Etäopetus Multimediaverkoissa (ETÄKAMU) -tavoitetutkimushanke
Kokemuksia Videoneuvottelusta eri ympäristöissä
Edellinen Ylempi otsikkotaso Sisällys Hakemisto SeuraavaTEKES

2.4.6 Yhteenveto ja tulevaisuuden näkymiä

Tällä hetkellä varmin tapa järjestää videoneuvottelu kahden eri paikkakunnan välillä on käyttää ISDN-yhteyksiä ja -laitteita. Puhelinverkossa pystytään takaamaan riittävä tiedonsiirtokapasiteetti, joka pysyy vakiona koko neuvottelun ajan. Lisäksi eri toimittajien ISDN-videoneuvottelulaitteet toimivat suhteellisen luotettavasti yhteen toistensa kanssa. Mitä satunnaisempia videoneuvottelut ja osapuolet ovat, sen varmempi vaihtoehto ISDN on. Normaalin äänipuhelimen palvelutasoon ja vaivattomuuteen silläkään ei tosin päästä.

Oppilaitosten ja yritysten sisällä H.323-pohjainen videoneuvottelu on varteenotettava vaihtoehto yhteyskustannusten halpuuden takia silloin, kun käytettävissä on nopea lähiverkko. Lisäksi tarvittavat lisälaitteet tavalliseen tietokoneeseen ovat edullisia. Lähiverkon kuormituksesta riippuen äänen- ja kuvanlaatu voivat olla jopa parempia kuin ISDN-neuvottelussa johtuen suuremmista siirtonopeuksista. Laatutaso ei välttämättä ole kuitenkaan vakio yhteyden aikana, varsinkin jos käytetään jaettua verkkoa, jossa monet tietokoneet kilpailevat samasta verkkoresurssista. Hetkelliset katkokset äänessä ja kuvan päivittymisessä ovat mahdollisia.

Hyvin monet videoneuvottelusovellukset ilmoittavat tukevansa H.323-standardia. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että eri sovellukset toimisivat vielä täysin luotettavasti keskenään. Yhteensopivuusongelmia esiintyy ja ne ovat usein luonteeltaan satunnaisia, joskus yhteyden avaaminen onnistuu ja joskus ei. Varmin tapa toistaiseksi onkin käyttää samaa sovellusta kaikissa neuvottelupisteissä.

Kun mennään lähiverkon ulkopuolelle ja halutaan avata hyvälaatuinen neuvotteluyhteys kahden eri paikkakunnan välille Internet-yhteyksien välityksellä, laatutason takaaminen vaikeutuu. ATM-yhteyksillä halutun kaistanleveyden varaaminen onnistuu, mutta se vaatii ensinnäkin ATM-yhteyden ja toisekseen aikaa ja rahaa, sillä kaistan varaaminen täytyy konfiguroida manuaalisesti. Jos käytettävissä on nopeat verkkoyhteydet - kuten Suomessa on esimerkiksi korkeakoulujen välillä FUNET-verkon ansiosta - voidaan olettaa, että siirtokaistaa on riittävästi ja hyvälaatuisen kuvan siirto onnistuu ongelmitta.

Joissakin tapauksissa videoneuvottelussa riittää muutaman kerran sekunnissa päivittyvä pieni, 'postimerkin kokoinen' kuva ja ehkä silloin tällöin pätkivä ääni. Tällöin Internet-puhelimet - olivat ne sitten H.323-standardin mukaisia tai eivät - ovat paras vaihtoehto edullisten kustannustensa takia. Yhteydeksikin riittää nopea kotimodeemi.

Multicast-tekniikan käyttö Suomessa on tällä hetkellä mahdollista laajamittaisesti korkeakoulujen FUNET-verkossa. MBONE-sovellusten käyttö on toistaiseksi varsin rajoittunutta, mutta kuten Web University -pilotissa on todettu, MBONE-videoneuvottelu soveltuu hyvin sekä etäluentojen että kokousten järjestämiseen (ks. Rinta-Filppula & Penttilä tässä julkaisussa).

Videoneuvottelun tulevaisuus on Internetissä. Jo tälläkin hetkellä osa normaaleista äänipuheluista - tämä koskee varsinkin ulkomaanpuheluja - siirretään Internetin välityksellä. Tulevaisuudessa eri tietoverkkojen yhdistäminen tulee lisääntymään ja on mahdollista, että erillisestä kiinteästä puhelinverkosta luovutaan kokonaan ja kaikki palvelut - puhelin, TV ja Internet - tuodaan yhdellä kaapelilla kuluttajille. Jo tätä ennen Internetin välityksellä tapahtuva videoneuvottelu tulee yleistymään voimakkaasti. Tämän tulevat mahdollistamaan nopeammat verkkoyhteydet sekä tuleva kaistanvarausominaisuus Internetissä. Sen ansiosta Internetissä on tulevaisuudessa mahdollista varata vakiokaista johonkin toiseen tietokoneeseen hyvin lyhyeksikin aikaa täysin automaattisesti.


Edellinen Ylempi otsikkotaso Sisällys Hakemisto Seuraava