Etäopetus Multimediaverkoissa (ETÄKAMU) -tavoitetutkimushanke
Tilastomatematiikkaa verkossa - Pythagoras-oppimisympäristö
Edellinen Ylempi otsikkotaso Sisällys Hakemisto SeuraavaTEKES

2.15.6 Tulokset

Oppilaiden mielipiteitä

Kokeiluun osallistuneiden oppilaiden tietokoneenkäyttötaitoja selvitettiin taustatietokysymyksillä. Kuviosta (»KUVIO 45.) näkyy, että oppilaat olivat varsin innokkaita tietokoneen käyttäjiä. Reilu enemmistö käyttää konetta vähintään muutaman kerran viikossa, mutta joukossa on toki niitäkin, jotka eivät käytä edes joka viikko.


KUVIO 45. Vastausfrekvenssit kysymykseen 'Kuinka paljon käytät tietokonetta?'

Oppilaat pitivät oman kyselyn tekemisestä. Se oli mielenkiintoista ja kohtuullisen helppoa. Vain harva piti kyselyn tekemistä ikävänä. Muiden tekemiin kyselyihin vastattiin innokkaasti. Vastausjakauma kyselyn tekemistä koskevaan kysymykseen näkyy seuraavassa kuviossa (»KUVIO 46.). Vastausvaihtoehdot jakautuvat välille 1-5, missä '1' tarkoittaa 'täysin samaa mieltä' ja '5' tarkoittaa 'täysin eri mieltä'.


KUVIO 46. Vastausfrekvenssit väitteeseen 'Oman kyselytutkimuksen tekeminen oli mukavaa'

Harjoitustehtävät olivat käyttökelpoisia ja niiden vaikeusasteet sopivasti valittuja. Vastaukset harjoitustehtävien käyttökelpoisuutta käsittelevään kysymykseen näkyvät kuviossa (»KUVIO 47.). Suurimman osan mielestä tehtävien käyttäminen ei ollut kovinkaan vaikeaa.


KUVIO 47. Vastausfrekvenssit väitteeseen 'Harjoitustehtävien käyttäminen oli vaikeata.'

Yleisesti ottaen kokeilun jälkeen vaikutti siltä, että oppimisympäristö kyllä antoi oppilaalle mahdollisuuksia kehittää omia taitojaan itsenäisesti, jos vain motivaatiota riitti. Ne oppilaat, joilla oli heikompi opiskelumotivaatio, eivät pystyneet hyödyntämään ympäristöä yhtä tehokkaasti.


KUVIO 48. Vastausfrekvenssit väitteeseen 'Tilastomatematiikan taitoni ovat mielestäni kehittyneet kokeilun aikana.'

Kun oppilailta itseltään kysyttiin, kuinka heidän tilastomatematiikan taitonsa olivat kehittyneet kokeilun aikana, tuloksena oli tutun näköinen normaalijakauma (»KUVIO 48.). Toisaalta toiseen kysymykseen (»KUVIO 49.) oppilaat vastasivat varsin selkeästi, että ympäristö helpotti oppimista. Kaukana ei ole ajatus, että uusi oppimisympäristö kyllä lisäsi opiskeluinnostusta, mutta ei mitenkään muuttanut sitä tosiasiaa, että oppiminen on ja tulee aina olemaan itsestä kiinni. Ulkopuolisilla välineillä voidaan vain yrittää avustaa oppimisprosessia.


KUVIO 49. Vastausfrekvenssit väitteeseen 'Pythagorasta käyttämällä Tilastomatematiikan opiskelu tuntui vaikeammalta kuin mitä se todennäköisesti olisi ollut ilman tietokonetta.'

Käyttäjiä haittasivat edellä mainitut palvelinongelmat, jotka näkyivät vastauksissa avoimiin kysymyksiin. Kysymykseen Pythagoras-ympäristön huonoimmista ominaisuuksista vastattiin lähes yksimielisesti, että erilaiset käyttökatkokset olivat suurin ongelma. Teknisiltä ongelmilta välttyneiden vastaajien oli selvästi ollut vaikeampi keksiä huonoja ominaisuuksia. Joidenkin käyttäjien motivaatio-ongelmat näkyivät 'Tylsää, koska matematiikka muutenkin on tylsää'-tyylisissä vastauksissa.

Yleisesti kiiteltiin oppimisympäristön helppokäyttöisyyttä ja miellyttävää ulkoasua. Harjoitustehtävien aineistoja jotkut moittivat puiseviksi, mutta tehtäviä pidettiin silti hyödyllisinä. Jotkut toivoivat niitä vielä lisää.

Syksyn kokeilun tuloksia

Syksyllä 1998 järjestettiin Pythagoraksen toinen kokeilu, jossa käytettiin ympäristön uudempaa versiota. Parannuksia oli tehty lähinnä käyttöliittymään. Nyt mukana oli pienempi ryhmä, 43 oppilasta, joista 35 oli poikia ja vain kahdeksan tyttöjä. Kokeilun tulokset olivat saman suuntaisia kuin kevään kokeiluissakin: oman kyselyn tekemisestä pidettiin ja muiden kyselyihin vastattiin innokkaasti. Toivomuslistalla olivat taas mielenkiintoisemmat harjoitustehtävät ja toimivampi tekniikka.

Opettajien mielipiteitä

Opettajien vastauksista näki, että he pitivät tarjolla olevaa materiaalia riittävänä ja käyttökelpoisena, jos vain tekniikka toimii ongelmitta. Tekniikan satunnainen toimimattomuus aiheutti aikapulaa, koska välineitä ei päässyt käyttämään silloin kun oli suunniteltu. Muutenkin aikataulultaan tiukat koulujen opetussuunnitelmat näyttivät rajoittavan oppimisympäristön syvällistä käyttöä.

Opettajien käsitystä ympäristön konstruktiivisuudesta selvitettiin heidän vapaamuotoisten vastaustensa perusteella. Yleisesti ottaen ympäristön katsottiin ottavan huomioon oppilaiden erilaiset tiedot tilastomatematiikasta. Oppilaat voivat edetä omien mieltymystensä mukaan. Kyselytyökalu katsottiin motivoivaksi, mutta ohjeistuksessa oli puutteita. Opettajan piti olla hyvin perillä ympäristön toiminnasta.

Opettajien mielestä ympäristö kannusti oppilaita aktiivisuuteen, koska se ei automaattisesti tehnyt mitään heidän puolestaan. Tehtävien vaikeusasteet olivat sopivasti valittuja. Oman kyselytutkimuksen tekeminen nähtiin mahdollisuutena sitouttaa oppilas oppimisprosessiin.

Yhteistoiminnallisuuden osalta opettajat olivat sitä mieltä, että tarjolla olevat kommunikointivälineet (news-tyyppinen keskustelutyökalu ja reaaliaikainen Pulinat-työkalu) olivat riittävät. Kyselyiden tekemisenkin ja niihin vastaamisen katsottiin kannustavan yhteistoiminnallisuuteen. Välineiden olemassaolo ei vielä kuitenkaan ole riittävä tae sille, että hyödyllistä yhteistoimintaa syntyy, myös oppituntien suunnittelulla ja ohjauksella on suuri merkitys. Huomautettakoon, että ympäristöä kokeiltiin vain perinteisessä luokkatilanteessa, jossa opettaja oli koko ajan läsnä. Todellisessa etäopetustilanteessa kommunikointivälineiden käyttö olisi varmasti ollut runsaampaa ja syvällisempää. Samalla myös opettajan rooli olisi ollut toinen.

Opettajien mielestä oppilailla oli ympäristössä mahdollisuus asettaa itse omia oppimistavoitteitaan ja henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman tekeminen oli mahdollista. Sen toteutumista voi tarkkailla opettajainhuoneesta löytyvällä seurantatyökalulla, mutta vain harjoitustehtävien osalta.

Opettajat olivat tyytyväisiä kontekstuaalisuuden toteutumiseen ympäristössä. Kyselytyökalun avulla oppilailla oli mahdollisuus tehdä kysely itseään kiinnostavasta aiheesta. Tehtävien osalta aineistoksi kaivattiin jotain konkreettista ikävien aakkosmerkkien tilalle. Oppimateriaaliin sisältyvää esimerkkitutkimusta pidettiin hyvänä.

Oppimistehtävien katsottiin olevan sellaisia, että opittua voi soveltaa myös muissa vastaavissa tilanteissa. Myös yleisten periaatteiden oppiminen oli opettajien mielestä mahdollista. Toisaalta monet muistuttivat, että oppilas voi niin halutessaan tehdä vain irrallisia tehtäviä, jotka eivät liity toisiinsa.

Reflektiivisyyden osalta mielipiteet menivät hieman ristiin. Toisten mielestä ympäristössä ei ollut riittäviä välineitä oman oppimisen arvioimiseen. Toiset taas olivat sitä mieltä, että kommunikointivälineiden ja kirjoitettavan raportin avulla tämä on mahdollista. Oman osaamisen testaaminen onnistuu tehtäviä tekemällä.

Opettajat vastasivat myös oppimisympäristön ominaisuuksia käsitteleviin lisäkysymyksiin. Osa vastaajista oli sitä mieltä, että kommunikointivälineet sopivat oppimisen oikea-aikaiseen tukemiseen. Osa taas olisi halunnut erillisiä työkaluja tähän käyttöön. Varsinaista ohjelmoitua adaptiivisuutta ympäristössä itsessään ei ole. Monet vastaajat kuitenkin katsoivat, että koska oppilaat voivat valita yksilöllisiä etenemisvaihtoehtoja suhteessa aikaisempiin tietoihinsa ja vaikeusasteeltaan eritasoisia tehtäviä, mukautuminen on riittävää.


Edellinen Ylempi otsikkotaso Sisällys Hakemisto Seuraava