Etäopetus Multimediaverkoissa (ETÄKAMU) -tavoitetutkimushanke
Luku I
Edellinen Ylempi otsikkotaso Sisällys Hakemisto Seuraava TEKES

1.6.2 Tekniset tutkimuskohteet

Tässä luvussa esitellään ETÄKAMUn keskeiset tekniset tutkimuskohteet, joiden yksityiskohtaisempia tuloksia tarkastellaan luvun II artikkeleissa.

1. WWW-pohjainen avoin oppimisympäristö

WWW tarjoaa avoimien oppimisympäristöjen rakentamiselle kohtuullisen hyvät ja jatkuvasti paranevat puitteet. Rakenteeltaan ja sisällöltään monipuolista hypermediamateriaalia voidaan tuottaa kehittyvällä HTML-kielellä. Siihen liittyvillä skripti- ja plug-in ohjelmistoilla materiaaliin voidaan lisätä vuorovaikutteisuutta, liittymiä muihin valmisohjelmistoihin, tiedonrakentamisen tukemiseksi suunniteltuja ohjelmistoja, ääntä ja videoita. Oppijoiden välinen kommunikointi tapahtuu sähköpostin, keskusteluryhmien, reaaliaikaisen keskustelun sekä laajakaistaisemmilla verkkoyhteyksillä video- ja datakonferenssin avulla. Yhteistoiminnallisuutta tuetaan ryhmätyöohjelmistoilla, jaetuilla sovelluksilla ja yhteiskäyttösovelluksilla. Hallinnon perustana on WWW:n kautta käytettävä tietokantaliittymä.

Oppimisympäristön tärkeimmät tietoverkkojen kautta toteutettavat tekniset toiminnot ovat:

Oppimisympäristöjä suunniteltaessa ja toteutettaessa ratkaisevaa on miten olemassa olevat tekniikat integroidaan pedagogisesti toimivaksi kokonaisuudeksi. Tämä oli eräs ETÄKAMUn keskeisimmistä tutkimusongelmista ja siihen on esitetty monia osittaisia vastauksia tämän julkaisun luvussa II esitetyissä artikkeleissa (ks. Pohjolainen ym.; Piiksi & Muhonen; Hämäläinen & Muhonen; Mäenpää ). Viitteitä kansainvälisesti tunnetuimpiin oppimisympäristöihin löytyy Sukuvaaran artikkelista.

2. Hypermediamateriaalin rakenteistaminen

Tavoitteena oli selvittää ja luoda malli, jolla rakenteista hypermediaperustaista oppimateriaalia voidaan tuottaa, hallita ja jakaa. Oppimateriaalin rakenteistaminen mahdollistaa erilaisten ja eritasoisten opintokokonaisuuksien rakentamisen, opiskelijan lokitietojen seuraamisen, navigoinnin, sekä ulkoasun ja jakelun määrittelyn. Lisäksi tutkittiin materiaalin rakenteistamisen oppimisympäristölle tuomaa lisäarvoa. Rakenteistamisen tulokset löytyvät luvun II artikkeleista Ovaskainen ym . sekä myös Pohjolainen ym.

3. Kansainvälinen etäopetus videokonferenssitekniikalla laajakaistaverkoissa

Kolmantena tutkimuskohteena oli testata soveltuuko laajakaistaisia kansainvälisiä ja kansallisia tietoverkkoja käyttävä videokonferenssitekniikka kansainvälisen etäopetuksen välittämiseen. Suomalaiset etäopiskelijat osallistuivat opetukseen EU:n laajakaistaisten JAMES ATM ja TEN-34 sekä FUNETin ATM-runkoverkon välityksellä hyödyntäen mm. MBONE-pohjaista monipistevideokonferenssia. Reaaliaikaisesti lähetettävät luennot talletettiin FUNETin mediaserverille video-on-demand-palveluksi. Laajakaistaista videokonferenssia etäopetuksessa esitellään luvussa II Rinta-Filppulan & Penttilän ja Korven artikkeleissa sekä Häkkisen videoneuvottelua käsittelevässä artikkelissa.

4. Verkkotietokone

Verkkotietokoneen käyttämät sovellukset, dokumentit ja sen käyttämä muu data ladataan tietoverkon kautta palvelimelta, jonne valmiit dokumentit myös tallennetaan. Oppilaitoskäytössä verkkotietokoneella on monia etuja: ylläpito helpottuu, sovellusten käyttömahdollisuuksia voidaan rajoittaa, varmuuskopioiden tekeminen helpottuu ja laittomien kopioiden ja virusten leviäminen vaikeutuu. Toimiakseen verkkotietokone tarvitsee palvelimen ja riittävän nopeat verkkoyhteydet.

Verkkotietokoneen soveltuvuutta oppilaitoskäyttöön tutkittiin kehittämällä sen ympärille palvelimesta ja ohjelmistoista muodostuva koeympäristö, joka mahdollistaa verkkotietokoneen tarkoituksenmukaisen käytön. Verkkotietokonetta testattiin sovellusten käytettävyyden, suorituskyvyn, ylläpidon ja käyttömahdollisuuksien kannalta. Tutkimustulokset sisältyvät II-luvussa julkaistuun Häkkisen JavaStationia käsittelevään artikkeliin.


Edellinen Ylempi otsikkotaso Sisällys Hakemisto Seuraava