Etäopetus Multimediaverkoissa (ETÄKAMU) -tavoitetutkimushanke
Web University - kansainvälistä etäopiskelua laajakaistaisessa Internet-tietoverkkoympäristössä
Edellinen Ylempi otsikkotaso Sisällys Hakemisto SeuraavaTEKES

2.3.4 Tuloksia ja johtopäätöksiä

Teknisestä vaiheistuksesta

WU on kansainvälinen pilotti, joka on testannut uusia teknologioita ja käyttänyt niitä todellisissa etäopiskelutilanteissa. WU-pilotti käytti ensimmäisenä projektina Euroopan Unionin JAMES ATM -tietoverkkoa kesällä 1996. Toiminnan alkaessa verkossa oli ongelmia, jotka pilotti raportoi Euroopan komissiolle. Seuraavaksi käytettiin TEN-34 -tietoverkkoa toimi hyvin, vaikka toisinaan tapahtui muutaman prosentin pakettihukka, joka aiheutti pieniä häiriöitä äänessä. Vuoden 1998 lopussa TEN-34-tietoverkko korvautui 155 Mbit/s:n QUANTUM-verkolla. Kansallisella tasolla tilanne oli vastaava. Tietoverkkojen toimivuuden myötä kasvoi myös verkkojen nopeus. WU-pilotin aloittaessa lähetykset FUNET-tietoverkko laajeni ATM-pohjaiseksi ja keväällä 1998 oli vuorossa FUNET 155. Koska FUNET-tietoverkon käyttömäärä on kasvanut voimakkaasti, sen nopeus kaksinkertaistuu vuoden 1999 alussa..

Reaaliaikainen tietoverkkopohjainen etäopetus CERNistä Suomeen aloitettiin heti kun käytettävissä oli sopiva kansainvälinen tietoverkkoyhteys. Tällöin CERNin sisäinen verkko ja käyttöympäristö eivät olleet vielä käyttökunnossa. Tästä johtuen alkuvaiheessa oli monenlaisia ongelmia, jotka saattoivat vaikuttaa negatiivisesti joidenkin etäosallistujien mielipiteisiin. Tämä oli kuitenkin ainoa tapa kehittää tekniikkaa. Isossa kansainvälisessä organisaatiossa ei ole helppo aloittaa uutta aktiviteettia alueelta, joka ei ole organisaation päätehtävä, jos ei voida koko ajan osoittaa, että toiminnalle on tarvetta ja kysyntää.

CERNissä on kehitteillä ohjelmistoja, jotka lisäävät tietoverkkopohjaisen oppimisympäristön käyttäjäystävällisyyttä. Tällaisia ovat reaaliaikaisen interaktiivisen videokonferenssin käyttöympäristö VRVS ja multimediapalvelun käyttöympäristö WrtpVod. Ohjelmistojen ensimmäisiä versioita on testattu ja käytetty pilotin toiminnassa ja niiden edelleen kehittämiseksi on annettu palautetta. Samanaikaisesti on etsitty ohjelmistoratkaisuja, joiden avulla voitaisiin tuottaa entistä parempaa videokuvaa ja ääntä. FUNETin henkilökunnan teknistä tietämystä on hyödynnetty sekä etäpisteissä että CERNissä. Toiminta on ollut kaikille uutta, joten ratkaisuja on etsitty yhteistyötä tehden. Aikaisemmin mukana olleet tahot ovat kannustaneet ja avustaneet uusia etäpisteitä niiden tullessa mukaan. Lisäksi jokaisen etätilaisuuden jälkeen on pidetty tietoverkossa virtuaalikokous, jossa on arvioitu saavutettuja tuloksia ja suunniteltu tulevia teknisiä ratkaisuja. Näin ollen WU-pilotin onnistuneen kehittämistyön edellytys on ollut tiivis yhteistyö eri tahojen välillä.

Pilotin toiminnan tuloksena on kehitetty toimintatapoja, joiden avulla saadaan aikaan teknisesti toimiva, reaaliaikainen ja interaktiivinen etäoppimisympäristö, johon voidaan liittyä joko omalta henkilökohtaiselta tietokoneelta tai sopivalla laitteistolla varustetusta neuvottelutilasta. Toimintatavat on julkaistu WU:n kotisivulla ( Web University [online] 1998 ) ja Teleteaching '98 Distance Learning, Training and Education julkaisussa ( Rinta-Filppula 1998 ).

Reaaliaikaisten interaktiivisten lähetysten testaaminen on aikaa vievää ja kansainvälisiä tietoverkkoja kuormittavaa. Tämän vuoksi kannattaa harkita mitkä koulutustilaisuudet lähetetään reaaliaikaisesti ja mitkä voidaan ainoastaan hakea mediapalvelimelta nauhoituksina muutaman tunnin kuluttua tilaisuudesta. Nauhoituksiin saadaan interaktiivisuutta sähköpostin, ryhmätyöohjelmistojen, Web-keskustelun ja myöhemmin pidettävän reaaliaikaisen videokonferenssin avulla.

Kesällä 1998 FUNET-verkkoon hankittiin uusi mediapalvelin Silicon Graphicsilta, johon suomalaisia kiinnostavat oppimateriaali voidaan tallentaa ja vähentää näin kansainvälisen tietoverkon kuormitusta. Mediapalvelin ( FUNETin mediaserveri [online] 1998 ) on tehokkaalla levyjärjestelmällä ja nopeilla tietoliikenneyhteyksillä varustettu moniprosessori Unix-palvelin, jota voidaan helposti laajentaa tarpeen mukaan.

FUNETin mediapalvelimessa on myös Silicon Graphicsin Mediabase-ohjelmisto, jonka avulla WU-pilotissa on voitu kokeilla digitaalitelevisiolähetysten ja DVD-levyjen käyttämiä MPEG videopakkausmenetelmiä, jopa 8Mbit/s nopeudella. Modeemikäyttöön sopivia pakkausmenetelmiä pystytään myös kokeilemaan Mediabasella. Tällöin havainto- ja oheismateriaalin saatavuus paranee, mutta pienillä nopeuksilla havaintomateriaalin ja elekielen seuraaminen videokuvasta on vaikeaa.

Digitaaliset mediatiedostot arkistoidaan myös CSC:n suurelle nauha-robottijärjestelmälle, josta niitä voidaan automaattisesti hakea mediapalvelimen levyille. Harvoin tarvittavia tiedostoja ei siis tarvitse levytilan säästämiseksi tuhota tai arkistoida käsipelillä nauhoille.

WU-pilotin toiminnan rohkaisemina muutkin CERNin jäsenvaltiot ovat hakeutuneet mukaan lähetyksiin ja CERN on päättänyt hankkia uusia laitteistoja auditorioon, jotta etäopiskelijoiden tarpeet voitaisiin huomioida entistä paremmin. Lisäksi CERN on päättänyt varustaa tietotekniikkaosaston auditorion etälähetykseen sopivilla laitteistoilla, joten myös IT seminaarit ovat aukeamassa etäyleisölle. CERN on sitonut pilotin teknisen kehittämisen muuhun vastaavaan toimintaansa, joten teknisesti pilotin toiminta näyttää lupaavalta myös tulevaisuudessa.

Pedagogisia johtopäätöksiä

Lähetettyjen interaktiivisten, reaaliaikaisten luentojen opetusmenetelmiin ei ole voitu paljon vaikuttaa, vaikka WU:n tutkijat ovat tarjonneet teknistä apua materiaalin tuottamiseen. Jokainen kouluttaja päättää itse millaisella pedagogiikalla hän opettaa. Mikäli korkeakoulut hyväksyvät CERNin koulutuksen opetusohjelmaansa, ne päättävät itse kuinka heidän opiskelijansa osoittavat hallitsevansa opetetut asiat. Keväällä 1998 etäopiskelijoille tehty kysely osoitti, että opiskelijat haluaisivat käyttää uudempien pedagogisten teorioiden mukaisia menetelmiä näyttäessään hallitsevansa opetetun aiheen. He haluaisivat esimerkiksi tehdä käsiteltävästä aiheesta multimediasovelluksia tai kehittää video-on-demand palveluun lisäpiirteitä. Tällaisenaankin interaktiivinen, reaaliaikainen epäopiskelu on tarjonnut etäkorkeakoulun opiskelijoillle tilaisuuden tiedeviestintään alan huippuasiantuntijoiden kanssa.

Uusien oppimismenetelmien omaksuminen vie oman aikansa, joten ensimmäisiltä kerroilta ei pidä odottaa liian paljon. Opiskelija tarvitsee aikaa sopeutuakseen uuteen tekniseen oppimisympäristöön. Ensimmäisillä kerroilla saattaa huomio kiinnittyä turhan paljon ympäristöön opiskeltavan sisällön kustannuksella. Lisäksi etäopiskelijat ja opettajat vaihtuvat kursseittain ja äidinkieli vaikuttaa heidän englanninkielen aksenttiinsa, joten keskustelukulttuurin syntyminen opetustilanteessa ei ole yksinkertaista. Kaikesta huolimatta tiedotusvälineille suunnatussa etäkonferenssissa, joka pidettiin 26.6.1998, oli merkillepantavaa, että kaikki etäkysymykset tulivat Suomesta. Suomalaiset osoittivat olevansa aktiivisia ja tiedonhaluisia etäopiskelijoita.

Mikäli korkeakoulut haluavat antaa opiskelijoilleen valmiuksia tuottaa ja esitellä tieteellistä tutkimusta kansainvälisessä konferenssissa, lähetettävät luennot antavat siihen erinomaisen tilaisuuden. Etäopiskelijoiden professoreiden pitää sopia jo ennen luentosarjaa opiskelijaryhmien kanssa alustavista "tutkimusaiheista", aikatauluista, työmenetelmistä sekä siitä, millä ehdoilla opiskelu hyväksytään opiskelijoiden opinto-ohjelmaan. Tutkimusaiheet ja ryhmät tulee julkaista Webissä englanniksi jo ennen etäluentoja, jotta eri maista olevat opiskelijat tietävät aiheet ja voivat neuvotella liittymisestään tiettyyn ryhmään tai mahdollisesta opponointihalukkuudestaan. Reaaliaikaiset luennot ja multimediapalvelimen oppimateriaali sekä niihin liittyvä kirjallisuus toimivat opiskelijoiden pienoistutkimusten pohjamateriaalina. Luentosarjan päätyttyä tarkennetaan tutkimusaiheet sekä ryhmäjako. Ryhmät valmistavat tutkimuksen ryhmätyönä ja julkaisevat sen Webissä ennen interaktiivista reaaliaikaista tietoverkkopohjaista virtuaaliseminaaria. Ryhmätöissä käytetään oppijakeskeisiä työmenetelmiä, jotka tukevat tämän julkaisun ensimmäisessä luvussa esitettyä oppijakeskeisen oppimisen seitsemää ominaisuutta ( Ruokamo & Pohjalainen ). Opiskelijaryhmät suunnittelevat muiden ryhmien esityksiin syventäviä kysymyksiä, jotka he kysyvät virtuaaliseminaarissa. Seminaariin, jossa opiskelijat esittelevät myös tutkimuksena, osallistuvat heidän ohjaavat professorinsa ja mikäli mahdollista luentojen pitäjä tai hänen suosittelema tutkija.

Tutkimuksellisia johtopäätöksiä

WU-pilotin tutkimusongelmana oli testata, onko CERNin lähiopetukseen suunnitellussa koulutusohjelmassa sellaisia osia, joita voidaan hyödyntää myös etäopetukseen, sekä soveltuuko nopeita kansainvälisiä ja kansallisia tietoverkkoja käyttävä videokonferenssitekniikka laajentamaan lähiopetukseen suunnitellun koulutusohjelman reaaliaikaiseksi, interaktiiviseksi etäoppimistilanteeksi.

WU-pilotin lähetykset ovat herättäneet kiinnostusta myös Hollannissa, Italiassa ja Slovakiassa. Näin ollen osa reaaliaikaisista etäopiskelulähetyksistä on jaettu samanaikaisesti myös näihin maihin, jotta saataisiin selville kansainvälisten tietoverkkojen luotettavuus laajamittaisemmin sekä lähetetyn koulutusohjelman kiinnostavuus muissa maissa. Etäyleisö on valinnut koulutusohjelmaansa yli sata tuntia CERNin lähiopetusta kahden kokeiluvuoden aikana. Tämä ja muiden maiden kiinnostus osoittavat, että maailman parhaiden huippuasiantuntijoiden pitämät luennot ja konferenssit kannattaa avata myös etäopiskelijoille.

Voidaan todeta, että pilotin käyttämät kansainväliset, reaaliaikaiset tutkimustietoverkot soveltuvat etäopiskelun tarpeisiin. Koska tietoverkkojen nopeus ja luotettavuus kasvaa edelleen, ohjelmistot ja pakkaustekniikka paranevat, niin tulevaisuudessa tietoverkot soveltuvat etäopetukseen ja -työskentelyyn vielä nykyistäkin paremmin. Lisäksi CERNissä ja muissa tutkimuskeskuksissa on kehitteillä entistä käyttäjäystävällisempiä ohjelmistoja sekä reaaliaikaiseen että ajasta ja paikasta riippumattomaan opiskeluun ja työhön.

Uuden teknologian kehittäminen on haastavaa ja paljon henkilöresursseja vaativaa, mutta sen käyttäminen on ollut toistaiseksi edullista, sillä korkeakouluja yhdistävät kansalliset tietoverkot ovat jäseninä Euroopan komission rahoittamissa nopeissa tutkimustietoverkkoprojekteissa. Toistaiseksi tietoverkkoja on rahoitettu jäsenmaksuilla, eikä käytön perusteella. Tilanne on kuitenkin muuttumassa ainakin Suomessa. Koska tietoverkkojen käyttö on kasvanut voimakkaasti, FUNET on muuttamassa jäsenmaksuperiaatteita siten, että niissä huomioidaan osittain myös tietoverkon käyttömäärät edellisenä vuonna.


Edellinen Ylempi otsikkotaso Sisällys Hakemisto Seuraava