Etäopetus Multimediaverkoissa (ETÄKAMU) -tavoitetutkimushanke
Rakenteinen oppimateriaali - hallittua hypertekstiä?
Edellinen Ylempi otsikkotaso Sisällys Hakemisto Seuraava TEKES

2.2.3 Esimerkki rakenteisen oppimateriaalin tuotantoprosessista

Rakenteisen oppimateriaalin tuotantoprosessi voidaan nähdä multimediatuotteen tuotantoprosessina. Siinä on useita osallistujia ja heillä erilaisia rooleja. Sen vuoksi on syytä paneutua toiminnan suunnitteluun sekä aikataulujen että henkilöresurssien osalta. Pilottiprojektin tavoitteena oli testata rakenteisuutta www-oppimisympäristössä. Oppisisällöksi tuotettiin materiaalia videoneuvottelusta. Vaikka materiaalilla oli myös opetuksellisia tavoitteita, pilottiprojekti keskittyi oppimisympäristön ominaisuuksien tarkasteluun. Pilottiprojektin työskentelyyn osallistui viisi henkilöä, joiden lisäksi mukana oli valokuvaaja, kuvankäsittelijä ja avustavia henkilöitä. Koko pilottiprojektin toteutuksesta on graafinen kuvaus liitteenä (»Liite 2.).

Tuotannonaikainen dokumenttitietokanta

Ennen oppimateriaalin sisällön tuottamista tehtiin analyysi, jossa määriteltiin aiheena olevat oppisisällöt ja sen keskeiset käsitteet sekä muodostettiin niistä käsitekartta. Se muunnettiin hierarkkiseksi sisällysluetteloksi, joka toimi materiaalin perusrunkona ja oli valmis siirrettäväksi tuotantotietokantaan työn perustaksi. Kirjoittamisen aikana runko tarkentui ja muuttui.

Pilottiprojektin käytettävissä oli yksi rakenteisen tekstin hallintaan soveltuva tekstitietokanta (Astoria), johon oli liitettävissä rakenteisen tekstin kirjoittamistyökalu. Tämän lisäksi käytettiin kirjoittamistyökalua (FileMakerPro), josta ei ollut liityntää tietokantaan. Materiaalia kirjoittivat useat eri henkilöt. Käytössä oli erilaisia työasemia, joita he muutoinkin käyttivät työssään. Materiaalin laatimisen aikataulu oli hyvin kireä. Pilottiprojektilla ei ollut taloudellisia resursseja hankkia kirjoittajien käyttöön kaupallista työskentely-ympäristöä. Perusteina voidaan mainita erilaisten työasemien lisäksi uusien välineiden käyttöönotosta aiheutuvat ongelmat. Tuotantoprosessi on ollut kompromissi taloudellisuuden ja käytännöllisyyden välillä.


KUVIO 12. Materiaalin tuotantosovellus

Pilottiprojektissa tehtävää materiaalin tuotantoa varten laadittiin pieni tietokantasovellus (»KUVIO 12.). Sovellus toimii rajoitetusti rakenteisen editorin tapaan tuntien tässä pilottiprojektissa käytetyn rakennemäärittelyn. Sovellusta käyttäen eri kirjoittajat saattoivat työskennellä ajasta ja paikasta riippumatta haluamillaan välineillä - ainoana vaatimuksena lomakkeita ymmärtävä WWW-selain ja verkkoyhteys.

Sovellusta käytetään WWW-käyttöliittymän (»KUVIO 13.) avulla. Sovellus näyttää yhden materiaalin rakenteen perusyksikön (topic) kerrallaan. Varsinaisen tekstin lisäksi näytetään otsikon numero, otsikko, tekstin tämänhetkinen valmiusaste, multimediaideoiden valmiusaste, multimediaideat ja mediaobjektien URL-osoitteet. Lisäksi sovelluksella on mm. seuraavat ominaisuudet:


KUVIO 13. Materiaalin tuotantosovelluksen WWW-käyttöliittymä.

Välittömästi varsinaisen kirjoitusvaiheen jälkeen määriteltiin lukuihin liittyvät ominaisuudet kuten vaikeustasot ja linkit sekä näiden roolit.

Tekstimateriaalin tuottaminen

Oppimateriaalin sisällön kirjoittamiseen osallistui kolme henkilöä. Sisällöistä jokaisella kirjoittajalla oli omat vastuualueensa, mutta tarvittaessa materiaali tuotettiin yhteistyössä. Tuotantotietokanta soveltui myös tekstien ja mediaideoiden (valokuva, ääni, kaavio tai video) valmiusasteen seuraamiseen. Ennen kirjoittamista sovittiin, että jokainen kirjoittaja käyttää tekstin valmiusastetta osoittavia kenttiä (valmis tai kesken). Mediaideoiden toteuttamisesta mediaobjekteiksi on kerrottu tarkemmin kohdassa » Mediaobjektien tuottaminen.

Kun tekstimateriaali oli valmis, se tulostettiin ja tarkistettiin. Lukuihin liitettiin tässä vaiheessa kolmiportaiset vaikeustasoa kuvaavat määritykset (tarkemmin kohdassa »Vaikeustason määrittely). Materiaaliin lisättiin navigointia varten viittaukset lukujen kesken. Ne varustettiin myös roolinsa kuvauksilla (tarkemmin kohdassa »Navigointi materiaalissa). Lukujen sisällön rakenne luotiin myös tässä vaiheessa. Merkkausta varten tietokantaohjelman omaan käyttöliittymään tehtiin makrot ja painikkeet, joiden avulla tunnisteiden lisäys tekstiin sujui helposti. Lopputuloksena tietokannasta saatiin koko kurssin materiaali SGML-muotoisena siirrettäväksi varsinaiseen rakenteiseen tietokantaan jakelua varten.

Navigointi materiaalissa

Navigoinnin suunnittelussa pyrittiin ottamaan huomioon oppijoiden erilaiset lähtökohdat oppimiselle. Tavoitteena oli, että materiaali soveltuisi erilaisille oppijoille ja se tukisi riittävästi oppijaa hänen navigoidessaan siellä. Materiaalia suunniteltaessa onkin pohdittava, missä vaiheessa käyttäjä voi eksyä rakenteeseen ja kuinka syvä linkkien rakenne voi olla (vrt. Dede 1992, 56).

Materiaalissa voi navigoida sisällysluettelon, lukujen välisten ristiinviittausten eli linkkien ja hakutoiminnon avulla. Sisällysluettelon tavoitteena on antaa käyttäjälle kokonaiskuva materiaalista ja informaatiota luettavana olevan luvun asemasta koko materiaalissa. Kuva käyttöliittymän keskeisistä toiminnoista on raportin liitteenä (»Liite 3./KUVIO 18. ).

Kunkin luvun sisältöön saattaa liittyä toisaalla materiaalissa käsiteltävä aihe joko sisällysluettelon mukaisen materiaalin rakenteen tai jonkin muun syyn perusteella. Näin muodostuvat ristiinviittaukset on ryhmitelty neljään tyyppiin seuraavasti (vrt. Kämäräinen & Haapasalo):

Kuviossa (»KUVIO 14.) olevan käyttöliittymän pudotusvalikot mukautuvat tekstiin linkitettyjen tietojen perusteella kappalekohtaisesti erikseen. Vasemmassa reunassa näkyy koko materiaalin sisällysluettelo.


KUVIO 14. Oppijan käyttöliittymä.

Vaikeustason määrittely

Kaikelle tekstimateriaalille määriteltiin vaikeustasot vastaamaan materiaalin rakenneosien level -määritteen arvoja ( intro , basic ja advanced ). Määrittelyn tekivät materiaalin tuottajat sisällön perusteella. Määrittely jaettiin seuraavasti.

Yksi luku saattoi sisältää joko osan tasoista tai kaikki tasot. Tasomäärittely tehtiin kaikille elementeille, kuten esimerkiksi kuville, luetelmalistoille, tekstikappaleille tai äänitiedostoille.

Mediaobjektien tuottaminen

Mediaobjektien eli valokuvien, kaavioiden, äänten ja videoleikkeiden suunnittelu tapahtui samanaikaisesti tekstimateriaalin kirjoituksen kanssa. Kun yhden kappaleen kaikki multimediaobjektit oli merkitty valmiiksi, kopioitiin niiden tiedot tuotantotietokannasta jatkokäsittelyä varten taulukkolaskentaohjelmaan. Kopiointi osoitettiin valitsemalla vaihtoehdoista (kesken, valmis, taulukko) tietokannasta "taulukko"-kentästä.

Taulukkolaskentaohjelmassa jokaiselle mediaobjektille tehtiin seuraavat toimet.

Kun kaikki objektien tarvitsemat tiedot oli määritelty, aloitettiin kuvaus- ja äänityssuunnitelman tekeminen, tilojen varaaminen sekä kuvattavien laitteistojen hankkiminen ja varaaminen. Prosessia jatkettiin ammattivalokuvaajan kanssa tarkistaen suunniteltujen kuvien toteutuskelpoisuus. Suunnitelman pohjalta tehtiin kuvaukset ja äänitykset. Ääni- ja videoelementeistä tehtiin koenäytteet.

Valokuvat digitoitiin ja skannattiin sekä käsiteltiin kuvasuunnitelman mukaisesti esimerkiksi oikean kokoisiksi. Kaaviot piirrettiin samalla, kun käyttöliittymään tehtiin graafiset painikkeet. Video- ja äänimateriaali muutettiin RealAudio-formaattiin. Tämän jälkeen valmiit mediamateriaalit siirrettiin WWW-palvelimelle DSSSL -tyylitiedostossa määriteltyihin WWW-hakemistoihin


Edellinen Ylempi otsikkotaso Sisällys Hakemisto Seuraava