Etäopetus Multimediaverkoissa (ETÄKAMU) -tavoitetutkimushanke
Javastation PC:n haastajana oppilaitoksissa
Edellinen Ylempi otsikkotaso Sisällys Hakemisto Seuraava TEKES

2.5.7 Syksyn 1998 kokeilut - uusia sovelluksia

Syksyn 1998 aikana järjestettiin toinen opetuskokeilu yhdessä Pythagoras-pilottiprojektin kanssa. Tällä kertaa JavaStation-kouluista ainoastaan Kaukajärven koulu osallistui Pythagoras-kokeiluun ja sekin varsin lyhyellä aikataululla, joten tilastomatematiikan oppimisympäristöä käytti JavaStationilla ainoastaan neljä oppilasta. Pienestä aineistosta ei voi vetää mitään suuria johtopäätöksiä.

Pyynikin yläasteella toteutetuissa syksyn kokeiluissa keskityttiin sovellusvalikoiman laajentamiseen sekä infokioski-tyyppisen käytön testaamiseen ja toteuttamiseen. Pilottiprojektin käyttöön saatiin kaksi uutta toimisto-ohjelmistosovellusta, Lotuksen eSuite WorkPlace ja StarDivisionin StarOffice . Seuraavassa esitellään näiden ohjelmistojen ominaisuuksia ja niistä saatuja käyttökokemuksia.

eSuite WorkPlace

eSuite WorkPlace ( http://esuite.lotus.com ) on täysin Javalla toteutettu toimisto-ohjelmistopaketti, joka on suunniteltu käytettäväksi nimenomaan verkkotietokoneilla. Luonnollisesti pääkohde on IBM:n oma verkkotietokone, mutta myös Sunin JavaStationille on julkaistu oma versionsa. eSuite ei ole pelkkä yksi sovellus, vaan se korvaa koko HotJava Views:in ikkunoinnista huolehtivana pääsovelluksena. Jo Views:issä on pyritty minimoimaan kelluvien ikkunoiden määrää, mutta eSuite menee sitäkin pitemmälle. Kaikki uudet ikkunat, olivat ne sitten uusia sovelluksia tai jo suorituksessa olevan sovelluksen uusia ikkunoita, avataan omaan näkymäänsä. Kelluvia ikkunoita ei ole siten käytännössä ollenkaan.

Sovellusvalikoima pitää sisällään kaikki perustyökalut: tekstinkäsittely, taulukkolaskenta, esitysgrafiikka, sähköposti (sekä POP3 että IMAP4), kalenteri ja WWW-selain. Ominaisuuksiltaan ne ovat pelkistettyjä versiota verrattuna työasemissa toimiviin vastaaviin sovelluksiin, mutta harva käyttääkään mitään hienouksia perustoimintojen lisäksi.

eSuite-sovellukset tukevat ainoastaan omia tiedostoformaattejaan. Jos halutaan katsella muissa tiedostoformaateissa olevia dokumentteja, tarvitaan erillinen NT-palvelin tiedostokonversioita varten. Tämä rajoittaa eSuiten soveltuvuutta heterogeenisiin laitteisto- ja sovellusympäristöihin. Toisaalta, eSuitessa tehtyjä teksti- ja taulukkolaskentadokumentteja pystyy lukemaan millä tahansa koneella, sillä ne perustuvat HTML-kieleen ja ovat käytännössä WWW-sivuja. Erikoismuotoilut, kaavat ja muut vastaavat määritykset, jotka eivät kuulu perus-HTML:ään, talletetaan tiedostoihin erikoismerkinnöin, jotka normaali WWW-selain ohittaa.

eSuite käyttää erittäin tehokkaasti hyväkseen Javan sarjallistamis-ominaisuutta, jonka avulla Java-sovelluksen tila voidaan tallettaa levylle myöhempää käyttöä varten. Kun eSuite-istunto lopetetaan, kaikki avoinna olevien sovellusten tilat talletetaan palvelimelle. Kun sama käyttäjä seuraavan kerran käynnistää eSuiten, työpöytä palautuu täsmälleen samaan tilaan kuin mitä se oli suljettaessa istunto edellisen kerran: samat sovellukset käynnistyvät ja samat dokumentit ovat avoinna, vaikka dokumenttia ei olisi vielä kertaakaan talletettu levylle sovelluksen Talleta-toiminnolla.

Pilottiprojektissa eSuitea käytettiin varsin vähän, lähinnä sen puutteellisen dokumenttiformaattituen takia. Lisäksi eSuiten tiedostohallintatoiminnon kanssa oli ongelmia, minkä vuoksi talletettujen dokumenttien avaaminen ei onnistunut. Käytössä ollut eSuite Workplacen evaluointiversio vaikutti muutenkin hiukan viimeistelemättömältä, mutta asiaan tulee varmasti parannusta jatkossa.

StarOffice

Henkilöiden, jotka ovat käyttäneet Microsoftin tuotteita, on helppo lähteä käyttämään saksalaisen StarDivisionin StarOffice-sovelluspakettia ( http://www.stardivision.com ), niin paljon se muistuttaa esimerkiksi MS Office:a. Ulkoasullisten seikkojen lisäksi StarOffice tukee Windows-käyttäjiä myös muulla tavalla, sillä se osaa avata ja myös tallettaa kaikkia yleisimpiä dokumenttiformaatteja.

StarOffice:ssa kaikki erillissovellukset on integroitu MS Windows 95 -tyylisen työpöytäkäyttöliittymän sisälle eli StarOffice käyttää sisäistä ikkunointia. Sovellusvalikoima pitää sisällään tekstinkäsittelyn, taulukkolaskennan, esitysgrafiikan, piirtotyökalun, sähköpostin, tiedostonhallinnan ja integroidun WWW-selaimen, joka itse asiassa toimii myös työpöytänä. Sovellusten ominaisuuksissa ei ole tingitty kuten eSuitessa, vaan sovelluksista löytyvät kaikki toiminnot, joita nykyaikaisesta toimisto-ohjelmistopaketista voi olettaakin löytyvän. Tosin StarOffice:n WWW-selain vaikutti melko puutteelliselta ainakin kokeiluissa käytetyssä Prefinal-versiossa, sillä se ei esimerkiksi osannut suorittaa Java-sovelmia oikein.

StarOffice on toteutettu Java-teknologialla, mutta kuitenkin siten, että siinä on käytetty laitteistoriippuvia ohjelmistorutiineja. Tämän vuoksi StarOffisesta on olemassa eri versiot mm. Solaris- ja Windows-ympäristöihin. StarOffice:sta on olemassa puhdas Java-versiokin, mutta pilotissa käytettiin Solaris-versiota X-ikkunoinnin kautta eli sovellusta ajettiin palvelimella ja ainoastaan käyttöliittymä tuotiin JavaStationille. Tähän ratkaisuun tyydyttiin, koska haluttiin käyttää uusinta esiversiota, josta ei ollut vielä Java-versiota saatavilla. Asiaan vaikutti myös lisenssiongelma, sillä StarOffice:lle etsittiin vielä edustajaa Suomeen tätä artikkelia kirjoitettaessa.

StarOffice:a käytettiin varsin runsaasti Kaukajärvellä tekstin- ja kuvankäsittelyn oppitunneilla tasavertaisesti Windows-sovellusten rinnalla. Oppilaiden mielestä StarOfficen tekstinkäsittelysovellus muistutti jopa liikaa MS Word:iä, siinä ei ollut mitään uutuudenviehätystä. Samankaltaisuudesta oli käytön kannalta hyötyä, sillä englanninkieliset valikot aiheuttivat jonkin verran ongelmia oppilaille.

Infokioski-käyttö Pyynikillä

Pyynikin koululla otettiin syksyllä 1998 käyttöön oma verkkolehti, Verkkohelmi ( http://www.aamulehti.fi/verkkohelmi ). Lehden ideana oli se, että oppilaat ja opettajat tuottivat itse ajankohtaista ja mielenkiintoista, omaan kouluunsa liittyvää materiaalia, joka sijoitetaan WWW:hen kaikkien luettavaksi.

Verkkohelmen lukemisen helpottamiseksi Pyynikin koulun JavaStation siirrettiin tietokoneluokasta koulun aulaan, jossa se oli vapaasti kaikkien oppilaiden käytössä. JavaStationin käyttö haluttiin rajata pelkästään verkkolehden lukemiseen ja palautteen antamiseen. Tämä toteutettiin konfiguroimalla JavaStation ja HotJava-selain sopivasti sekä tekemällä verkkolehdestä infokioski-käyttöön oma versionsa, josta oli poistettu linkit verkkolehden ulkopuolisiin WWW-sivuihin. Selaimesta poistettiin mm. osoiterivi sekä ylimääräiset valikot ja komennot, jolloin verkkolehden käyttö ei tuottanut ongelmia kokemattomillekaan WWW:n käyttäjille. Tavallinen Windows-käyttöjärjestelmällä varustettu PC-tietokone ei soveltuisi vastaavanlaiseen infokioski-käyttöön ellei sitä valvottaisi jatkuvasti ja estettäisi näin sen ei-toivottu käyttö.

Pienten konfigurointiongelmien jälkeen saatiin myös JavaStationin sähköpostitoiminto toimimaan moitteettomasti, mikä sitten mahdollisti oppilaille suoran palautteen antamisen lehden tekijöille heti jutun lukemisen jälkeen. Tätä mahdollisuutta myös käytettiin runsaasti. Tällaisen ikään kuin mielipiteiden keräämisen käytön mahdollisuudet ovat oivalliset nimenomaan JavaStationilla juuri sen ylläpidon huolettomuuden vuoksi.

Kokemukset Pyynikin koulun infokioski-tyyppisestä käytöstä olivat pelkästään myönteisiä: oppilaiden (ja opettajien sekä muidenkin koululla vierailleiden) innokkuus selata ja lukea lehteä ylitti jopa odotukset, alkuun koneella oli suorastaan tungosta. Aluksi oli tarkoitus antaa verkkolehden ensimmäisen numeron olla aulassa selattavissa noin kuukauden verran, siinä ajassa uskottiin halukkaiden ehtivän lukea ja selata lehteä kyllikseen. Aikaa jatkettiin kuitenkin viikolla, koska lukijoita tuntui riittävän. Suunnitteilla on myös laatia oppilaiden selattavaksi vastaavia sivukokonaisuuksia eri oppiaineiden alueilta, kuten pieni sivukokonaisuus suomen kielen historiasta äidinkielessä, Pyynikin ja Pispalan luontoa biologiassa sekä oppilaiden omista töistä koostuva WWW-näyttely kuvaamataidossa. Vaikuttaisikin varsin todennäköiseltä, että tämä uudenlainen tiedontarjoamisen tapa voisi kiinnostaa oppilaita välituntisin. Samoin koulun toiminnan esittely vanhempainilloissa ja ennen niiden ohjelman alkamista onnistuisi hyvin vastaavalla infokioski-käytöllä, kun vain laaditaan sopiva sivukokonaisuus.

Oppilaiden vastaanotto infokioski-palvelun suhteen oli pääsääntöisesti erittäin positiivista, muutaman päivän selaamisen jälkeen alkoi tosin kuulua joitakin huomautuksia siitä, miksei JavaStationilla päässyt muille sivuille. Mutta sehän ei toki ollut tarkoituskaan. Myös JavaStationin selaimen helppokäyttöisyys sai oppilailta kiitosta, jopa tietokonetta käyttämättömät uskaltautuivat selaamaan lehteä. Opettajan kannalta JavaStationin käyttö oli myös erittäin yksinkertaisesta: tarvittiin vain virran päälle kytkeminen ja sisään kirjautuminen, jonka jälkeen kone olikin käytettävissä, eikä ollut huolta sen sekaisin saamisesta. Tilanne olisi luultavasti ollut varsin toisenlainen tavallisen PC-koneen kanssa.

Infokioski-käyttöä aiottiin innokkaasti jatkaa Pyynikillä: koulun verkkolehden seuraava numero ilmestyi joulukuun puolivälissä ja se tuotiin taas aulaan selattavaksi. Myös ylläesiteltyjä uusia käyttömahdollisuuksia pyrittiin mahdollisuuksien mukaan toteuttamaan vielä kuluneen lukuvuoden aikana. Voidaan siis todeta JavaStationin soveltuvan oivallisesti juuri infokioski-tyyppiseen käyttöön. (Hatanpää 1998.)Kokemuksia Pyynikiltä


Edellinen Ylempi otsikkotaso Sisällys Hakemisto Seuraava