Etäopetus Multimediaverkoissa (ETÄKAMU) -tavoitetutkimushanke
Luku I
Edellinen Ylempi otsikkotaso Sisällys Hakemisto Seuraava TEKES

1.2.1 Pedagoginen tausta ( Heli Ruokamo & Seppo Pohjolainen )

Etäopetusta ajatellen pelkkä teknologinen kehitys ei riitä, vaan tarvitaan myös tietoa siitä mitä mahdollisuuksia uusien tekniikoiden käyttöönotto antaa oppimiselle. Tärkeää on miten oppimisteoriat ja tekninen kehitys voidaan nivoa yhteen. Taustalla on ns. "Learning with technology" -näkökulma, jossa teknologia nähdään oppijoiden välineenä tiedon valikointiin ja keräämiseen, ympäröivän todellisuuden analysointiin ja henkilökohtaisen tiedon rakentamiseen, tulkitsemiseen ja järjestämiseen, sekä omien tietojen ja taitojen esittämiseen ( Reeves 1997 ). Tietoverkot mahdollistavat uudentyyppisten, ajasta ja paikasta riippumattomien, oppijayhteisöjen syntymisen ja yhteistoiminnallisen eli yhdessä tekemällä oppimisen. Oppijat voivat hyödyntää toistensa tietoja ja taitoja ja toimia eri rooleissa osana ryhmää. Erilaisia tietokoneperustaisia sovelluksia voidaan hyödyntää tiedon rakentamisessa ns. kognitiivisina työkaluina. Ne vahvistavat oppijoiden sisäistä halua ymmärtää opittavaa sisältöä ja mahdollistavat tehokkaampien oppimisprosessien saavuttamisen.

Konstruktivismi on noussut keskeiseksi näkökulmaksi modernissa oppimistutkimuksessa, vaikka konstruktivistisen ajattelun juuret ulottuvatkin pitkälle historiaan. Oppimisnäkökulman muutos liittyy 1950-luvulta alkaneeseen murrokseen oppimispsykologian alueella. Murroksen seurauksena siirryttiin behavioristisesta kognitiiviseen ajatteluun, jossa painopiste siirtyi sisäisten, kognitiivisten toimintojen ja prosessien tutkimiseen, aikaisemman käyttäytymisen ulkoisten piirteiden tarkastelun sijaan. Konstruktivistista lähestymistapaa on sovellettu jo pitkään tietokoneavusteisiin oppimisympäristöihin. ( Lehtinen 1984 ; Reusser 1991a , 1991b , 1993 , 1995 ; Järvelä 1993 .)

Konstruktivismiin on esitetty monia eri näkökulmia hyvin radikaalista aina maltilliseen suuntaukseen asti. Konstruktivismin radikaalin suuntauksen mukaan ihminen ei voi saada ulkoisesta ympäristöstään varmaa tietoa, vaan ihmisen havaintoja rajoittaa hänen aikaisempi subjektiivinen tietorakennelmansa ( Leino 1993 ). Tässä tutkimuksessa sovelletaan Reusserin esittämää ( 1991a ) maltillisen konstruktivismin ( moderate constructivism ) näkökulmaa, jossa opettajan rooli on edistää oppijoiden kognitiivista kehittymistä ja tietojen rakentamista huolellisesti suunniteltuja ja toteutettuja oppimateriaaleja sekä teknologioita hyväksikäyttäen. Oppilaat voivat kehittää tietojaan, itsenäisyyttään ja itseohjautuvan oppijan taitoja opettajien ohjauksessa, heidän oppimista tukevien toimintojensa ja huolellisesti suunniteltujen didaktisten materiaalien avulla.

Tutkimuksen pedagoginen tausta perustuu Jonassenin ( 1995 ) esittämään mielekkään oppimisen ominaisuuksien luetteloon. Jonassenin luettelosta keskustelullinen ( conversational ) ominaisuus on yhdistetty yhteistoiminnallisuuteen, ja luetteloon on lisätty transfer eli siirtovaikutus-ominaisuus. Tämän jälkeen oppimisen ominaisuudet ovat: 1) konstruktiivisuus, 2) aktiivisuus, 3) yhteistoiminnallisuus, 4) intentionaalisuus (tavoitteellisuus, päämääräsuuntautuneisuus), 5) kontekstuaalisuus, 6) siirtovaikutus (transfer) ja 7) reflektiivisyys. Kaikki ominaisuudet ovat keskinäisessä suhteessa olevia, vuorovaikutteisia ja riippuvaisia toisistaan, tässä luvussa tarkastellaan myös ominaisuuksien välisiä suhteita. ETÄKAMUn pedagoginen tausta esitellään yksityiskohtaisemmin luvussa »1.4.1.


Edellinen Ylempi otsikkotaso Sisällys Hakemisto Seuraava