Etäopetus Multimediaverkoissa (ETÄKAMU) -tavoitetutkimushanke
Javastation PC:n haastajana oppilaitoksissa
Edellinen Ylempi otsikkotaso Sisällys Hakemisto SeuraavaTEKES

2.5.2 Miksi Java ja verkkotietokone?

Java on kehitetty alun alkaen laitteistoriippumattomaksi ohjelmointikieleksi. Kouluissa laitteistoriippumattomuudella ei ole suurtakaan väliä tällä hetkellä, koska lähes kaikki tietokoneet oppilaitoksissa ovat Windows-käyttöjärjestelmällä varustettuja PC:eitä. Tilanne voi kuitenkin muuttua nopeastikin mm. verkkotietokoneiden yleistymisen johdosta.

Javan verkko-ominaisuuksilla on huomattavasti suurempi merkitys kouluympäristössä kuin laitteistoriippumattomuudella: Suomi tietoyhteiskunnaksi -ohjelman mukaisesti kaikki Suomen koulut tullaan verkottamaan vuoteen 2000 mennessä ja tarve verkkoyhteyksien hyötykäytölle kasvaa koko ajan. Pienet hajautetut Java-sovellukset mahdollistavat räätälöityjen, interaktiivisten verkko-oppimateriaalien tuottamisen jopa opettajien itsensä toimesta. Oppilaitosten yhteistyöhön avautuu aivan uusia mahdollisuuksia esimerkiksi oppimateriaalien käytössä ja tuottamisessa.

Harvalla oppilaitoksella riittää resursseja tietokoneiden ylläpitoon . Windows-pohjaisten PC-luokkien ylläpito jää usein jonkun opettajan oman toimen ohella tehtäväksi työksi, joka vie käytännössä moninkertaisesti sen ajan, mitä sille on resurssoitu. Uusien ohjelmistojen asentaminen erikseen jokaiseen PC:hen on työlästä. Oppilaat saavat helposti Windowsin asetukset sekaisin jopa niin pahasti, että kaikki ohjelmistot on asennettava uudestaan, ja oppilaiden omatoimiset pelien sekä muiden epämääräisten ohjelmien asentamiset tuovat mukanaan ainaisen tietokonevirusvaaran kaiken muun harmin lisäksi.

Verkkotietokone tarjoaa ratkaisun kaikkiin edellä mainittuihin ongelmiin. Käytössä olevat ohjelmistot asennetaan ainoastaan palvelimelle, josta verkkotietokoneet lataavat tarvittavat osat ohjelmia käynnistettäessä. Kaikki asetukset ladataan myös palvelimelta, joten niihin pääsee käsiksi ainoastaan ylläpidon oikeuksilla. Nämä seikat takaavat, että käyttäjät itse eivät saa verkkotietokonetta tilaan, jossa se ei edes kylmäkäynnistyksen jälkeen suostu toimimaan normaalisti. Uusien ohjelmien asentaminen ei onnistu normaalilta verkkotietokoneen käyttäjältä, mikä estää mm. laittomien ohjelmistokopioiden leviämisen oppilaitoksen tietokoneille. Varmuuskopioiden ottaminen helpottuu myös merkittävästi, koska käyttäjien henkilökohtaisetkin dokumentit ja työt talletetaan keskitetysti palvelimelle kunkin käyttäjän kotihakemistoon.

Verkkotietokone mahdollistaa aivan uusia tietokoneen käyttötapoja oppilaitoksissa. Infokioski-tyyppistä tietokoneen käyttöä, jossa tietokone sijoitetaan johonkin yleiseen tilaan vapaasti käytettäväksi, ei voisi kuvitellakaan normaalille PC:lle, joka on kytketty tietoverkkoon. PC:lle on aivan liian helppo asentaa uusia ohjelmia ja käyttää sitä kaikkeen muuhun kuin mihin se on tarkoitettu. Verkkotietokoneen voi sen sijaan melko huolettomasti sijoittaa vastaavaan käyttöön, koska sen sovellukset ja asetukset pidetään suojassa palvelimella ja käytettävissä olevaa sovellusvalikoimaa on helppo rajoittaa jopa niin pitkälle, että ainoastaan tietty rajallinen materiaali on selailtavissa sen kautta.

Verkkotietokoneita markkinoidaan myös kustannussyillä. Niiden hankintahinta on jonkin verran alle normaalin PC:n, mutta varsinaisia kustannussäästöjä odotetaan ennen kaikkea ylläpitopuolelta. Tietokoneen elinkaaren kokonaiskustannuksista merkittävä osa muodostuu käytön aikaisista kustannuksista: ohjelmistot ja niiden päivitykset, huolto, ylläpito, ongelmatilanteiden ratkaisemiseen käytetyt työtunnit jne. Verkkotietokoneen etu perinteiseen itsenäiseen tietokoneeseen on se, että ylläpitoa kaipaavien koneiden lukumäärä putoaa käytännössä palvelinten lukumäärään, sillä verkkotietokoneessa itsessään ei ole mitään ylläpidettävää fyysisten komponenttien lisäksi. Palvelimen ylläpito vaatii luonnollisesti huomattavasti enemmän resursseja kuin yhden tavallisen työaseman ylläpito, mutta kaikki sovelluksiin ja käyttäjiin liittyvä informaatio löytyy keskitetysti yhdestä paikasta, jolloin ongelmatilanteiden ratkaisemisessa tai niiden ehkäisemisessä ei tarvitse käydä läpi kaikkia tietokoneita yksitellen. Tämä mahdollistaa mm. etäylläpidon, mikä on käytännössä mahdotonta esimerkiksi PC-tietokoneiden tapauksessa.


Edellinen Ylempi otsikkotaso Sisällys Hakemisto Seuraava