Etäopetus Multimediaverkoissa (ETÄKAMU) -tavoitetutkimushanke
WWW-oppimisympäristöjen tuotteistamisesta - Ympäristöverkko ja Venäjää verkossa
Edellinen Ylempi otsikkotaso Sisällys Hakemisto Seuraava TEKES

2.16.4 KUOMA-oppimisympäristöihin liittyvät tuotteet

Nykytilanne

KUOMA-pilotissa tuotetut Ympäristöverkko ja Venäjää verkossa -oppimisympäristöt on kehitetty tutkimuksellisiksi oppimisympäristöiksi. Lähes kaikkia KUOMA-oppimisympäristöjen sisältämiä ideoita ja toimintoja voitaneen käyttää kaupallisissa oppimisympäristöissä, mutta täysin nykyisellään KUOMA-oppimisympäristöohjelmistoja on vaikea kaupallistaa.

KUOMA-oppimisympäristöt on pyritty suunnittelemaan siten, että niiden käyttö niveltyisi hyvin normaaliin koulutyöhön. Syksyn 1998 opetuskokeilujen aikaan KUOMA-oppimisympäristöjen käyttöä voitiin luonnehtia käyttäjän näkökulmasta seuraavasti:

Välttämättömät tuotteet

Oppimisympäristöohjelmisto

KUOMA-oppimisympäristöohjelmistojen parhaimpia piirteitä lienee toimintojen monipuolisuus. Toisaalta ohjelmistot ovat käyttäjien ja koulujen näkökulmasta monella tavoin hyvin vaativia: käyttö vaatii kokemusta, osaamista, hyviä tietokoneita ja nopeita Internet-yhteyksiä. Erityisiin parannusmahdollisuuksiin kuuluu sekä Ympäristöverkossa että Venäjää verkossa -ympäristössä:

Erityisesti Ympäristöverkkoon liittyvä parannusmahdollisuus on:

Erityisesti Venäjää verkossa -ympäristöön liittyvä parannusmahdollisuus on:

Teknisemmin tarkasteltuna oppimisympäristöohjelmistoja leimaa niissä käytetyt varsin uuteen WWW-tekniikkaan perustuvat ratkaisut, joista on sekä haittaa että hyötyä. Kehitettyjen oppimisympäristöjen käyttöönottoa vaikeuttaa oppimisympäristöjen käyttöön tarvittavien ohjelmien tiukka rajaus ( Piiksi & Muhonen ja Hämäläinen & Muhonen tässä julkaisussa). Käytännössä WWW-selaimen on oltava hyvin tuore Netscape: Ympäristöverkossa versio 4.06, Venäjää verkossa -oppimisympäristössä versio 4.04 Windows 95:ssä ja 4.06 Windows NT:ssä. Videoiden katseluun tarvitaan kummassakin oppimisympäristössä lisäksi RealPlayer-ohjelmalaajennus.

Vaikka videoiden katselu hitailla tiedonsiirtoyhteyksillä ja tietokoneilla onkin epäkäytännöllisen hidasta, voidaan Ympäristöverkkoa käyttää useimmissa tietokoneluokissa, koska videot eivät ole ehdottoman tärkeitä osia Ympäristöverkon hyödynnettävyydessä. Venäjää verkossa -oppimisympäristön hyödynnettävyydelle nopeat tiedonsiirtoyhteydet ovat olennaisen tärkeitä, koska niistä erityisesti hyötyvät video-, audio- ja java-osuudet ovat varsin suuressa roolissa Venäjää verkossa -oppimisympäristössä, joka asettaa muussakin mielessä tiukempia vaatimuksia käyttäjän tietokoneympäristölle venäjän kielen vaatiman kyrilliikan takia. Venäjää verkossa -ympäristössä käytetään osittain audiomateriaalia, jota ei tarjota käyttäjälle vasteaikaa lyhentävällä stream-tekniikalla. Näiden kohtien pitkät vasteajat hitailla tiedonsiirtoyhteyksillä kömpelöittävät ympäristön käyttöä.

Oppimisympäristöjen käyttöönotto monille käytössä oleville tietokoneille olisi ratkaisevasti helpompaa, mikäli käyttö onnistuisi yleisimmällä selaimilla ja selainversiolla. Kirjoittamishetkellä (syystalvella 1998) potentiaaliset käyttäjät tulisivat hyvin katetuksi, mikäli käyttö olisi mahdollista Netscapen selainten lisäksi myös MS Internet Explorerilla ja selainversioiksi kävisivät kaikki versiot versiosta 3 alkaen, eikä ohjelmalaajennuksia tarvittaisi.

Venäjää verkossa -oppimisympäristön käytössä tarvittavan kyrilliikan aiheuttamat ohjelma-asennus- ja -asetusvaatimukset aiheutuvat käyttöjärjestelmän ja WWW-selaimen ominaisuuksista. Niiden kiertäminen vaihtamalla tekstiesitykset ja tekstin kirjoittaminen grafiikkaan perustuvaksi muuttaisi oppimisympäristön teknisen suunnitteluperustan ja käytön varsin erikoiseksi ja epäkäytännölliseksi.

Oppimisympäristön ylläpito

Oppimisympäristöohjelmistojen ajaminen TTKK:n palvelimilla ei ole juurikaan vaatinut jatkuvaa työpanosta, vaan on sujunut rutiininomaisesti.

Oppimisympäristön sisältö

Sisältö Venäjää verkossa -oppimisympäristössä lienee varsin käyttökelpoista sekä pedagogiselta käytettävyydeltään että laajuudeltaan, joka vastaa runsasta yhtä lukion kurssia. Koulujen oppilaat vaikuttivat innostuneilta ympäristöä käyttäessään.

Ympäristöverkon asiasisältö kaipaa kehittämistä. Ympäristöasioista tarvittaisiin parempi tietopaketti linkkivinkkeineen. Tiedon ohella oppijoille tulisi tarjota enemmän oppijan omaa ajattelua ja toimintaa aktivoivia ongelmia ratkaistavaksi. Tarjottavien projektiehdotusten kirjon tulisi olla laajempi. Oppimisympäristöön voisi sisältyä myös pieniä visailuita, joilla oppijan olisi helppoa tarkistaa omaa osaamistaan.

Tarkalla viimeistelyllä (mukaanlukien käyttöliittymä) kummankin ympäristön nykyisiäkin materiaaleja voitaisiin vielä parantaa. Erityisesti tulisi yhtenäistää projektihistoriallisista syistä epäyhtenäisen Venäjää verkossa -materiaalin käyttöliittymää.

Ympäristöverkon oppijoiden työtila, erityisesti keskustelufoorumin sisältö on vaatinut päivittäistä seuraamista ja ajoittaista aineiston poistamista.

Tärkeät tuotteet

Oppijan ohjaus

Oppimista tukevat toiset oppijat, asiantuntijat sekä tietysti opettajat. Opettajien antaman ohjauksen laatuun vaikuttaa ohjaajan oppimisympäristöjen ja tietokoneen käytön tuntemus. Sekä Ympäristöverkko että Venäjää verkossa -ympäristö ovat varsin laajoja, joten läpikotainen tutustuminen niiden kaikkiin toimintoihin ja sisältöön vaatii aikaa.

Oppimisympäristön tekninen tuki

KUOMA-oppimisympäristöjen ja erityisesti Venäjää verkossa -ympäristön käytössä tarvittavien ohjelmien asennuksessa on tarvittu runsaasti teknistä tukea useilla kouluilla. Lisäksi tietokoneen ja oppimisympäristöjen käytön opastus on ollut monesti hyvin tarpeellista. Teknisen tuen tarve kouluissa on ollut niin suuri varsinkin oppimisympäristöjen käyttöönoton yhteydessä, että TTKK:n Hypermedialaboratorion resurssit eivät ole täysin riittäneet tyydyttämään tarvetta.

Oppimisympäristön käytön pedagoginen tuki

Oppimisympäristön tuominen kouluopetukseen ilman oppimisympäristön käytön pedagogista suunnittelua saattaa muuttaa koulutyöskentelyn tehottomammaksi ja kaoottisemmaksi. Koska oppimisympäristöjen käyttöönottoon liittyy paljon opittavaa ja opettajan huomio kiinnittyy helposti oman tietoteknisen osaamisen kehittämiseen ja opetustilanteen tietoteknisiin ongelmiin, oppimisympäristön käytön pedagogisen suunnittelun tarve jää helposti havaitsematta. Opettajalla on hyvät edellytykset hahmottaa oppimisympäristön tarkoituksenmukaista hyödyntämistä omassa oppimisen ohjauksessaan vasta, kun hän hallitsee tietokoneen peruskäytön sekä oppimisympäristön toiminnot.

TTKK:n Hypermedialaboratorion tutkijat opastivat opettajia sekä Ympäristöverkon että Venäjää verkossa -materiaalin käyttöön. Tuki ei kuitenkaan ollut riittävää, koska useimmilla opettajilla ei ollut aikaisempia kokemuksia saman tyyppisten oppimisympäristöjen käytöstä.

Tukituotteet

Aihesisältökohtainen oppimisen tuki

Oppijat ottivat asiantuntijoiden vastaukset omiin kysymyksiinsä innostuneesti vastaan. Yhteydet oman koulun ulkopuolelle tuntuivat muuttavan oppimista elämyksellisemmäksi ainakin yläastelaisten mielissä.

Ainedidaktinen tuki

Koska oletettiin, että opetuskokeilujen opettajat eivät tarvitse tukea ympäristökasvatuksessa eivätkä venäjässä, ainedidaktista tukea ei annettu.

Muut

KUOMA-oppimisympäristöjen testauksen yhteydessä ei käytetty erillistä sisällöntuottamisympäristöä. Suurin osa sisällöstä tuotettiin TTKK:n Hypermedialaboratoriossa manuaalisesti. WWW-viestinnän suunnittelun tukea ei tarjottu käyttäjille.

KUOMAn tuotteiden jatkokehitysmahdollisuudet

KUOMA-oppimisympäristöihin liittyvien tuotteiden tuottamisen jatkosuunnitelmaa esitellään taulukossa 2. Tarkoituksenmukaisinta lienee siirtää tuotantovastuuta TTKK:lta kaupallisten yritysten suuntaan tuotteistamisprosessin edetessä. Tuotteiden jatkokehitystarpeisiin ei tuotantovastuiden siirto sinänsä vaikuta. KUOMA-oppimisympäristöihin liittyvien tuotteiden jatkokehityksen edellytyksiä ja sillä saavutettavia hyötyjä käsitellään seuraavassa:

Taulukko 2. KUOMA-ympäristön tuotteiden tuottajat.

Tuotteet Tuotteen tuottaja KUOMA:ssa
Välttämättömät tuotteet Kokeiluvaiheessa (syksy -98) Lyhyen tähtäimen tavoite (projektin lopussa, 1/-99) Pitkän tähtäimen tavoite (noin v. 2001)
oppimisympäristöohjelmisto TTKK TTKK kaupallinen yritys
oppimisympäristön ylläpito TTKK TTKK ja/tai Tampereen kaupunki kaupallinen yritys tai oppijoiden organisaatiot (yritykset henkilöstökoulutuksessa ja oppilaitokset tai kunnat)
sisällön tuotanto ja päivitys TTKK, opettajat, asiantuntijat opettajat, asiantuntijat, oppijat opettajat, asiantuntijat, oppijat, oppimateriaalin tuottajat
Tärkeät tuotteet      
oppijan ohjaus opettajat ja oppijat opettajat ja oppijat opettajat ja oppijat
oppimisympäristön tekninen tuki TTKK TTKK ja/tai Tampereen kaupunki kaupallinen yritys tai oppijoiden organisaatiot (yritykset henkilöstökoulutuksessa ja oppilaitokset tai kunnat)
oppimisympäristön käytön pedagoginen tuki TTKK TTKK, opettajat kaupallinen yritys tai oppijoiden organisaatiot (yritykset henkilöstökoulutuksessa ja oppilaitokset tai kunnat)
Tukituotteet      
aihekohtainen asiantuntijatuki oppijalle asiantuntijat asiantuntijat asiantuntijat
opiskelun ohjauksen aihesisältökohtainen tuki (opettajalle) - - asiantuntijat
sisällöntuottamisympäristöohjelmisto - - kaupallinen yritys
sisällöntuottamisympäristön ylläpito - - kaupallinen yritys tai oppijoiden organisaatiot (yritykset henkilöstökoulutuksessa ja oppilaitokset tai kunnat)
sisällöntuottamisympäristön tekninen tuki - - kaupallinen yritys tai oppijoiden organisaatiot (yritykset henkilöstökoulutuksessa ja oppilaitokset tai kunnat)
WWW-viestinnän suunnittelun tuki - - kaupallinen yritys tai oppijoiden organisaatiot (yritykset henkilöstökoulutuksessa ja oppilaitokset tai kunnat)

Välttämättömät tuotteet

Oppimisympäristöohjelmisto

Oppimisympäristöjen kehitystoimenpiteiden vaativuutta ja merkitystä voidaan arvioida seuraavasti (helpoimmasta vaativimpaan käsiteltynä):

  1. Ohjeistuksen parantaminen on suhteellisen helppoa työtä, vaikka saavutettava lisähyöty suhteessa parantamiseen käytettyyn lisäpanokseen väheneekin sitä mukaa, kun panosta kasvatetaan. Koska ohjeistuksessa on paikoitellen puutteita, koko ohjeistus kannattaisi käydä vielä kerran läpi. Ohjeistuksen parantaminen tekisi käytöstä helpompaa ja vähentäisi niin opettajien kuin oppijoidenkin tuen tarvetta. Ohjeistuksen uusimisessa kannattaa hyödyntää myös oppimisympäristöjen koekäyttäjiä.
  2. Oppijoiden tekemien Venäjää verkossa -harjoitustehtävien opettajien manuaalisten käsittelymahdollisuuksien kehittäminen on suhteellisen helppoa, koska käsittelyn tueksi toteutetut toiminnot ovat toistaiseksi suhteellisen alkeellisia.
  3. Vasteaikojen minimointi ilahduttaa erityisesti hitaiden tiedonsiirtoyhteyksien päässä olevia käyttäjiä. Venäjää verkossa -ympäristössä olevien stream-tekniikkaan hyödyntämättömien audio-osuuksien muuttaminen stream-tekniikkaa hyödyntäviksi saattaa olla mahdollista, mutta vaatii selvitystyötä. Mikäli muuttaminen on mahdollista, on oletettavaa, että muutostyö sinänsä ei vaadi kovin paljon työtä hyötyynsä nähden.
  4. Käyttöliittymän kehitys kantaa yleensä hyvin hedelmää ja tulee sitä tärkeämmäksi, mitä laajemmasta ohjelmistosta on kyse. KUOMA-oppimisympäristöt ovat käyttäjän näkökulmasta varsin laajoja. Valitettavasti KUOMA-oppimisympäristöjen laajuus ja toteutustapa (sisältöä ja sen esitystapaa ei ole erotettu toisistaan) tekee käyttöliittymän kehittämisen työlääksi.
  5. Käyttäjän tunnistus antaa merkittäviä uusia mahdollisuuksia uusien, hyödyllisten ominaisuuksia rakentamiseen. Käyttäjätiedon hyväksikäyttö vähentäisi myös sisällön ylläpidon tarvetta, koska mm. moni asiaton keskusteluviesti jäisi varmastikin kirjoittamatta, mikäli kommentin kirjoittaja näkyisi automaattisesti viestin yhteydessä. Käyttäjän tunnistus ja käyttäjätiedon hyväksikäyttö eri tavoin vaatii suunnittelutyötä. On olettavaa, että joitakin uusia ominaisuuksia pystytään liittämään kohtuullisellä työllä olemassa oleviin oppimisympäristöihin osan ominaisuuksista edellyttäessä oppimisympäristöohjelmistojen teknistä kokonaisuudistusta. Jos toimintoja lisätään, on käytettävyyteen kiinnitettävä entistäkin enemmän huomiota. (Tämä pätee myös seuraavaan kohtaan). Muuten käyttäjän voi olla erittäin vaikeata toimia ympäristössä.
  6. Mindmapperin kehittäminen yksinkertaisesta piirto-ohjelmasta luotettavatoimiseksi ja näppäräksi käsitekarttamuokkaimeksi on yksinään kohtuullisen ison ohjelmistoprojektin aihe. Mindmapperin ominaisuuksien uudelle tasolle saattamisen lisäksi luotujen käsikarttojen käsittelyn tukea olisi kehitettävä: käsitekartat tulisi pystyä liittämään osaksi muita töitä. Tämän liitännän kehittäminen sinänsä vaatinee vain murto-osan siitä työpanoksesta, mikä tarvittaisiin Mindmapperin muiden ominaisuuksien kehittämiseen.
  7. KUOMA-oppimisympäristöjen selainvaatimuksen laajennus käsittämään myös MS Internet Explorer ilman uusia ohjelmalaajennusvaatimuksia olisi hyödyllistä Explorerin suuren ja kasvavan selainmarkkinaosuuden takia. Selainvaatimuksen laajennus olisi tosin myös työlästä. Samanlainen hyödyllisyys ja työläys liittyy myös oppimisympäristöjen Netscape-versiovaatimuksen alentamiseen esim. versio 3:een saakka. Venäjää verkossa -ympäristölle tämä voisi onnistua hiukan kohtuullisemmalla kehitys- ja testaustyöllä kuin Ympäristöverkolle, missä tämä Ympäristöverkkoon liitetyn tuoreella Java 1.1:llä toteutetun kyselytyökalun vuoksi vaatisi paljon työtä.

Oppimisympäristön ylläpito

Vaikka oppimisympäristön ylläpito on osaavalle ATK-henkilöstölle teknisesti yksinkertaista, se vaatii käytännössä sekä oppimisympäristön tekniikan että idean hyvää tuntemusta. Tämä on välttämätöntä erityisesti vaiheessa, jossa oppimisympäristössä huomataan edelleen sellaisia puutteellisuuksia, jotka on huomattavasti tarkoituksenmukaisempaa korjata kuin hyväksyä jatkuvassa käytössä. Ohjelmiston tuntemuksen ja kokemuksen kerääminen vie oman aikansa sellaiselta taholta, joka ei ole kehittänyt ohjelmistoa. Tällä hetkellä tarvittavaa tuntemusta KUOMA-oppimisympäristöistä on ainoastaan niiden tekijöillä. Oppimisympäristöjen ylläpidon siirto vaatii, että uusi ylläpitävä taho sisäistää kyseisten oppimisympäristöjen tekniikan, ylläpidon ja käyttäjien tukemisen vaatimukset. Tämä edellyttää myös henkistä sitoutumista ja käytännön harjaantumista asian hoitoon.

KUOMA-oppimisympäristöjen tapauksessa oppimisympäristöjen markkinointi potentiaaliselle käyttäjäkunnalle on oleellisen tärkeää ja vaatii sekin sitoutumista asiaan. Muuten on odotettavissa, että kehitettyjen oppimisympäristöjen käyttö jää varsin vähäiseksi.

Käytännössä oppimisympäristöjen ylläpito ja käytön laajentamisen edellyttämä markkinointityö vaatii vähintään yhtä päätoimista näihin tehtäviin kykenevää ja keskittyvää henkilöä.

Sisältö

Venäjää verkossa -oppimisympäristön sisällön kehittämisen suurin tehtävä on "Treenikämpän" ( Hämäläinen & Muhonen tässä julkaisussa) kahden ensimmäisen osion yhtenäistäminen muun oppimisympäristön kanssa. Tämä työ on laajuudeltaan lähes sama kuin osioiden teko alusta alkaen uudestaan. Osiot ovat käyttökelpoisia nykyisessäkin muodossaan, mutta niiden yhtenäistäminen muiden osioiden kanssa kohottaisi oppimisympäristön laatua.

Ympäristöverkon ( Piiksi & Muhonen tässä julkaisussa) sisältöä kehittämään tarvittaisiin ympäristökasvatukseen liittyvien oppialojen asiantuntijoita. Ympäristökasvatuksen poikkitieteellinen luonne ei juurikaan rajaa Ympäristöverkkoon sopivia aiheita, vaan riittää, että kutakin aihetta käsitellään ympäristökasvatukseen sopivasta näkökulmasta. Sisällönkehittäjät voivat olla esimerkiksi Ympäristöverkon käyttöön osallistuvia asiantuntijoita, opettajia tai erillisiä oppimateriaalin tuottajia. Kaikissa tapauksissa on luonnollista, että uuden materiaalin kehittäjien on saatava työstään korvaus. Tämän järjestäminen on erittäin vaikeata niin kauan, kun Ympäristöverkon käyttäjämäärä on pieni. Käytön ja käyttäjämäärän kasvaessa materiaalin käyttäjäkohtainen kustannus luonnollisesti laskisi. Näin tapahtuisi riippumatta siitä, tulisiko rahoitus suoraan käyttäjiltä vai esimerkiksi joltain julkiselta taholta.

Tärkeät tuotteet

Oppijan ohjaus

Opettajat pystyvät ohjaamaan oppijoiden opiskelua saatuaan tarpeellisen määrän koulutusta ja harjaannusta tietokoneen ja oppimisympäristön käytöstä. Tarvittavan koulutuksen määrään on kiinnitettävä huomiota ja koulutuksen onnistumista on seurattava. Koulutuksessa tarvitaan tietokone jokaiselle koulutettavalle ja noin yksi kouluttaja jokaista viittä koulutettavaa kohden. Mikäli opettaja ei ole tutustunut mihinkään WWW-oppimisympäristöön aikaisemmin, niin Ympäristöverkon käytön koulutukseen opettajille kannattaa varata päivää ja Venäjää verkossa -ympäristön koulutukseen koko päivä. Tässä ajassa ehditään väläyksenomaisesti tutustua oppimisympäristöjen useimpiin toimintoihin oppimisympäristöjen käyttöön harjaantumisen jäädessä myöhäisemmäksi. Lyhyen koulutuksen yhteydessä opettajille voidaan antaa eväitä myös oppimisympäristön pedagogisesti tarkoituksenmukaista käyttöä varten, mutta syvällinen pedagoginen näkemys oppimisympäristöjen käyttöön kehittynee vasta pidemmän ajan kuluessa ja suurelta osin kokemuksen kautta.

Oppimisympäristön tekninen tuki

Oppimisympäristön teknisen tuen järjestämiseen sopivat samat kommentit kuin edellä oppimisympäristön ylläpitoonkin: se on näennäisen yksinkertaista, mutta vaatii sitoutumista ja harjaantumista. Lienee tarkoituksenmukaista, että oppimisympäristön ylläpitoa ja teknistä tukea hoitaa sama taho, joka vastaa myös oppimisympäristön markkinoinnista.

Oppimisympäristön käytön pedagoginen tuki

Oppimisympäristöjen koulukäyttöä varten tulisi tehdä opettajan oppaita, joissa esitellään vaihtoehtoisia tapoja hyödyntää oppimisympäristöä kouluopetuksessa. Erityisesti Ympäristöverkon opettajan oppaassa tulisi esitellä tapoja hyödyntää oppimisympäristöä myös monien eri oppiaineiden integroidussa opetuksessa. Opettajan oppaista koituva hyöty lienee varsin korkea niiden tekemiseen tarvittavaan työmäärään nähden.

Tukituotteet

Oppimisympäristöihin liittyvien tukituotteiden kehitys ei ole yhtä kiireellistä kuin edellä lueteltujen muiden tuotteiden. Kuitenkaan esimerkiksi sisällöntuottamisympäristön merkitystä ei pidä unohtaa. Sisällön tuottamisen ja hallinnan tarpeet korostuvat sitä enemmän mitä parempi oppimisympäristöohjelmisto on.

Opettajat pystyvät itse hankkimaan asiantuntijoita vetämilleen oppijaksoille, tekeväthän koulut ja opettajat paljon muutakin yhteistyötä koulujen ulkopuolisten tahojen kanssa. Myös luokkien ja koulujen väliselle yhteistyölle lienee samanlaiset valmiudet. Vaikuttaa siltä, että kontaktit luokan ulkopuolelle saattavat suurestikin syventää oppimista.


Edellinen Ylempi otsikkotaso Sisällys Hakemisto Seuraava