Etäopetus Multimediaverkoissa (ETÄKAMU) -tavoitetutkimushanke
Luku I
Edellinen Ylempi otsikkotaso Sisällys Hakemisto Seuraava TEKES

1.8.1 Tutkimustyön keskeiset tulokset

ETÄKAMUn tutkimusongelmaksi oli asetettu avoimen oppimisympäristön kehittäminen, kokeilu ja sen toiminnallisuuden arviointi. Tässä luvussa esitetään yhteenveto tutkimustuloksista, jotka saavutettiin ETÄKAMUn tutkimustyöryhmissä ja pilotointialueilla. Tulosten yksityiskohtaisempi tarkastelu on esitetty tämän julkaisun luvussa II.

Tutkimustyöryhmäkohtaiset tulokset

ETÄKAMUn tutkimustyö jaettiin kolmen työryhmän toiminta-alueeseen. Tietoverkkotyöryhmä tutki etäopetuksen tietoverkko- ja laitetilannetta tekniseltä kannalta sekä kartoitti olemassa olevia tietoverkkoyhteyksiä ( Ahonen, Isokangas, Peltoniemi, Tahvanainen & Vertanen 1996 ) ja etäopetusprojekteja ( Peltoniemi 1996 ). Kaakonseudun oppimiskeskukselle tehtiin selvitys tietoverkkojen ja multimedian hyödyntämisestä opetustarjonnassa ( Tahvanainen 1996 ). Tietoverkkotyöryhmä kehitti TTKK:n, Kaukajärven ja Tampereen normaalikoulun välistä ATM-verkkoyhteyttä ( Koskelainen, Rakkolainen, Soininen & Suvanto 1996a , 1996b ). ATM-yhteyksiä hyödyntävästä "Koulu tiedon valtatiellä" -pilottiprojektista tuotettiin myös väliraportti ( Järvinen, Piiksi, Ruokamo-Saari & Suvanto 1996 ). Tietoverkkotyöryhmä laajensi ATM-verkkoyhteyden myös Pyynikin koululle. ATM- ja ISDN -videokonferenssiyhteyksiä testattiin sekä kansallisessa että kansainvälisessä etäopetuksessa. Kansainvälistä etäopetusta järjestettiin erityisesti Web University -pilotin kanssa. Tietoverkkotyöryhmä tutki ATM-videokonferenssiyhteyksiä myös TTKK:n sisäisessä verkossa ja kehitti ETÄKAMUn tutkimusosapuolten (Tampere-Jyväskylä-Helsinki) välille toimivat videokonferenssiyhteydet. Tietoverkko- ja laitetilanteen teknisestä tarkastelusta valmistui diplomityö ( Isokangas 1998 ). Työryhmä selvitti myös koulujen tietoverkkoyhteyksiä ( Isokangas, Suvanto, Ahonen, Tahvanainen & Vertanen 1997 ).

Materiaalityöryhmä tutki oppimateriaalin rakenteistamista sekä opetettavan aineksen että oppijan kannalta ja kehitti oppimateriaalin rakennemallin yhdessä etäopiskelun menetelmiä tutkivan työryhmän kanssa ( Karjalainen & Mäkitalo 1996 ). Etäoppimateriaalin rakanteistamisesta valmistui pro gradu -tutkielma ( Karjalainen 1997 ). Työryhmä tuotti myös "Opetusdokumenttien rakenne ja konversiotyökalut" raportin ( Karjalainen, Komu, Multisilta & Urponen 1996 ). Häkkinen, Lahtinen & Luodeslampi ( 1997 ) selvittelivät "Äänen ja videon esitysmuotoja WWW:ssä".

Etäopiskelun menetelmät -työryhmä tutki yhteistyössä materiaalityöryhmän kanssa oppimateriaalin rakenteistamista oppijan näkökulmasta ( Karjalainen & Mäkitalo 1996 ). Työryhmä laati dokumentin oppimisesta tietokoneavusteisessa oppimisympäristössä ( Kurki & Mäki-Komsi 1996 ) ja videoneuvottelujärjestelmien pedagogisesta käytöstä ( Ahonen 1996 ). Etäopiskelun menetelmät -työryhmä tarkasteli myös oppimisprosessin tukemista tietokone- ja tietoverkkoperustaisessa opetuksessa ( Siekkinen, Vertanen, Leinonen, Valtanen & Mäkitalo 1997 ).

Hankkeen kolmantena vuotena tutkimustyöryhmäjakoa muutettiin tavoitteiden kannalta tarkoituksenmukaisemmaksi. Tutkimustyöryhmä 1 keskittyi avoimen oppimisympäristön (A&O) kehittämiseen, sen tekniseen toteutukseen ja arviointiin. ( Nykänen & Pohjolainen 1998 ; Nykänen & Ala-Rantala (painossa), Pohjolainen & Ruokamo 1998a, 1998b ; Pohjolainen, Ala-Rantala, Nykänen & Ruokamo (painossa)). A&O:n tutkimus- ja kehittämistyön tulokset esitetään tämän julkaisun luvussa II (ks. Pohjolainen, Ruokamo Nykänen & Ala-Rantala) . Työryhmässä arvioitiin seitsemän pedagogisen ominaisuuden ( Jonassen 1995 ; Ruokamo & Pohjolainen 1998 ) pohjalta eräitä olemassa olevia hypermediaperustaisia oppimisympäristöjä. Arvioinnin pohjalta muotoiltiin ETÄKAMUn pedagogiset tutkimusongelmat (ks. kpl »1.4.2).

Tutkimustyöryhmä 2 asetti oppimisympäristöjen organisointiin ja tekniseen toiminnallistamiseen liittyvät tutkimusongelmat ja laati niiden pohjalta arviointirungon (»Liite 2.). Tutkimustyöryhmä 3 tuotti arviointirungon oppimisympäristöjen pedagogiseen arviointiin oppijakeskeisen oppimisen näkökulmasta (»Liite 1.).

Tulokset pilotointialueittain

Tärkeä osa ETÄKAMUn toiminnasta muodostui pilotoinnista eri alueilla. Pilotoinnin tavoitteena oli kokeilla kehitettyjä menetelmiä ja saada palautetta järjestelmien teknisestä ja pedagogisesta toiminnallisuudesta. Pilotointialueilla keskityttiin oppimisympäristöjen kehittämiseen, opetuskokeiluiden järjestämiseen, aineiston keräämiseen sekä arviointityöhön. Pilotoinnit käynnistettiin vuonna 1996 kuudella alueella ja seuraavana vuonna pilotointialueita tuli neljä lisää. Tarkemmat kuvaukset kunkin pilotin toiminnasta tuloksineen on esitetty tämän julkaisun luvussa II olevissa artikkeleissa. Seuraavassa esitetään kooste ETÄKAMUn pilotointialueiden keskeisistä tuloksista.

1. Nopeat tietoverkot ja tekniset kokeilut

TTKK/DMI:n koordinoimassa Nopeat tietoverkot ja tekniset kokeilut -pilotissa tutkittiin erilaisia tietoverkkoratkaisuita ja videoneuvottelutekniikoita yhteistyössä mm. Xenex Oy:n kanssa. ISDN-pohjaiset, H.320-standardin mukaiset, videoneuvottelujärjestelmät hallitsevat tällä hetkellä videoneuvottelukäyttöä. Yhteensopivuus eri laitteiden välillä on hyvä, kuvan- ja äänenlaatu on taattu ja kohtuullinen tasoltaan, yhteydet ovat varmatoimisia ja ne ovat vakiintuneet jo laajalle käyttäjäkunnalle. ATM-verkkotekniikka mahdollistaa ISDN-videoneuvottelua suuremman tiedonsiirtokaistan käytön, mikä näkyy ennen kaikkea parempana kuvanlaatuna. H.323-stardardin mukainen Internet-videoneuvottelu on tulossa varsinkin lähiverkkoympäristöihin, mutta sen heikkoutena ovat vielä laatuongelmat. Lähiverkossa tai varsinkaan Internetissä ei yleensä voida varata videoneuvottelua varten tiettyä vakiotiedonsiirtokaistaa. (Ks. Häkkinen " Kokemuksia videoneuvottelusta eri ympäristöissä " tässä julkaisussa.)

Koulu tiedon valtatiellä -pilottiprojektissa testattiin ATM-yhteyksiä TTKK:n ja Kaukajärven sekä Normaalikoulun välillä (ks. Koskelainen ym. 1996a , 1996b ). Yhteyksiä hyödynnettiin matematiikan ( Ruokamo-Saari 1996a , 1996b, 1996c ) ja venäjän kielen opetuskokeiluissa ( Lehto & Suvanto 1997 ). Matematiikan opiskelua varten oli kehitetty SOLVER-oppimisympäristö osana Nääsnetti-projektia, teknologiaperustaisen matematiikan oppimisympäristön kehittämiseen liittyen tuotettiin myös lisensiaatin tutkimus ( Ruokamo-Saari 1996c ).

DMI:n Hypermedialaboratoriossa toteutettiin Java etäopetuksessa -pilottiprojekti. Pilotin kokeilukäyttöön lahjoitettiin Sun Microsystemsin toimesta 20 JavaStation-verkkotietokonetta. Pilottiprojekti pystytti TTKK:n ja kolmen Tampereen kaupungin ATM-verkossa olevan koulun (Kaukajärven koulu, Tampereen Normaalikoulu ja Pyynikin koulu) sekä Ylöjärven lukion yhteisen verkkotietokone-kokeiluympäristön. JavaStationeilla toteutettiin opetuskokeiluita, joissa JavaStation osoittautui soveltuvaksi hyvin oppilaitoskäyttöön. Verkkotietokoneiden vaatimien asennusten ja päivitysten tekeminen palvelimelle on nopeata ja helppoa. JavaStation ei vielä kilpaile PC:n kanssa suorituskyvyn ja multimediaominaisuuksien suhteen. Se on parhaimmillaan yhden sovelluksen ympäristöissä, esim. infokioski-tyyppisessä käytössä. JavaStationin tehokas hyödyntäminen muussa kuin Internet-käytössä vaatii uudentyyppisten toimintatapojen omaksumista. (Ks. Häkkinen " JavaStation PC:n haastajana oppilaitoksissa " tässä julkaisussa.)

2. Luonnontieteet

TTKK/DMI:n toteuttamassa Luonnontieteen pilotissa kehitettiin tietoverkkoperustaisia oppimisympäristöjä korkeakoulutason matematiikan opiskeluun ( Matriisilaskenta I [online] 1998 ; Johdatus korkeakoulumatematiikkaan [online] 1998 ). Hypermediaperustaisiin matematiikan oppimisympäristöihin liittyen on tuotettu väitöskirjatutkimus ( Multisilta 1996 ).

Luonnontieteen pilotissa toteutettiin Pythagoras -pilottiprojekti, jossa kehitettiin TTKK/DMI:n Hypermedialaboratorion ja Editan yhteistyönä Pythagoras tilastomatematiikan verkko-oppimisympäristö <URL:http://matriisi.ee.tut.fi/pythagoras/>. Oppimisympäristön teoriatausta perustuu Editan julkaisemaan Pythagoras-oppikirjaan. Pythagoras -ympäristö on suunnattu yläasteen ja keskiasteen opiskelijoille. Pythagoraksella toteutettiin useita kokeiluita mm. Tampereen kaupungin ja Ylöjärven kunnan koulujen alueella. Kokeiluiden perusteella Pythagoras todettiin käyttökelpoiseksi oppimisympäristöksi tilastomatematiikan opiskelua varten. Erityisen hyvänä osuutena pidettiin Pythagorakseen kehitettyä kyselytyökalua, joka mahdollisti oman kyselyn tekemisen itseä kiinnostavasta aiheesta ja tutkimusaineiston keräämisen muilta ympäristön käyttäjiltä. Itse kerättyä aineistoa oli mahdollista hyödyntää edelleen oman projektityön osana. (Ks. Mäenpää tässä julkaisussa.)

3. Kielet

Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskus (TYT) vastasi Kielten pilotin toteuttamisesta yhteistyössä Jyväskylän yliopiston Tietotekniikan tutkimusinstituutin kanssa. Pilotti kokosi yhteen usean eri osapuolen (Tele, Kotkan opisto, KVS-Instituutti, ICL, AAC-opisto, Kaakonseudun oppimiskeskus, Promentor Solutions Oy, Teleste Educational) kieltenopetuksen kehittämishankkeita. Pilotissa hyödynnettiin sekä CD-ROM- että verkkomateriaaleja. Telen kielten pilottiprojektiin liittyen tuotettiin loppuraportti: " Teleläisten kokemuksia monimuotoisesta kielikurssista ja sen opiskeluvälineistä " ( Miettinen 1997 ).

Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskus vastasi mm. Kielten pilotin Kotkan ja Soneran pilottiprojekteista ja Jyväskylän yliopiston tietotekniikan tutkimusinstituutti Kaakonseudun oppimiskeskuksen pilottiprojektista. Kokeiluissa käytettiin Promentor Solutions:in kehittämää kielten opetusohjelmistoa: Business and Pleasure. Ohjelmistoa hyödynnettiin erityisesti itseopiskelun välineenä. Oppijoiden mielestä Business and Pleasure mukautui hyvin heidän tarpeisiinsa ja he pystyivät käsittelemään itselleen tärkeitä teemoja. Ohjelmisto osoittautui myös teknisiltä ominaisuuksiltaan selkeäksi ja helposti käytettäväksi. (Ks. Pajunen & Niemi tässä julkaisussa.)

Jyväskylän yliopiston Tietotekniikan tutkimusinstituutti toteutti yhtenä kielten pilotin pilottiprojektina peruskoulutasolle suunnatun Ranskan kielen etäopetushankkeen. Opetuksen toteutuksessa hyödynnettiin ATM-perustaista multipoint-videoneuvottelua ala-asteen A2-ranskan opetuksen järjestämiseen. Opetuskokeilun aikana opettaja toimi lähiopettajana yhdessä ryhmässä kahden muun ryhmän opiskellessa etäryhmänä. Pilottiprojektissa saavutettujen tulosten mukaan etäopetus soveltuu myös ala-asteen kieltenopetukseen, mutta vaatii opettajalta uusien työtapojen omaksumista ja taitojen oppimista. Kokeilussa nousi esiin opettajajohtoisuuteen ja äänen kuuluvuuteen liittyviä ongelmia. ( Korpi 1998 , Korpi tässä julkaisussa.)

4. Kasvatus

Kasvatuksen -pilotissa toteutettiin Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen ja Jyväskylän yliopiston tietotekniikan tutkimusinstituutin yhteistyönä oppimaan oppimisen kurssi Kaakkoisen Keski-Suomen kuntien asukkaille. Kurssin opiskelussa hyödynnettiin TYTissä kehitettyä Verkkotutoria <URL: http://www.uta.fi/tyt/verkkotutor/>. Pilotissa tutkittiin videokonferenssien ja ryhmätyöohjelmistojen käyttöä ja soveltuvuutta sekä haja-asutusalueen että yritysmaailman tarpeisiin. Keskeisinä teemoina olivat oppimaan oppimisen valmiuksien kehittäminen sekä oppimisen ohjauksen, tutoroinnin kehittäminen.

TYTin Kaakonseudun oppimiskeskuksessa toteuttama Aikuinen Oppijana -kokonaisuus koettiin hyödylliseksi kokonaisuudeksi jaksojen sisältöjen osalta. Oppimisen ohjaus ei juurikaan toiminut tietoverkkojen välityksellä, koska suurimmalla osalla kurssin osallistujista ei ollut käytössä Internet -yhteyksillä varustettua tietokonetta. Ne opiskelijat, jotka pääsivät tutustumaan VerkkoPajaan ja VerkkoTutoriin, kokivat ne myös hyödyllisiksi oman oppimisensa kannalta, mutta vuorovaikutus jäi toteutumatta lähes kokonaan. (Ks. Pajunen tässä julkaisussa.)

5. Viestintä

Viestinnän pilotin toteuttamisesta vastasi Helsingin yliopiston Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus. Viestinnän pilotissa tuotettiin verkkoon Johdatus viestintään -kurssi, joka on osa Helsingin yliopistossa opiskeltavaa viestinnän A-oppimäärää. Viestinnän pilotti päättyi jo 31.1.1998 ja pilotin jälkeen kurssia on edelleen kehitetty <URL: http://www.avoin.helsinki.fi/kurssit/viestinta/index.asp > Helsingin yliopistossa. Pilottiin liittyen tuotettiin raportti " Viestinnän opiskelijat verkossa: mielipiteitä tietoverkkopohjaisesta opiskelusta " ( Vertanen 1997 ).

Viestinnän pilotissa saavutettujen tulosten mukaan opiskelijoiden tietotekninen lähtötaso olisi aina hyvä kartoittaa ennen kurssin alkua. Opiskelijoiden tietoteknisiä taitoja tulisi edelleen kehittää koulutuksen avulla. Myös tutoreiden tietotekninen osaaminen tulisi varmistaa sille tasolle, että he pystyvät tehokkaasti hyödyntämään verkko-oppimisympäristön tarjoamia mahdollisuuksia. Keskustelufoorumit tulisi sitoa tiukemmin opiskeltavaan asiaan ja opiskelijoiden tulisi olla tietoisia siitä, että keskusteluihin osallistuminen on olennainen osa oppimista. Opiskelijat ja opettajat kokivat viestinnän pilotissa toteutetun verkko-opiskelun myönteiseksi. Tekniikan toimivuudessa ja opiskelijoiden välisessä yhteydenpidossa oli parantamisen varaa. (Ks. Vertanen & Posti tässä julkaisussa.)

6. Yritysten sisäinen ja asiakaskoulutus

Tampereen yliopiston Hypermedialaboratorion yrityskoulutus-pilottiprojektissa tutkittiin ToolBook-sovelluskehittimen mahdollisuuksia yritysten henkilöstölle annettavan koulutuksen toteuttamisvälineenä. Pilotin yhteistyötahona oli Nokia Telecommunications. ( Komu 1997 .)

Tampereen yliopiston Hypermedialaboratorion Perehtymisohjelma-pilottiprojektissa kehitettiin yhteistyössä Soneran kanssa verkko-oppimisympäristöä uuden henkilöstön perehdyttämiskoulutusta varten. Oppimisympäristö sisältää tietoa yrityksestä ja päivittäistä työtä koskevista asioista. Perehtymisohjelma koettiin kokeiluissa tarpeelliseksi. Yhteinen viestintäkanava, jäsennelty ja päivittyvä tieto muodostivat hyvin toimivan kokonaisuuden. Ohjeistuksen merkitys todettiin tärkeäksi: ohjeita on oltava saatavilla ja niiden tulee olla myös riittävän yksinkertaisia. Mielekkäiden ja opastavien sekä riittävän vaativien tehtävien koettiin syventävän oppimista. Perehtymisohjelman haasteiksi koettiin sen soveltaminen pedagogisesti järkevällä tavalla yrityksen toimintatapoihin ja -kulttuuriin. Teknisinä haasteina olivat mm. yrityksen tietotekniset suunnitelmat, tekninen infrastruktuuri ja laitekannan heterogeenisuus. (Ks. Kähäri ym. tässä julkaisussa.)

TKK:n opetusteknologiakeskuksen Henkilöstökoulutus globaalissa yrityksessä -pilottiprojekti kehitti etäopetusmallia kansainvälisen yrityksen, Nokia Mobile Phones:in, tarpeisiin. Pilotin tavoitteena oli rakentaa yhteinen, monikulttuuriseen yritysympäristöön sopiva oppimisympäristö sekä määritellä oppimisympäristön rakentamis- ja tuotteistamisprosessi. Pilottiprojektissa tehtiin kartoitukset oppimisympäristössä huomioonotettavista rooleista sekä tarvittavista teknisistä työkaluista. Pilottiprojektin kokeiluissa saavutettujen tulosten perusteella voidaan todeta, että yrityksen sisäisen tietotekniikkatuen, tietoturvavaatimusten ja koulutusohjelmaan liittyvien osapuolten koulutuksen osuudet ovat usein aliarvoituja. ( Taina 1998 , Taina tässä julkaisussa.)

Jyväskylän yliopiston Tietotekniikan tutkimusinstituutin toteuttamassa Rakenteinen oppimateriaali -pilottiprojektissa luotiin malli rakenteisen oppimateriaalin tuottamiseen. Malli kuvaa rakenteisen materiaalin tuottamisprosessia ja sen avulla mm. IT-yritykset voivat tuottaa, hallita ja jakaa rakenteista materiaalia. Projektia varten tuotettiin videoneuvottelua käsittelevä rakenteinen oppimateriaali. Materiaalilla tehtyjen kokeiluiden perusteella voidaan todeta, että rakenteisen materiaalin tuottaminen ei välttämättä ole työläämpää kuin HTML-materiaalinkaan tuottaminen sisältöjen osalta. Materiaalin määrittely lisää alkuvaiheessa työmäärää, mutta materiaalin määrän kasvaessa rakenteisuudesta saatavat edut lisääntyvät. Etuja ovat mm. mahdollisuudet opiskelukokonaisuuksien rakentamiseen, henkilökohtaisten lokitietojen huomioimiseen ja materiaalin ominaisuuksien määrittelyyn. ( Ovaskainen ym. tässä julkaisussa.)

Projektitoiminnan opiskelu tietoverkossa -pilottiprojektin toteutuksesta vastasi Helsingin yliopiston Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus, yritysosapuolena oli mukana Promanent Oy. Pilottiprojektissa käytetty oppimisympäristö löytyy osoitteesta: <URL:http://proto.lpt.fi>. Pilottiprojektissa saavutettujen kokemusten mukaan jokaisen verkkokurssin alkuvaiheessa olisi kiinnitettävä riittävästi huomiota mukana olevien opiskelijoiden ryhmäytymiseen sekä verkko-opiskelun taitojen oppimiseen. Opiskelijoiden ja muiden toimijoiden välinen vuorovaikutus on tärkeää - verkko-opiskeluun tulisi liittää myös lähiopetuspäiviä. Opiskelijat kokivat verkon välityksellä tapahtuvan opiskelun sopivan hyvin työn ohella tapahtuvaan opiskeluun. (Ks. Posti tässä julkaisussa.)

TTKK/DMI:n Hypermedialaboratorion toteuttamassa Tietoverkkoasiantuntijakoulutusta etäopetuksena -pilottiprojektissa kehitettiin yhteistyössä Tietoverkkoinstituutin (Tvi) kanssa tasotestilomake sekä " Johdatus verkotettuun multimediaan " -oppimisympäristöt Tietoverkkoinstituutin ja Messukylän viestintälukion opiskelijoita varten. Tvi:n opiskelijat pitivät tasotestilomaketta hyödyllisenä ja Tietoverkkoinstituutti sai tärkeää tietoa koulutuksen suunnittelua varten. Tietoverkkoinstituutin opiskelijat pitivät itsenäisestä opiskelusta, joka tapahtui ajasta ja paikasta riippumattomasti. Vaikka opiskelijoiden käytössä olleet tietoverkkoyhteydet, selaimet, käyttöjärjestelmät ja tietokoneet olivat erilaisia, pilotissa vältyttiin teknisiltä ongelmilta. Opiskelijat kaipasivat verkko-oppimateriaalista myös tulostettavaa versiota. Messukylän lukion kokeilun kokemukset olivat erittäin myönteisiä. Opettaja käytti paljon aikaa tuntien valmisteluun ja oppilaiden ohjaukseen. Koulun atk-tilat ja laitteet olivat hyvät ja oppilaat olivat kiinnostuneita aiheesta, koska he olivat itse valinneet multimedian valinnaisaineekseen. (Ks. Korte tässä julkaisussa.)

7. Koulun uudet oppimateriaalit (KUOMA) -pilotti

TTKK/DMI:n Hypermedialaboratoriossa toteutettiin Koulun uudet oppimateriaalit (KUOMA) -pilotointialue. KUOMA -pilotin yhteistyötahoina toimivat Tampereen kaupunki ja Telecom Finland (myöhemmin Sonera) sekä Tampereen Teknologiakeskus Oy. Pilotissa kehitettiin KUOMA-oppimisympäristö ja toteutettiin sen pohjalta Ympäristöverkko <URL: http://matwww.ee.tut.fi/ymparistoverkko> ympäristökasvatuksen opiskelua varten. Ympäristöverkko palkittiin Tampereen Multimediafestivaalissa vuonna 1997. KUOMA -projektioppimisen oppimisympäristön suunnitteluperusteista tuotettiin raportti ( Leinonen 1997a ) sekä yhteenveto peruskoulun yläasteen opettajille ympäristökasvatuksen toteuttamisesta suoritetun Internet -kyselyn tuloksista ( Leinonen 1997b ).

Ympäristöverkkoa kokeiltiin vuonna 1998 Pyynikin yläasteella ja Ylöjärven lukiossa. Kokeiluissa saavutettujen kokemusten mukaan Ympäristöverkko antaa hyvät mahdollisuudet oppijakeskeiseen oppimiseen. Jotta nämä mahdollisuudet toteutuisivat parhaalla mahdollisella tavalla, opettajat tarvitsisivat enemmän niin teknistä kuin pedagogistakin koulutusta Ympäristöverkon käyttöön. Myös oppilaat tarvitsisivat enemmän orientoivaa ohjausta ennen opiskelun aloittamista Ympäristöverkossa. ( Piiksi & Muhonen tässä julkaisussa.)

KUOMA-pilotissa kehitettiin myös venäjän kielen alkeiden verkko-oppimisympäristö Venäjää verkossa <URL: http://matwww.ee.tut.fi/venaja> sekä tuotettiin kyrilliikkaohje ( Lehto 1997 ). Venäjää verkossa ympäristöä kokeiltiin mm. Tampereen Normaalikoulussa ja Ylöjärven lukiossa. Tulosten mukaan oppimisympäristön koettiin tuovan vaihtelua ja mielenkiintoa venäjän opiskeluun niin opettajien kuin oppilaidenkin näkökulmista. Oppilaat kokivat ympäristön hyödylliseksi oppimisen kannalta - tosin oppimisympäristössä on vielä kehitettävääkin. Oppimisympäristön käyttöönotto vaatii runsaasti resursseja niin opettajan kuin koulunkin tahoilta - teknisen ja pedagogisen tuen ja koulutuksen tarve on vielä huomattava. ( Hämäläinen & Muhonen tässä julkaisussa.)

KUOMA -pilotissa tarkasteltiin myös oppimisympäristöjen tuotteistamiseen liittyviä asioita. KUOMAn kokeiluissa saavutettujen tulosten mukaan WWW-oppimisympäristöjen tehokas käyttö opetuksen apuvälineenä edellyttää opettajilta tietokoneen peruskäyttötaitojen omaamista, WWW-oppimisympäristöjen toimintojen ja sisältöjen hallintaa sekä uudentyyppisen pedagogisen lähestymistavan omaksumista. Oppimisympäristöjen tulisi olla helposti asennettavia ja käytettäviä. WWW-oppimisympäristöjen asettamat tekniset vaatimukset koulun tietokoneille ja tietoliikenneyhteyksien laadulle olisi minimoitava. WWW-oppimisympäristöihin liittyvien toimintojen kaupallistaminen edellyttää monipuolista tuotteistamista. Markkinoilla tarvitaan WWW-oppimisympäristöohjelmistoja, oppisisältöjä, ylläpitoa, teknistä tukea, oppimisen ohjausta, pedagogista tukea, oppiaihekohtaista tukea, sisällöntuottamisohjelmistoja, niiden ylläpitoa ja teknistä tukea sekä opastusta viestinnällisesti toimivan WWW-materiaalin tuotantoon. Näin ollen myös tuotteiden tuottajien ja kuluttajien kirjo on laaja. KUOMA-oppimisympäristöjen tuotteistaminen vaatii vielä monien vaiheiden läpikäymistä. (Ks. Sukuvaara tässä julkaisussa.)

8. Historian ja yhteiskuntaopin pilotti

Jyväskylän yliopiston Tietotekniikan tutkimusinstituutissa toteutti Historian ja yhteiskuntaopin pilotin yhteistyössä Helsinki Median ja Otavan kanssa. Pilotissa kokeiltiin Helsinki Median Historia CD-ROM-tuotetta <URL: http://multimedia.helsinkimedia.fi/history.html> ja Otavan web-palveluita. Koulu-Otavan <URL: http://www.koulu.otava.fi/kouluotava> palveluista hyödynnettiin mm. opettajanopas- materiaalia. Pilotissa käytettiin myös Teleste Educationalin Partner Tools -ohjelmistoa <URL: http://www.teleste.fi/edu/open/index.htm>.

Historian ja yhteiskuntaopin pilottiprojekteissa hyödynnettiin multimediaa ja Internetiä painetun materiaalin ohella. Opiskelijat tekivät projektitöitä ja hakivat tietoa mm. Helsinki Median Historia CD-ROM:ilta sekä Internetistä. Verkkoon toteutettiin linkkejä ja harjoitustehtäviä sisältävä ympäristö. Yläasteen opiskelijoilla oli lisäksi käytössään Telesten Partner Tools -ohjelmisto. Yhteiskuntaopin pilottiprojektissa käytettiin Koulu-Otavan verkkopalveluita, jotka todettiin hyödyllisiksi, joskin materiaalia olisi voinut olla enemmän. Opiskelijat käyttivät projektitöiden tekemiseen mm. Front Page-, AOL-press- ja TopClass-ohjelmistoja. Historian ja yhteiskuntaopin pilotin kokemusten myötä voidaan todeta, että uudentyyppisen median hyödyntäminen vaatii hyvin paljon etukäteissuunnittelua. Multimedian kaikkia ominaisuuksia ei osata vielä hyödyntää. Oppilaat suhtautuivat käytettyihin ympäristöihin myönteisesti ja opettajat kokivat projektityöskentelyn haastavaksi niin omasta kuin oppilaidenkin näkökulmasta. Oppilaat tarvitsevat oppimisensa tueksi ohjausta, ja opettajat sekä teknistä että pedagogista tukea. ( Niemi ym. tässä julkaisussa.)

9. Laps' Suomen - ulkomaille muuttavien suomalaislasten etäopetuskokeilu

Laps' Suomen -pilotti oli yksi ETÄKAMUn kansainvälisistä piloteista. Pilotin tavoitteena oli toteuttaa Thaimaahan muuttaneiden suomalaislasten äidinkielen opetusta videoneuvottelun avulla. Jyväskylän yliopiston Tietotekniikan tutkimusinstituutin yritysyhteistyökumppaneina olivat Valmet-konserni ja Jyväskylän kaupunki.

Laps' Suomen -pilotissa järjestettiin Jyväskylästä videoneuvottelun avulla Thaimaassa asuvien peruskouluikäisten suomalaislasten äidinkielenopetusta. Etäopetuksen järjestäminen vaati erilaisten toimintatapojen omaksumista niin opettajalta, oppijalta kuin opetusta järjestävältä organisaatioltakin perinteiseen opetukseen verrattuna. Teknisistä rajoituksista huolimatta videoneuvottelu antoi lisäarvoa opetustilanteeseen, mutta esimerkiksi henkilökohtaisen palautteen antoon on käytettävä muuta välinettä kuin videoneuvottelua. Opettaja ja oppijat tarvitsevat etäopetuksen onnistumiseksi teknisiä tukipalveluita. Tulevaisuudessa on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota etäopetuksen pedagogiikkaan ja erityisesti organisatorisiin, teknologisiin ja taloudellisiin tekijöihin, jotta pilotoidusta toiminnasta voisi muodostua pysyvä ja itsensä kannattava etäopetuspalvelu. ( Siekkinen & Niemi tässä julkaisussa.)

10. Web University (WU)

ETÄKAMUssa toteutettiin kansainvälinen pilotti Web University (WU), jonka yritysyhteistyötahoina vuonna 1997 toimi Telecom Finland ja CSC-Tieteellinen laskenta. WU- pilotti (Web University [online] 1998 ) toimi kansainvälisenä virtuaaliyliopistona, jonka välityksellä saattoi osallistua reaaliaikaisesti ja interaktiivisesti CERNistä lähetettyihin Academic Training Programme -luentoihin ja CERN Colloquia -seminaareihin ( Rinta-Filppula & Salminen 1997 ; Rinta-Filppula 1997 ).

WU:n käynnistämä CERNin ja suomalaisten korkeakoulujen välinen yhteistyö laajentui, kun pilotti jakoi lähetyksiä samanaikaisesti myös Hollantiin, Italiaan ja Slovakiaan vuonna 1998. WU-pilotti herätti kansainvälistä kiinnostusta, mm. kesäkuussa 1998 järjestetty " Internet Web What's Next? " -seminaari sai paljon huomiota osakseen myös tiedotusvälineissä. Kansainvälinen kiinnostus, pilotin toiminnan kehittyminen ja laajentuminen ovat osoittaneet, että huippuasiantuntijoiden luentojen välittäminen on tarkoituksenmukaista laajakaistaista tietoverkkopohjaista videokonferenssitekniikkaa ja multimediapalveluja hyväksikäyttäen. WU-pilotin välittämään CERNissä toteutettuun lähiopetukseen on kahden vuoden aikana osallistunut etäopiskelijoita yhteensä yli sadan tunnin ajan. Lähetykset ovat olleet reaaliaikaisia ja interaktiivisia, mutta ne on myös nauhoitettu digitaalisesti FUNETin multimediapalvelimelle ( FUNETin mediaserveri [online] 1998 ). Pilotin yritysyhteistyötahoina vuonna 1998 toimi CSC-Tieteellinen laskenta, FINNET/HPY ja Fysiikan tutkimuslaitos. WU-pilotin rohkaisevien tuloksien ansioista CERN on päättänyt tehdä laitehankintoja etälähetysten ja etäopiskelijoiden tarpeiden huomioimiseksi aikaisempaa paremmin ja on sitonut pilotin teknisen kehittämisen toimintaansa, joten tulevaisuus vaikuttaa pilotin osalta varsin lupaavalta. (Rinta-Filppula 1998 ; Rinta-Filppula & Penttilä tässä julkaisussa. )


Edellinen Ylempi otsikkotaso Sisällys Hakemisto Seuraava