Etäopetus Multimediaverkoissa (ETÄKAMU) -tavoitetutkimushanke
Rakenteinen oppimateriaali - hallittua hypertekstiä?
Edellinen Ylempi otsikkotaso Sisällys Hakemisto SeuraavaTEKES

2.2.6 Pilottiprojektin arviointi

Pedagoginen arviointi

Oppimisympäristön ominaisuuksia tarkastellessa mainitaan WWW-oppimisympäristö WCB, mikäli kysymyksessä on siihen eikä pelkästään rakenteisuuteen liittyvä ominaisuus.

Konstruktiivisuus

Rakenteisuuden ansiosta opettaja pystyi rajattua oppisisältöä tehdessään määrittelemään opiskelijalle WCB:llä ne materiaalin vaikeustasot, jotka ovat opiskelijan käytössä. Näin oppijoille voidaan tarjota erilaisia opintokokonaisuuksia, joten näiltä osin oppimistilanteista saadaan yksilöllisiä.

Oppimateriaaliin pyrittiin sisällyttämään rakenteisuutta hyödyntäen oppijan taitotasoa kuvaavia ominaisuuksia. Kyselyyn vastanneet eivät välttämättä kokeneet, että materiaali voisi ottaa huomioon heidän erilaiset taustansa.

En saanut sellaista kuvaa, että olisi ottanut huomioon mitenkään??

Ei kai se sitä voinut huomioida, mutta materiaali oli ok.

Materiaalia itsenäisesti käytettäessä rakenteisuuden tarjoamat mahdollisuudet näkyivät navigointia tukevina toimintoina. Esimerkiksi oppijaa tukevina kognitiivisina välineinä voidaan pitää mahdollisuutta tehdä henkilökohtaisia muistioita ja kirjanmerkkejä. Kirjanmerkkejä oli kahta tyyppiä: "osaan asian" tai tavallinen kirjanmerkki. Koehenkilöt löysivät kirjanmerkeille useita käyttötapoja, ja ne nähtiin hyvänä ominaisuutena oppimisympäristössä.

Henkilökohtaisesti tärkeitä, kohdat joiden kanssa ollut ongelmia / täytyy löytää nopeasti.

Voi palata tärkeisiin asioihin uudestaan, muuten pitäisi kirjoittaa jonnekin ylös, että muista vielä tarkistaa tämä tai palata tuohon - hyvä ominaisuus.

Opettajalla on mahdollisuus tiedottaa WCB:n ilmoitustaululla opiskelijoille esimerkiksi kurssien tavoitteista. Oppimisympäristössä voidaan myös kommunikoida WCB:n keskustelufoorumilla, jonne voidaan liittää myös omia ennen käytettyjä tiedostoja. Keskusteluympäristö ei ollut käytettävissä kyselyä tehtäessä. Näiltä osin oppimisessa voitiin hyödyntää aikaisemmin opiskeltua ja siten liittää uusi asia aikaisemmin opittuun.

Aktiivisuus

Opiskelija pystyi liikkumaan materiaalissa aktiivisesti. Määrittelemällä linkkien roolit voitiin rakenteisuudella ja käyttöliittymällä tarjota mahdollisuus joko materiaalin käyttöön esimerkiksi sisällysluettelon tai kirjanmerkkien perusteella. Kaksi videoneuvotteluun tutustuneista käyttäjistä koki, että he pystyivät toimimaan omatoimisesti, mutta siinä heitä auttoi materiaalin sisällön hallitseminen.

Kohtuullisesti, mutta linkkien tehokas käyttö vaatii perehdyttämistä.

Koska hallitsin peruskäsitteet, pystyin etsimään / opiskelemaan uusia asioita itsenäisesti.

Juuri siksi noviiseille on tarjottava mahdollisuus esimerkiksi valmiiksi suunnitellun oppitunnin avulla. Omaa aktiivisuutta edellytti esimerkiksi ääni- ja videotiedostojen käyttö, koska ne ovat erikseen avattavia linkkejä. Tämän lisäksi selatessaan materiaalia omatoimisesti opiskelija sai valita, minkä vaikeustason materiaaliin hän halusi tutustua, johdanto-, perus- vai syventävään materiaaliin.

Yhteistoiminnallisuus

Rakenteisuus voi tukea yhteistoiminnallisuutta tarjoamalla erilaista ja eri oppimistyylejä huomioivaa materiaalia oppimisympäristöön. WCB:ssä opiskelijat keskenään tai yhteistyössä tutorin kanssa voivat käsitellä aiheena olevaa sisältöä keskustelufoorumilla. Tämän lisäksi osallistujat voivat antaa palautetta toisilleen esimerkiksi WWW-selaimen määrittelemällä sähköpostiohjelmalla, jos käyttäjän perustietoihin on merkitty sähköpostiosoite.

Intentionaalisuus

Henkilökohtaiseen oppimissuunnitelmaan ympäristö tarjosi välineitä rajatusti, koska pilottiprojektin materiaali käsitteli pelkästään videoneuvottelua. Opiskelija pystyi rajaamaan oman oppimisensa vain materiaalin sisältöön. Kun opiskelija liikkui opettajan laatimassa kokonaisuudessa, etenemisen määritteli opettaja. Toisaalta vapaasti navigoitaessa opiskelija pystyi valitsemaan selaamansa materiaalin itsenäisesti ja oman mielenkiintonsa mukaisesti. Molemmat aloittelijat kokivat ohjatun toiminnon navigointiaan tukevana.

Uuden asian kyseessä ollen liikun mieluummin ohjattua reittiä. Jos hakisin jotain tietoa tai haluaisin jälkikäteen tarkastaa jonkun asian, olisi vapaa liikkuminen parempi.

Ohjattu eteneminen olisi ollut perusteltua, jos se olisi toiminut.

Muistiota voisi käyttää esimerkiksi henkilökohtaisen oppimissuunnitelman tekemiseen.

Kontekstuaalisuus

Osa vastaajista koki materiaalin käytännönläheiseksi.

Karvaan kokemuksen värittämiä ilmaisuja tekstissä, siis melkoisen käytännönläheistä.

Kuva- ja ääniesimerkit esim. vaatetuksesta puheenvuoroista ja -voimakkuuksista tuovat tekstin käytännönläheiseksi.

Oppimateriaalin rakenne soveltui vastaajien mielestä sekä uuden asian käsittelyyn että perinteiseen ohjeistukseen.

Manuaalit.

Kaikessa missä kirjakin, ääni ja videoleikkeet lisäarvona.

Missä tahansa muussa paljon uutta tietoa lukijalle sisältävässä aiheessa.

Aiheena ollut videoneuvottelua käsittelevä materiaali näytti antavan mahdollisuuden oppimisen sitouttamiseen todellisiin reaalimaailman tilanteisiin.

Siirtovaikutus

Oppimisympäristön tavoitteena oli rakenteisuuden lisäksi tarjota mahdollisuus hyödyntää oppimaansa myös vastaavissa reaalimaailman tilanteissa. Tässä mielessä oppimisympäristön sisältö, videoneuvottelun käsittely pedagogisesta, teknisestä ja käytännön näkökulmasta, antoi tähän hyvän mahdollisuuden. Materiaalin sisällössä yritettiin huomioida sekä aloittelija että videoneuvottelua aikaisemmin käyttänyt henkilö.

Ohjattu eteneminen materiaalissa sisälsi vain perusasioita videoneuvottelusta ja oli suunnattu aloittelijoille. Se näyttikin soveltuvan heille, kun taas ainoa edistyneistä vastannut piti sitä liian helppona.

Sopivaa.

Sopivan ja helpon välillä.

Liian helppo. Asiat olivat niin perusasioita ja varsin suppealta alalta.

Materiaali tarjosi vain yhden mallin rakenteisen oppimateriaalin hyödyntämisestä oppimisessa. Usean linkkirakenteen yhtäaikainen käyttömahdollisuus tarjosi mahdollisuuden oppia käyttämään useita navigointimahdollisuuksia yhtä aikaa, joten opittua voidaan hyödyntää käytettäessä WWW-materiaalia ja hypermediaa.

Reflektiivisyys

Oppimisympäristö tarjosi useita reflektiivisyyttä tukevia välineitä kuten kirjanmerkit, muistiinpanomahdollisuudet ja hakujen tekeminen oppimateriaaliin. Näistä viimemainittu ei toiminut kyselyä tehtäessä. Henkilökohtaisten lokitietojen avulla opiskelija pystyi seuraamaan omaa liikkumistaan materiaalissa. Vaikka vasemmassa kehyksessä olevan sisällysluettelon ja varsinaisen sisältösivun toiminnan välillä olikin eräitä ongelmia, pystyi opiskelija seuraamaan omaa liikkumistaan ja arvioimaan läpikäymäänsä materiaalia. Henkilökohtaisille kirjanmerkeille löytyi useita käyttötapoja ja ne nähtiin hyvänä ominaisuutena oppimisympäristössä.

Voi palata tärkeisiin asioihin uudestaan, muuten pitäisi kirjoittaa jonnekin ylös, että muista vielä tarkistaa tämä tai palata tuohon - hyvä ominaisuus

Oppimisympäristön antama lisäarvo onkin nähtävissä juuri reflektiivisten ominaisuuksien avulla. Rakennemäärittelyllä pyrittiin tarjoamaan opiskelijalle mahdollisuus oman taitotasonsa mukaisen materiaalin käyttöön.

Kommentteja käyttöliittymästä

Yleisesti materiaalin koettiin olevan käyttäjälle miellyttävämpää verrattuna aikaisempiin kokemuksiin WWW-oppimateriaaleista.

Se sisälsi varsin hyvät aputoimet. Lisäksi navigointi oli helppoa.

Fiksummat selaustoiminnot.

Riittävän selkeä ja koko rakenne näkyvissä koko ajan.

Käyttöliittymästä mielipiteet vaihtelivat melko paljon. Esimerkiksi tekstiä oli toisen aloittelijan mielestä sopivasti, kun taas yksi aiheeseen aiemmin tutustuneista olisi halunnut jakaa materiaalin suurempiin kappaleisiin.

Mun mielestäni materiaali voisi olla isommissa kokonaisuuksissa. Äkkiä kelaten osadokussa (sisällysluettelosta katsottuna) tekstiä on 2-4 kappaleen verran.

Tekstiä ei ollut liikaa yhdessä kasassa. Jaksoin yllättävän hyvin lukea tekstiä näyttöruudulta, yleensä silmät väsyvät tosi nopeasti - mustaa valkoisella ilmeisesti häikäisee enemmän.

On mahdollista, että kognitiivinen taakka olisi ollut aloittelijalla suurempi, mikäli jokaisessa luvussa olisi ollut enemmän tekstiä. Myös materiaalin kohderyhmästä mielipiteet vaihtelivat, mutta lähes kaikki totesivat sen soveltuvan aikuisopiskelijoille.

Aikuisopiskelijat, lukiolaiset.

Esitys tarpeeksi yksinkertainen jopa ensikertalaiselle (ehkä kuvia havainnollistamaan enemmän). En usko että koulutustausta tms. on merkitystä.

Kaikille aloittelijoille. Kyseessä perustietopankki.

Oman sijainnin hahmottaminen jakoi mielipiteet kahtia. Demoympäristössä pudotusvalikoissa olevat oppimateriaaliin määritellyt linkit osittain selkeyttivät navigointia. Toisaalta ympäristössä oli ominaisuuksia, jotka jopa haittasivat materiaalin hahmottamista.

Navigointi oli järjestetty hyvin.

Mieluiten olisin käynyt oppimateriaalin järjestelmällisesti läpi vasemmalla olevaa sisällysluetteloa hyväksi käyttäen, mutta se näytti jotenkin sekavalta - otsikkotasot eivät riittävästi erottuneet toisistaan.

Sisällysluettelon lähes kaikki kokivat hahmottamista auttavana tekijänä.

Kokonaisuuden jäsentäminen & selailu.

Tiedon etsimiseen, kokonaisuuksien hahmottamiseen.

Pudotusvalikoissa olevia suhteellisia linkkejä pystyi vastaajien mielestä käyttämään hakutoimintaan ja hahmottamiseen, mutta eräissä kappaleissa niitä oli kenties liikaa.

Niitä oli liikaa. Sisaruslinkkejä käytin, niistä näki jakson muut otsikot.

Ongelmakohtien pikaetsintään.

Linkit auttavat ainakin minua hahmottamaan kokonaiskuvaa, muistuttamalla, mitä kaikkea muuta aiheeseen liittyvää on olemassa.

Henkilökohtaisten muistiinpanojen ominaisuutta pidettiin omaa toimintaa tukevana. Seuraavat lainaukset kuvaavat hyvin palautetta:

Parempi, että muistiinpanot ovat samassa tekstin kanssa eikä erillisellä paperilla - myös hyvä ominaisuus.

Muistio / muistilista, jonka voisi tulostaa ikään kuin kättä pidemmäksi välineeksi.

Nähnyt-toimintoon eräs vastaajista esitti parannusehdotuksen, joka antaisi lisätietoa omasta materiaalin navigoinnista.

Nähnyt-toiminto olis hauska, jos se näyttäis historian eli vaikka tiiviinä tilastona, milloin ja kuinka monta kertaa olen ko. dokua lukenu.

Tiedän - toimintoa ei koettu helpoksi määritellä. Tämä on voinut johtua muun muassa käytön itselle asettamista tavoitteista. Tältä osin tutkimuksessa ei saavutettu asetettuja tavoitteita.

Materiaalin tuottamisen arviointi

Työmäärä

Materiaalin tuotantoprosessia arvioitaessa on syytä korostaa tiettyjä näkökulmia. Ensinnäkin materiaalin sisällön tuottamiseen ei sinänsä kulunut enempää aikaa kuin tavalliseen sisällysluettelomuotoisen materiaalin tuottamiseen. Lisätyötä aiheutti rakenteen määrittelyn ja kuhunkin kappaleeseen (topic) liittyvien linkkien määrittely. Verrattaessa tuotantoprosessia tavallisen HTML-materiaalin linkittämiseen työmäärä lieneekin sama. Rakenteisuudella saavutettavien etujen pitäisikin näkyä käytettävyydessä, päivitettävyydessä ja oppimisympäristöjen ylläpidossa. Materiaalin määrän kasvaessa rakenteisuudesta saatavat edut korostuvat.

Tuotettu materiaali on melko laaja, koska siinä pyritään käsittelemään videoneuvottelua useasta eri näkökulmasta. Tuotantoprosessi on suorassa suhteessa esimerkiksi valmiin materiaalin määrään, sen laajuuteen tai haluttuihin ominaisuuksiin.

Vastuualueiden määrittely

Kun tuotantoprosessista vastaa ryhmä, on vastuualueiden määrittely ensiarvoisen tärkeää. Jokaisen tuotantoprosessiin kuuluvan on tiedettävä roolinsa suhteessa koko tuotantoprosessiin. Sisällön vastuualueiden määrittely onnistui pilottiprojektissa hyvin. Ongelmia aiheutti lähinnä kirjoitettavan tekstin laajuuden määrittely ja eri vaikeusasteille kirjoitettavien tekstien sisältö. Vaikka materiaali oli loppujen lopuksi laajempi kuin tavoitteena oli ollut, kaikkiin lukuihin ei välttämättä ollut sopivaa eri vaikeustasoille olevaa materiaalia. Toisaalta on pohdittava, onko se edes välttämätöntä.

Pilottiprojektissa SGML-tietokannan teknisestä toteutuksesta vastasivat eri henkilöt kuin sisällön tuotannosta, joten tarkastelunäkökulmia oli useita. Tämä antoi mahdollisuuden vastuiden jakamiseen huomattavasti rajatummin kuin tilanteessa, jossa samat henkilöt vastaavat koko ympäristön kaikista ominaisuuksista.

Tuottamisprosessia voi verrata multimediatuotteen tekemiseen, jossa esimerkiksi koko materiaalin tuottamisesta, sisällöstä, ulkoasun ja teknisen rakenteen yksityiskohdista vastaa yleensä ryhmä, ei yksittäinen henkilö.

Tuotantosovelluksen käytännön toimivuus

Hyvänä ominaisuutena sovelluksessa oli laitteistoriippumattomuus. Vaatimuksia asetettiin kirjoittamisvaiheessa lähinnä selaimelle, ei käyttöjärjestelmälle. Mikäli tuottaminen olisi tehty esimerkiksi tekstinkäsittelyohjelmalla, olisi yhtä aikaa saman dokumentin kirjoittaminen aiheuttanut versiointiongelmia.

Tuotantosovellus toimi hyvin ja olisi mahdollistanut työskentelyn esimerkiksi muilta paikkakunnilta ilman, että tietoliikenneyhteydelle olisi asetettu suuria vaatimuksia - nykyiset modeemit ovat riittäviä.

Toiminnallisuuden arviointi

Tietokantaratkaisu osoittautui monimutkaisesta rakenteestaan (hajautuminen useisiin eri palvelimiin ja eri arkkitehtuureille) huolimatta perustoimintansa osalta luotettavaksi - varsinaisia toimintahäiriöitä ei testauksen aikana esiintynyt, lukuun ottamatta materiaaliin kohdistuvaa sanahakua.

Keskeinen ongelma testauksessa oli käyttäjän kokeman vasteajan pituus. Esimerkiksi siirryttäessä oppimateriaalin luvusta toiseen tyypillinen viive oli muutaman sekunnin pituinen, sisällysluetteloa avattaessa huomattavasti pidempi, yli 10 sekuntia. Eniten vasteaikaan vaikuttivat SGML-tietokantahaut sekä näiden hakujen tulosten kulkeminen WWW-palvelimen kautta ennen päätymistään käyttäjän selaimeen. Käyttäjien seurantatietokannan ja SGML-HTML-muunnoksen viemä aika ei ollut vasteajan kannalta merkittävä.

Vasteajan lyhentämiseen olisi olemassa kaksi tapaa: lisätään oppimisympäristön eri osien keskinäistä integraatiota sijoittamalla SGML-tietokannan asiakasohjelmisto suoraan WWW-palvelimeen tai muutetaan käytetyn yhdyskäytäväsovelluksen rajapintamäärityksiä ja toimintaa siten, että se suorittaisi korkeamman tason operaatiota kuin tässä pilottiprojektissa käytettiin. Tämä lisäisi yhdyskäytäväsovelluksen riippuvuutta käytetystä DTD-määrityksestä. Jo nykyiselläänkin muutamia riippuvuuksia on olemassa, eli yhdyskäytävä ei ole täysin yleiskäyttöinen, mikä olisi suotavaa jatkokehitystä ajatellen.

Testitilanteessa materiaalin sisäinen linkitys toimi luotettavasti, kuten myös materiaaliin kuuluvien multimediaelementtien esitys.

Selainyhteensopivuus

Pilottiympäristö asettaa käyttäjän WWW-selaimelle joitakin vaatimuksia, joista merkittävin on JavaScript-tuki, jota hyödynnetään hyvin paljon myös perustana käytetyssä WCB-ympäristössä. Testin aikana ei havaittu tähän liittyviä yhteensopivuusongelmia. Eri selainversioiden erilaiset tavat esittää linkit, joita käyttäjä on seurannut, aiheuttavat kuitenkin pieniä toiminnallisia eroja oppimateriaalin vapaata navigointia käytettäessä. Sisällysluettelon esittämiseen käytetään WWW-selainten frame-ominaisuutta, eivätkä kaikki selaimet päivitä vieraillun linkin väriä sisällysluetteloon, koska sitä ei ladata uudelleen luvusta toiseen siirryttäessä.

Rakenteisen oppimateriaalin tuottamisen malli

Tehdyn pilottiprojektin tarkoituksena oli testata ja kehittää malli rakenteisen oppimismateriaalin tuottamiseksi. Seuraavassa käydään vielä lyhyesti läpi testattu malli ja esitetään suositukset sekä vaihtoehdot materiaalin tuottamisprosessissa.

Tuotantomalli voidaan karkeasti jakaa oppimisympäristön suunnitteluun, aihe-analyysiin ja materiaalin rakenteen suunnitteluun, sisällön tuottamiseen, käyttäjätoiminnallisuuden suunnitteluun ja oppimisympäristön toteutukseen. Näiden rinnalla on kaiken aikaa vuorovaikutuksessa tekninen suunnittelu- ja toteutusprosessi.

Tuotantomallia havainnollistetaan seuraavassa kuviossa (»KUVIO 16.).


KUVIO 16. Rakenteisen oppimateriaalin tuotantomalli

Oppimisympäristön suunnittelu

Vaiheen tavoite
Ensimmäiseksi tulisi tehdä päätös siitä, tarvitaanko oppimisympäristöön muuta toiminnallisuutta kuin rakenteisen materiaalin mahdollistama toiminnallisuus.
Vaiheen tehtävät
Vaihe aloitetaan analysoimalla ratkaisun toiminnallisuustavoitteita, minkä jälkeen tarkastellaan rakenteisuuden antamia mahdollisuuksia lisätä materiaaliin oppimista helpottavaa toiminnallisuutta. Mikäli ratkaisu tuotetaan valmiiksi rakennettuun oppimisympäristöön, tutustutaan sen ominaisuuksiin.
Valinnat
Mikäli päädytään siihen, että oppimisympäristöön tarvitaan rakenteisuuden antamien mahdollisuuksien lisäksi myös muuta toiminnallisuutta tai ratkaisulle on jo valmis oppimisympäristö, päädytään luultavasti siihen, että materiaali tulee esittää HTML-muodossa oppimisympäristössä. Tässä vaiheessa valitaan materiaalin esittämiseen soveltuva SGML/XML- tai olio/relaatiotietokanta ja soveltuva oppimisympäristö.

Mikäli oppimisympäristö voidaan toteuttaa pelkästään rakenteisella materiaalilla (ja mahdollisilla manuaalisilla toiminnoilla), valitaan SGML-julkaisu- tai tiedostoratkaisu tai käytettävä materiaalitietokanta. Tietokanta voi olla SGML/XML-tietokanta tai olio/relaatiotietokanta.

Valintojen vaikutus jatkotoimenpiteisiin
Mikäli päädytään SGML/XML-tiedostoratkaisuun tai -julkaisujärjestelmän käyttöön, tutustutaan tarjolla oleviin työvälineisiin ja valitaan niistä sopiva julkaisujärjestelmä. Tämän seurauksena materiaali kannattaa myös tuottaa joko SGML/XML-välineillä, tai julkaisujärjestelmän tarjoamilla työvälineillä. Eräät julkaisujärjestelmät "paketoivat" julkaisun, jolloin materiaalin muokkaaminen edellyttää julkaisuprosessin osittaista uudelleensuoritusta.
Järjestelmiin voi myös liittyä selain, johon on rakennettu tai voidaan rakentaa omaa toiminnallisuutta. On olemassa julkaisujärjestelmiä, jotka suorittavat HTML-konversion automaattisesti. Tämä edellyttää, että WWW-palvelimelle asennetaan järjestelmän oma WWW-julkaisuohjelmisto. Tämä ei ole välttämättä mahdollista käytettäessä ulkoista WWW-palvelinratkaisua. Tässä ratkaisussa osa toiminnallisuudesta on riippuvainen käytettävien ohjelmien toiminnallisuudesta, joka on kussakin ohjelmassa kaltaisensa. Yleensä julkaisuratkaisuissa on SGML/XML-standardin ylittävää toiminnallisuutta, jolloin tämän osalta sitoudutaan ohjelmistotoimittajaan.

Valittavan tietokannan ominaisuudet vaikuttavat julkaisuprosessin jatkamiseen seuraavasti: SGML/XML-tietokanta rakenteistaa tuotettava materiaalin automaattisesti, kun taas olio/relaatioratkaisuihin joudutaan suunnittelemaan esitettävää rakennetta (suunnitellaan seuraavassa vaiheessa) tukeva tietomalli. Eri tietokantojen liitettävyydessä WWWiin voi olla eroja.

Mikäli valitaan tietokantaratkaisu, suositellaan tässä yhteydessä esimerkiksi kirjanmerkki- ja tehtävätoiminnallisuuden toteuttamista joko samalla tai eri tietokantasovelluksella, mutta omalla tietorakenteellaan (ei samaan kantaan). Valittava tietokanta voi olla olio- tai relaatiokanta.

Materiaalin rakenteen analyysi ja suunnittelu

Vaiheen tavoite
Valita tai suunnitella käytettävä DTD tai tietokannan looginen kuvaus.
Vaiheen tehtävät
Aiheanalyysi tehdään esimerkiksi käsitekarttaa tai muuta soveltuvaa työvälinettä apuna käyttäen. Seuraavaksi laaditaan kuvaus oppimateriaalin kokonaisuudesta eli arvio laadittavan materiaalin määrästä ja sisällöstä.
Tämän jälkeen valitaan tai laaditaan soveltuva dokumenttityypin rakennekuvaus (DTD) tai suunnitellaan tietokannan looginen rakenne niin, että yhtä oliota tai relaatiotaulun solua vastaa pienin mahdollinen yksinään esitettävä tai haettava asiakokonaisuus (tilanteesta riippuen esimerkiksi tekstikappale, kuva tai alaluku). Lopuksi dokumentoidaan materiaalin rakennesuunnitelma ja suunnitellaan kirjanmerkki- ja mahdollisen tehtävätietokannan looginen rakenne.
Valinnat
Valitaan käytettävä DTD, muokataan sitä, tai suunnitellaan oma. Valitaan käytettävät tietokantatuotteet.
Valintojen vaikutus jatkotoimenpiteisiin
Tietokantaratkaisu vaikuttaa käyttäjätoiminnallisuuden aikaansaamisessa tarvittavaan mahdolliseen työhön, jossa joko räätälöidään tai käytetään tietokannan tarjoamaa yhdyskäytävää tietokantamateriaalin tuomisessa oppimisympäristöön tai sen konvertoimisessa HTML-dokumenteiksi.

Sisällön tuottaminen

Vaiheen tavoite
Saada oppimateriaali tuotettua ja tuotua SGML/XML-tai olio/relaatiokantaan.
Vaiheen tehtävät
Tässä vaiheessa suunnitellaan ja toteutetaan materiaalin tuotantoprosessi. Materiaali tuotetaan joko tuotannonaikaiselle tietovälineelle (tietokantaan tai tiedostoiksi) tai suoraan oppimisympäristössä käytettävään materiaalikantaan.

Varsinkin mikäli useat eri henkilöt tuottavat materiaalia, voidaan käyttää materiaalin tuottajille soveltuvaa tuotantoratkaisua. Pilottiprojektissa käytettiin tämän vuoksi FileMaker-relaatiotietokantaa, johon tehtiin materiaaliosien tuontia varten WWW-liittymä. Tämä oli tarpeellista, koska materiaalintuottajat toimivat eri käyttöympäristöissä. WWW:n kautta materiaalin tuonti voitiin hoitaa käyttöjärjestelmästä riippumattomasti. Tämän lisäksi saavutettavia ominaisuuksia ovat muun muassa versiointi, materiaalin valmiusaste ja mediaelementtien kuvaukset. Lopuksi materiaali siirrettiin tuotannon aikaisesta kannasta varsinaiseen materiaalikantaan. Tässä yhteydessä, koska siirto oli relaatiokannasta SGML-tietokantaan, tehtiin vielä tarvittava SGML-merkkauksen ja attribuuttitietojen lisääminen.

Mikäli tuottajia ei ole useita, voidaan materiaali tuoda tai laatia suoraan myös varsinaiseen materiaalitietokantaan.

Valinnat

Valitaan sopivat välineet materiaalin tuotantoon huomioiden tuottajista ja materiaalista lähtevät tarpeet.

Valintojen vaikutus jatkotoimenpiteisiin
Mikäli käytetään tuotannon aikaista kantaa, pitää materiaali siirtää ja tarvittassa muokata varsinaisen materiaalikannan mukaiseen muotoon.

Käyttäjätoiminnallisuus

Vaiheen tavoite
Tässä vaiheessa toteutetaan materiaalin tuonti oppimisympäristöön ja toteutetaan mahdollinen muu toiminnallisuus. Lopuksi evaluoidaan ja testataan ratkaisun toimivuus.
Vaiheen tehtävät
Vaihe aloitetaan laatimalla loput teknisestä toteutuksesta: toteutetaan kirjanmerkkitietokanta, sekä mahdollinen tehtävätietokanta. Tämän jälkeen toteutetaan tarvittavat SGML-HTML-konversiot ja tyylimääritykset teksteille sekä mediaelementtien asemoinnille. Seuraavaksi toteutetaan linkkien laadinta ja tarkastaminen.

Sitten toteutetaan väylä oppimisympäristöstä materiaalitietokantaan ja kirjanmerkki- sekä tehtävätietokantaan. Ellei oppimisympäristöä käytetä, laaditaan myös käyttäjäprofiilitietokanta: käyttäjä, käyttäjätunnus, kirjanmerkkitunnukset, vastattujen tehtävien tunnukset ja läpikäytyjen oppikokonaisuuksien tunnukset.

Käytettäessä SGML/XML-tiedosto- tai julkaisuratkaisuja tehdään tarvittavat määrittelyt ohjelman tai järjestelmän omalla toteutustavalla tai käyttämällä rajapintakoodausta.

Valinnat
Liityntöjä tai konversioita voi tehdä erillisten tuoteperheisiin kuuluvien ohjelmien avulla tai ohjelmoimalla tietokantojen ja oppimisympäristön välisen yhteyden esimerkiksi Java- tai C++-ohjelmoinnilla.

Edellinen Ylempi otsikkotaso Sisällys Hakemisto Seuraava