Etäopetus Multimediaverkoissa (ETÄKAMU) -tavoitetutkimushanke
A2-kielen monipistevideoneuvotteluopetusta lähiverkossa
Edellinen Ylempi otsikkotaso Sisällys Hakemisto SeuraavaTEKES

2.17.2 Viitekehys ja tutkimusongelmat

Videoneuvotteluopetus

Videoneuvottelua on tutkittu jo kauan, mutta koska laitteet ovat kalliita, sen käyttö ei ole vielä yleistynyt paljonkaan varsinkaan ala-asteella. Videoneuvotteluopetus on ollut lähinnä luennointia kohderyhmänä yliopisto-opiskelijat. Laitteistona on ollut yleensä isot ja kalliit ryhmäneuvottelulaitteet tai vastaavat. Tekniikan kehittyessä desktop-videoneuvottelu, eli tietokoneessa oleva joko koodekkipohjainen tai ohjelmistopohjainen videoneuvottelusysteemi, on tullut sen verran huokeaksi, että sen käyttö on yleistymässä. Lisää videoneuvottelulaitteista on tässä luvussa kokemuksia videoneuvottelusta eri ympäristöissä artikkelissa ( Häkkinen ). Kilpisjärven ja Helsingin II normaalikoulun välinen etäopetusprojekti ISDN-videoneuvotteluna on ollut mittavin suomalainen yksittäinen etäopetushanke. Tämä projekti mahdollisti sen, että kilpisjärveläiset oppilaat pystyivät käymään yläasteen lähellä kotoaan, mihin ei muuten olisi ollut mahdollisuutta ( Rönkä 1997 ).

Viime aikoina ovat etäopetuskokeilut lisääntyneet myös ala-asteilla lähinnä juuri toisen vieraan kielen osalta ( Bell 1996 ; Vauhkonen 1998 ; Valinnaisen ranskan etäopetus kolmelle Korpilahden ala-asteelle 1997 ). Yleensä kokeiluissa on ollut kahden pisteen välinen ISDN-neuvottelu, monipisteneuvottelua on käytetty Jyväskylän normaalikoulun ja Korpilahden muutaman ala-asteen välillä myös ranskan opetuksessa, tosin käytössä on ollut vain audiografiikkayhteys.

Useat tutkijat ovat vertailleet perinteisen kontaktiopetuksen ja erilaisten teknologioiden avulla järjestettyjen opetustilanteiden eroja (ks. McIsaac 1996 , 420; O'Malley 1996 ). Niiden tulokset ovat kuitenkin hyvin ristiriitaisia. Paremmuutta onkin mahdoton osoittaa eri opetusteknologioiden välillä, esimerkiksi opitaanko kielistudiossa paremmin kuin normaalissa luokassa ( Tella 1994 , 40). Oppiminen kuitenkin riippuu opetuksen suunnittelusta, sisällöistä, ohjauksesta ja tavoista oppia. Etäopetuksen tarkoituksena ei myöskään ole olla erityisen hauskaa tai viihdyttää vaan tarjota mahdollisuutta merkitykselliseen oppimiseen ( Jonassen 1996 , 696). Uusi teknologia ei tee työtä puolestamme, tosin se antaa uusia mahdollisuuksia oppia ajasta ja paikasta riippumatta.

Viimeistään uuden teknologian myötä opettajan rutiinit ja rooli ovat muuttumassa, esimerkiksi Tella ( 1994 ) ja Carey ( 1993 , 107) mainitsevat, että opettaja on muuttumassa auktoriteetista oppimisen ohjaajaksi ja tukijaksi. Pelkästään opettajien roolin muuttuminen ei riitä, vaan myös koulun organisaationa olisi muututtava. ( Tella 1994 , 43−44.) Opettajan siirtyessä taustalle oppimistilanteen keskipisteestä, hän antaa oppijalle mahdollisuuden vaikuttaa enemmän omaan oppimiseensa. Careyn ( 1993 , 109) mukaan tällainen ympäristö on turvallinen, virikkeellinen ja haasteellinen paikka oppijalle suunnitella oppimista, asettaa tavoitteita ja arvioida edistymistään. Tärkeä kysymys on kuitenkin, kuinka itsenäistä ja itseohjautuvaa voi viidesluokkalaisen työskentely olla uutta vierasta kieltä opiskeltaessa. Vuorovaikutuksen osuus oppilaiden ja opettajan välillä on tärkeää. Kommunikaatiossa tärkeät nonverbaalit viestit kuten ilmeet, eleet ja erilaiset äänenpainot eivät videoneuvottelussa välity yhtä selkeästi kuin normaalissa luokkatilanteessa, jolloin sosiaalinen vuorovaikutus ei ole välttämättä riittävä (ks. Czeck 1995 ). Tosin O'Malleyn ( 1996 ) artikkelissa katsekontaktilla oli selkeä osuus vuorovaikutukseen. Hyvä näkö- ja kuuloyhteys on havaittu myös tärkeäksi ääntämistä opetellessa ja keskusteluissa tunneilla ( McAndrew 1996 ).

Tutkimuksen tarkoitus

Tutkimuksen tarkoituksena ei ole yrittää todistaa etäopetuksen ylivoimaisuutta tai hienoutta verrattuna perinteiseen luokkaopetukseen. Tarkoitus ei ole myöskään osoittaa tietokoneen ylivertaista autuutta verrattuna liitutauluun (vrt. Hirschbuhlin kasvatuksen unelmakone, Tella 1994 ). Tarkoitus on sen sijaan saada kokemuksia siitä, kuinka hyvin etäopetus sopii ala-asteen oppilaille ja millaisia järjestelyjä ja muutoksia se vaatii perinteiseen luokka-opetukseen verrattuna oppilailta, opettajilta ja koko kouluorganisaatiolta. Tarkoitus on tutkia etäopetuksen mukanaan tuomia mahdollisuuksia ja puutteita sekä sitä, kuinka se parhaiten palvelisi oppimista ja uusien oppimismahdollisuuksien luomista maantieteellisestä sijainnista riippumatta.

Tutkimusongelmat

Tämän pilottiprojektin tutkimusongelmat muodostuivat seuraaviksi.

Kuinka etäopetus videoneuvotteluna toimii pedagogisesti ala-asteella?

Miten tavallinen oppimateriaali sopii videoneuvotteluopetukseen?


Edellinen Ylempi otsikkotaso Sisällys Hakemisto Seuraava