Etäopetus Multimediaverkoissa (ETÄKAMU) -tavoitetutkimushanke
Javastation PC:n haastajana oppilaitoksissa
Edellinen Ylempi otsikkotaso Sisällys Hakemisto Seuraava TEKES

2.5.3 JavaStation - mikä se on?

JavaStation (JavaStation [online]) on tietokone, jossa ei ole mitään ylimääräistä: ei kovalevyä, ei levykeasemaa, ei CD-ROM-asemaa eikä melua aiheuttavia tuulettimia (ks. »KUVIO 20.). JavaStation käyttää PC-liitäntöjä, joten siihen voidaan liittää normaalit PC:n näyttö, näppäimistö ja hiiri.


KUVIO 20. JavaStation-verkkotietokone

Kaikki ohjelmat ja käyttäjien omat tiedostot säilytetään yhdellä tai useammalla palvelimella, josta ne haetaan tarvittaessa verkon kautta verkkotietokoneelle. Ainoa pysyvä muisti JavaStationissa on optiona saatava 8 MB:n flash-muisti, johon voidaan tallettaa käyttöjärjestelmä ja/tai jokin erillissovellus. Tämä nopeuttaa käynnistystapahtumaa, kun aivan kaikkea ei tarvitse ladata verkosta. Flash-muistiakin käytettäessä verkkotietokoneen käyttöjärjestelmän päivittäminen palvelimella näkyy välittömästi verkkotietokoneella, sillä käynnistyksen yhteydessä tarkastetaan, onko flash-muistin sisältö sama kuin palvelimella. Jos näin ei ole, flash-muistille ladataan palvelimelta uusi versio käyttöjärjestelmästä. Näin tapahtuu myös silloin, jos flash-muistin sisältö on jostakin syystä korruptoitunut.

Palvelin

JavaStation ei ole itsenäinen laite. Se vaatii toimiakseen käynnistyspalvelimen (boot server), DNS-palvelut (Domain Name Service), NIS-palvelut (Network Information Service), NFS-palvelimen (Network File System), WWW-palvelimen, DHCP-palvelut (Dynamic Host Configuration Protocol), reitittimen ja kotihakemiston jokaiselle käyttäjälle. Kaikkia vaadittuja palveluja - käynnistyspalvelinta lukuun ottamatta - käytetään yleisesti lähiverkoissa.

Kaikki JavaStationin tarvitsemat palvelut voidaan tuottaa yhdellä palvelimella tai ne voidaan hajauttaa verkkoon usealle eri palvelimelle. Käytettiin kumpaa ratkaisua tahansa, JavaStation vaatii käytännössä Sunin Netra j -palvelimen käynnistyspalvelimekseen, joka on käytännössä mikä tahansa Sunin palvelin varustettuna Netra-ohjelmistolla. Netra j -palvelimeen on yhdistetty kaikki tarvittavat ohjelmistot, joita voidaan hallinnoida sekä perinteisesti komentoriviltä käsin tai WWW-käyttöliittymän kautta miltä tahansa tietokoneelta. WWW-käyttöliittymä mahdollistaa Netra-palvelimen ylläpidon sellaiseltakin henkilöltä, joka ei tunne Unix-ympäristöjä.

Sovellukset

JavaStation-nimestä voi jo päätellä, että kaikkien JavaStationilla ajettavien ohjelmien täytyy olla joko itsenäisiä Java-sovelluksia tai WWW-sivuilla olevia Java-sovelmia. Vaikka Java onkin varsin nuori ohjelmointikieli, sillä tehtyjä sovelluksia alkaa olla saatavilla hyvin runsaasti ja tilanne paranee koko ajan. MS Windows-ohjelmistovalikoiman runsauteen on silti vielä pitkä matka.

JavaStationissa on täysin graafinen käyttöliittymä. Mitään komentorivejä tai vastaavia ei ole. Käyttöjärjestelmä tukee suoraan ikkunointia, mutta useamman kuin yhden sovelluksen käyttämiseen samanaikaisesti tarvitaan pääsovellus, josta muut sovellukset käynnistetään ja joka huolehtii järkevästä ikkunoinnista. Sunin toimittama ikkunointisovellus on nimeltään HotJava Views . Kuten nimestä voi jo päätellä, HotJava Views:in idea perustuu eri näkymiin, jotka vastaavat X-ikkunoinnista tuttua virtuaalityöpöytää: työpöytä muodostuu useasta näytön kokoisesta alueesta, joista vain yksi auki olevine sovellusikkunoineen on kerrallaan näkyvissä. Tämä mahdollistaa usean eri sovelluksen käyttämisen yhtä aikaa ilman vaaraa hukkua päällekkäin olevien ikkunoiden sekaan.

Verkkotietokoneesta puhuttaessa yksi tärkeimmistä sovelluksista on WWW-selain, käytetäänhän WWW:tä mitä erilaisimpiin tarkoituksiin ja käyttökohteet vain lisääntyvät. JavaStationissa toimii tällä hetkellä ainoastaan Sun JavaSoftin HotJava -selain, koska muita puhtaasti Javalla toteutettuja selaimia ei ole saatavilla. Netscape aloitti oman Java-selaimensa, Javagatorin, kehitystyön, mutta projekti keskeytettiin ennen ensimmäistäkään toimivaa versiota. Kehitystyö jatkuu Jazilla -ryhmässä, joka koostuu aktiiveista Java-kehittäjistä ja toimii vapaaehtoisuusperiaatteella. Ryhmän kotisivu on URL-osoitteessa http://www.jazilla.org. Toinen vastaava ryhmä kehittää ilmaista Java-selainta koodinimeltään JoZilla ( http://www.jos.org). Jazillasta ei ole vielä minkäänlaista toimivaa versiota ja JoZillakin on vasta kehittelyasteella, joten näyttääkin siltä, että lyhyellä aikavälillä HotJavalle ei löydy kilpailijaa Java-pohjaisissa verkkotietokoneissa.

HotJava-selain tukee täysin HTML3.2-standardia ja on siten täysin riittävä selain useimpiin tarkoituksiin. Siitä ei ole kuitenkaan kilpailijaksi Netscape Navigatorille ja Microsoft Explorerille erikoisominaisuuksia vertailtaessa. Ehkä suurin HotJavan puute on JavaScript-tuen puuttuminen. JavaScript on Netscapen kehittämä skriptikieli, joka mahdollistaa ohjelmakoodin sijoittamisen suoraan HTML-tiedostoon ja siten pienten ohjelmien ajon selaimessa. Java-ohjelmointikielen kanssa sillä ei ole mitään tekemistä, vaikka nimestä voisi muuta päätelläkin. JavaScriptin etu ja samalla selkeä turvallisuusriski Javaan verrattuna on sen parempi integrointi selaimeen ja selaimen toimintoihin. Java-ohjelmat on täysin tarkoituksella pyritty erottamaan selaimesta, lähinnä turvallisuussyistä. Sunin mukaan JavaScript-tuki tulee seuraavaan HotJava 2.0-versioon, itse asiassa Sunilla on sisäisessä käytössä jo HotJavan versio, joka ymmärtää JavaScriptiä.

Pelkkä selain riittää harvoin tietokoneen ainoaksi sovellukseksi oppilaitoskäytössä. Tämän vuoksi on tärkeää, että kokonaisia toimistosovelluspaketteja on jo saatavilla Java-versioina. Java-pilottiprojektissa näistä oli käytössä Applix Anyware , Lotuksen eSuite WorkPlace ja StarOffice . Näistä viimeksimainittu vaikuttaa kaikkein mielenkiintoisimmalta, sillä se on mm. tiedostoyhteensopiva Microsoft-tuotteiden kanssa (MS Office, MS Works). Sovellusten käyttökokemuksia esitellään jäljempänä.

Jo olemassa olevia NT- ja Unix-sovelluksia on myös mahdollista käyttää JavaStationilla erillisten palvelinohjelmistojen avulla. Ideana on ajaa ohjelmat palvelimella ja siirtää ainoastaan näyttö, hiiri ja näppäimistö verkon kautta verkkotietokoneelle. Unix-käyttäjille tämä on tuttua X-ikkunoinnin käyttämisestä verkon yli. Etäohjelmia ei siis ajeta oikeasti verkkotietokoneella, vaan huomattavasti suorituskykyisemmällä palvelimella. Yhdellä palvelimella voi olla samanaikaisesti käynnissä sovelluksia jopa usealle kymmenelle verkkotietokoneelle riippuen sovellusten raskaudesta. Ohjelmien etäkäyttömahdollisuuden ansiosta verkkotietokoneella voidaan käyttää sellaisiakin sovelluksia, joihin verkkotietokoneen suorituskyky ei muuten riittäisi.


Edellinen Ylempi otsikkotaso Sisällys Hakemisto Seuraava