Etäopetus Multimediaverkoissa (ETÄKAMU) -tavoitetutkimushanke
Luku I
Edellinen Ylempi otsikkotaso Sisällys Hakemisto SeuraavaTEKES

1.8.2 Tutkimuksessa kehitettyjen arviointirunkojen hyödyntämisellä saavutetut tulokset

Seuraavassa tarkastellaan ETÄKAMUssa kehitettyjen pedagogisen sekä oppimisympäristöjen organisoinnin ja teknisen toiminnallistamisen arviointirunkojen hyödyntämisellä saavutettuja tuloksia.

Tuloksia oppimisympäristöjen pedagogisen arviointirungon toimivuudesta ( Heli Ruokamo & Seppo Pohjolainen )

Noin puolet hankkeen pilottiprojekteista hyödynsi ETÄKAMUssa kehitetyn pedagogisen arviointirungon kaikkia seitsemää oppijakeskeisen oppimisen ominaisuutta opetuskokeiluiden aineiston keruun pohjana. Seuraavassa esitetään tiivis yhteenveto näiden ominaisuuksien toteutumisesta.

Konstruktiivisuuteen liittyen oppimisympäristöjen koettiin ottavan huomioon oppijoiden aikaisemmat tiedot ja taidot. Tietojen rakentamisen yhteistoiminnassa muiden kanssa koettiin toteutuvan parhaiten projektityöskentelyn mahdollistavissa oppimisympäristöissä. Oppijoiden aktiivisuudessa, omatoimisuudessa ja sitoutumisessa oli monissa ympäristöissä parantamisen varaa. Se miten oppijat onnistutaan aktivoimaan juuri kyseisiin oppimistehtäviin koettiin haastavaksi. Oppimisympäristöjen sisältämät tietojen rakentamisen työkalut nähtiin keskeisinä aktivoinnin kannalta.

Ympäristöissä tarjolla ollut mahdollisuus yhteistoimintaan koettiin positiivisena - mutta sitoutuminen ja motivaatio koettiin tämänkin ominaisuuden suhteen haastavana. Yhteistoiminnallisuutta tukevien välineiden tulee olla riittävän helppokäyttöisiä, toimintavarmoja ja niiden käytön on liityttävä oleellisesti opiskeltavaan aiheeseen. Myös ohjauksen rooli koettiin merkitykselliseksi yhteistoiminnan toteutumisessa.

Oppijoiden omat päämäärät ja tavoitteet otettiin parhaiten huomioon projektityöskentelyn mahdollistavissa ympäristöissä, muissa ympäristöissä tällä alueella oli parantamisen varaa. Projektityön aiheen valinta ja mahdollisuus omien tavoitteiden asettamiseen vaikuttivat merkittävästi intentionaalisuuden toteutumiseen.

Oppimisympäristöjen koettiin tarjoavan mielekkäitä konteksteja ja liittymiä arkielämän tilanteisiin ja ne koettiin hyödyllisinä. Aiemmin opittuja tietoja ja taitoja otettiin huomioon. Opittu koettiin myös helposti sovellettavaksi ja siirtyväksi oppimistilanteesta käytäntöön sekä uusiin tilanteisiin. Oppimisen ohjaaminen ja arvioiminen olivat myös mahdollisia - erityisesti projektityöskentelyn mahdollistavissa ympäristöissä. Erityisiä ohjauksen ja arvioinnin välineitä voisi olla oppimisympäristöissä tarjolla enemmänkin.

ETÄKAMU-hankkeessa kehitetty oppimisympäristöjen pedagoginen arviointirunko osoittautui hyödylliseksi. Yleisen luonteensa vuoksi se soveltui hyvin räätälöitäväksi käytettäväksi erityyppisten oppimisympäristöjen yhteydessä. Runko ei pyrikään olemaan mikään aukoton tarkistuslista, sen tarkoituksena on enemmänkin toimia suuntaa antavana. Jatkossa arviointirunkoa kannattaisi kuitenkin laajentaa ainakin joidenkin ominaisuuksien osalta. Arviointikäytön lisäksi runko soveltuu hyödynnettäväksi myös oppimisympäristöjen suunnittelussa ja toteutuksessa sekä varsinaisen oppimistapahtuman suunnittelun ja toteutuksen tukena.

Tuloksia oppimisympäristöjen organisoinnin ja teknisen toiminnallistamisen arviointirungon toimivuudesta ( Tuovi Manninen & Saara Brax )

Tässä tarkastellaan oppimisympäristöjen organisoinnin ja teknisen toiminnallistamisen arviointirungon osia niiden toimivuuden kannalta. Toimivuuden selvittämiseksi arviointirungon sopivuutta verrattiin kolmeen case-esimerkkiin, jotka oli valittu luvussa II esitetyistä artikkeleista (ks. Posti; Rinta-Filppula & Penttilä; Pohjolainen, Ruokamo, Nykänen & Ala-Rantala tässä julkaisussa). Seuraavat johtopäätökset perustuvat näiden artikkelien tarkasteluun. Käytetyt kuvaukset valittiin, koska niiden kirjoittajat olivat hyödyntäneet arviointirunkoa soveltuvin osin. Muu aineisto on ollut sähköpostikirjeenvaihtoa arviointirunkoa käyttäneiden henkilöiden kanssa.

Arviointirunko soveltuu vaihtelevasti erilaisten oppimisympäristöjen organisoinnin ja toiminnallistamisen arviointiin. Jos organisoinnin tavoitteena esimerkiksi on tuottaa oppimisympäristö ilman sisältöä, on arviointirunkoa vaikea käyttää. Voidaan siis tuottaa jonkinlainen tietotekninen kehys, johon sisältö voidaan myöhemmin istuttaa. Arvioinnin hankaluus johtuu siitä, että arviointirungossa sisällön tuotanto on kiinteä osa oppimisympäristön organisointia. Yhtä hyvin vaikkapa tekninen tuki voi olla keskeinen toimija, jolloin arvioinnin asetelma organisoinnissa muuttuu. Organisointia voidaan siis toteuttaa myös muutoin kuin systeemisen mallin mukaisesti.

Mallia joudutaan soveltamaan myös silloin, kun organisointia ei kokonaan toteuteta yhtenäisessä toimijaverkostossa, vaan organisointi jaetaan eri tahojen kesken. Näitä tahoja voivat olla esimerkiksi koulutuksen tuottajaorganisaatio ja asiakasorganisaatio. Edelleen mallia on sovellettava, jos oppimisympäristö ei ole fyysinen tila, vaan 'tilaa verkossa'. Jos organisoitava oppimisympäristö liittyy useampaan kurssiin, kannattaa myös arvioida kukin kurssi erikseen.

Organisointihankkeen luonne vaikuttaa arviointirungon hyödynnettävyyteen. Joskus runko saattaa jäsentää prosessia paikoin päällekkäisesti. Monimutkaisissa prosesseissa taas eri tavoin muotoillut kysymykset saattavat tuoda esiin hienoviritteisemmän suunnittelun, joka yksinkertaisemmasta prosessista puuttuu.

Käytettävää arviointirunkoa kannattaa hyödyntää jo suunniteltaessa ja käynnistettäessä oppimisympäristön organisointia ja teknistä toiminnallistamista. Arviointirungosta on apua suunnittelun ohjaamisessa, kun kokonaisuus voidaan järjestelmällisesti ja kokonaisvaltaisesti suunnitella, ja näin vältytään yllätyksiltä toteutusvaiheessa. Arviointirunko on suunnitteluvaiheessa 'tarkistuslista'. Arviointivaiheessa on huomattava, että paikoitellen arviointirungon tarkkuus tekee arvioinnista työlään, koska kysymyksiä on paljon.


Edellinen Ylempi otsikkotaso Sisällys Hakemisto Seuraava