvasti Javaa hyväkseen. Mikäli projektissa halutaan/voidaan käyttää jotakin sovellusohjelmaa, kuten esim. Macromedia Director -ohjelmaa ja sen interaktiivista verkko-ohjelmointilaajennusta Shockwavea, saatetaan selvitä vähemmällä ohjelmoinnilla ja säästää aikaa. Ongelmia saattavat aiheuttaa ohjelmien vaatimat plug-in-lisälaajennukset. Niiden asentaminen servereille yhtiön käyttämän selaimen kanssa saattaa olla ylivoimainen ongelma. Paikallisesti ne asentuvat sujuvasti, mutta suurissa organisaatioissa ohjelman asentaminen joka koneeseen on resurssien kannalta vaikeaa.

Suurissa yrityksissä sopivien ohjelmistojen ja käyttöympäristöjen valitseminen on kauaskantoinen päätös ja vaatii erityistä asiantuntemusta.

Käyttöliittymän stabiliteetti

Yrityksen verkkoympäristössä yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi on noussut päivitettävyys. Verkossa oleva materiaali ja verkko pyritään suunnittelemaan niin, että kerran päivitettäessä, se muuttuu koko verkkoympäristössä. Ohjelmistoprojektin käyttöliittymän suunnittelu kohtaa tällöin merkittäviä haasteita. Pedagogisesti ja visuaalisesti hyvin suunniteltu käyttöliittymä on rakennettu siten, että se toimii sekä sisäisen rakenteensa että ulkonäkönsä puitteissa. Ohjelman tasoilla edetessä näkymä on suunniteltu tukemaan edellä opittua ja läpikäytyä. Ohjelmassa on olemassa sisäinen navigointijärjestelmä, joka tukee ohjelmaideaa ja sen periaatteita.


Edellinen Ylempi otsikkotaso Sisällys Hakemisto Seuraava