Etäopetus Multimediaverkoissa (ETÄKAMU) -tavoitetutkimushanke
Venäjää verkossa
Edellinen Ylempi otsikkotaso Sisällys Hakemisto SeuraavaTEKES

2.14.7 Pohdintaa ja johtopäätökset

Tämän artikkelin tarkoituksena oli esitellä Venäjää verkossa -pilottiprojektissa tehtyä tutkimusta. Tutkimuksella selvitettiin tukeeko Venäjää verkossa -ympäristö oppijakeskeisen oppimisen seitsemää ominaisuutta, millaiseksi oppilaat ja opettajat kokivat Venäjää verkossa -ympäristön parissa työskentelyn verrattuna "perinteiseen" luokkaopetukseen, millaiseksi opettajat kokivat oman roolinsa ja oppilaiden roolin opetuskokeilun aikana, millaisia odotuksia ja toivomuksia oppilailla ja opettajilla oli Venäjää verkossa -ympäristön suhteen sekä miten tyytyväisiä oppilaat ja opettajat olivat Venäjää verkossa -ympäristössä opiskeluun.

Tulosten perusteella vaikuttaa siltä, että oppilaat kokivat Venäjää verkossa -ympäristön vaihtelua ja mielenkiintoa tuovana opetusvälineenä, josta oli myös hyötyä oppimisen kannalta. Tosin oppilaat eivät ennättäneet perehtyä ympäristön kaikkiin mahdollisuuksiin, mutta oletettavaa on, että heidän reaktionsa projektitöiden tekemiseen WWW-editorin avulla olisivat olleet Ympäristöverkon opetuskokeiluihin osallistuneiden oppilaiden mielipiteiden kaltaisia, koska Studion työvälineet ovat lähes yhteneväiset Venäjää verkossa -ympäristössä ja Ympäristöverkossa ( Piiksin & Muhonen tässä julkaisussa) .

Opettajien suhtautuminen Venäjää verkossa -ympäristöön oli myös innostunutta ja ympäristö toi lisää mielenkiintoa heidän opetukseensa, mutta opettajat kokivat oppilaiden saaman hyödyn oppimisensa suhteen vähäisemmäksi kuin oppilaat itse. Tarkempaa syytä tähän oppilaiden ja opettajien mielipiteiden eroon on arvioida, mutta opettajien käsitykseen oppilaiden oppimisesta vaikutti varmasti joillakin tunneilla todettu ajoittainen kaoottisuus. Pienessä luokassa 25 oppilasta yhdeksän koneen ääressä kuuntelemassa ilman kuulokkeita videoita täydellä äänenvoimakkuudella ei varmaankaan ollut paras mahdollinen tapa oppia. Tämän tutkimuksen valossa oppimisen arvioiminen on mahdotonta, mutta oppilaiden oman innostuksen ja kommentit huomioon ottaen voidaan todeta, että Venäjää verkossa -ympäristö tuki oppilaiden oppimista.

Opettajat pitivät omana roolinaan oppilaiden oppimisen ohjaajana ja tukijana toimimista käyttäessään opetuksessaan Venäjää verkossa -ympäristöä. Oppilaiden roolina näytti olevan aktiivinen etsijä ja kokeilija. Opetuskokeilun aikana opettajat ilmaisivat oman lievän ihmetyksensä siitä, miten heidän roolinsa tietokoneluokassa oli niin erilainen verrattuna "tavalliseen" luokkatilaan. He kokivat toimivansa tietokoneluokassa mitä suurimmassa määrin "luokassa kiertelijöinä". Mitään pedagogisesti mullistavaa opettajan roolin muutosta kokeilun aikana ei kuitenkaan ollut havaittavissa, koska kokeiluun osallistuvat opettajat olivat sisäistäneet opettajan ohjaavan roolin jo ennen Venäjää verkossa -ympäristöön perehtymistään.

Oppilaiden ja opettajien odotukset Venäjää verkossa -ympäristön suhteen vaihtelivat hieman. Vaikka alkukyselyn perusteella oppilaiden odotukset olivat hyvinkin mekaanisia ja kielioppipainotteisia, niin kokeilun jälkeen oppilaat esittivät varteenotettavia kehitysehdotuksia, joissa näkyi selvästi oppilaiden odotusten laajentuminen kapeasta kielioppinäkökulmasta yhteistoiminnallisten välineiden, kuten oppimispelien hyödyntämiseen. Oppilaiden, kuten opettajienkin vastauksissa näkyi myös selkeämpien ohjeiden ja "sisällysluettelon" toive. Sukuvaara esittää tämän julkaisun artikkelissaan lisää Venäjää verkossa -ympäristön parannusehdotuksia. Opettajien ja oppilaiden odotuksista ja toivomuksista päätellen voidaan sanoa, että mitä enemmän opettaja ja oppilas perehtyvät Venäjää verkossa -ympäristöön, sitä enemmän he pystyvät myös kehittämään ympäristöä. Tästä voidaan päätellä, että oppimisympäristön kehitystyö on vaiheittainen prosessi, jossa kaikkien osapuolten kokemuksista on hyötyä.

Oppijakeskeisen oppimiskäsityksen seitsemän ominaisuuden osalta Venäjää verkossa -ympäristön todettiin tukevan mainittuja ominaisuuksia, mutta ympäristöstä löytyi myös kehitettävää, erityisesti yhteistoiminnallisuuden ja reflektiivisyyden osalta. Yhteistoiminnallisuutta tukevat työkalut, erityisesti WWW-editori, ovat opettajien mielestä hieman liian vaikeakäyttöisiä ja vaativat opettajalta syvällistä asiaan perehtymistä. Lisäksi sarjakuvan tehokasta tekemistä hankaloittivat eräässä koulussa epätyydyttävät opiskeluolosuhteet. Reflektiivisyyteen liittyen oppija ei voi tehdä omia merkintöjään Venäjää verkossa -ympäristön WWW-sivuille oman oppimisprosessinsa seuraamiseksi.

Tekniikka näytteli suurta roolia Venäjää verkossa -pilottiprojektin opetuskokeiluissa. Venäjää verkossa -oppimisympäristö vaatii lisäohjelmistoja, joiden asennukseen tietotekniikkaan perehtyneeltä henkilöltä meni n. 10 min/kone ja henkilöltä, joka ei ole perehtynyt tekniikkaan, 30 min/kone. Kouluilla ei ollut riittävästi omia resursseja hoitaa Venäjää verkossa -ympäristön vaatimia asennuksia itse, vaan asian hoitamiseksi tarvittiin runsaasti TTKK:n Hypermedialaboratorion tutkijoiden tukea. Venäjää verkossa -ympäristön sujuva käyttö vaati vähintään Pentium 166 -tasoiset tietokoneet varustettuina 32 megatavun keskusmuistilla. Riittävä tietoliikenneyhteyksien nopeus oli 512 kilobittiä sekunnissa. Koulussa, jossa yhteysnopeudet haittasivat Venäjää verkossa -ympäristössä opiskelua audio- ja video-osuuksien osalta, nopeus oli 128 kilobitin ISDN-yhteys.

Teknisten ongelmien lisäksi opetuskokeiluissa havaittiin puutteita oppimisympäristön teknisessä ja pedagogisessa käytössä. Vaikka opettajat olivat ympäristön suunnittelussa mukana ja osallistuivat heille järjestettyyn koulutukseen, he myönsivät, ettei heillä syystä tai toisesta ollut riittävästi aikaa perehtyä ympäristöön. Tutkijan näkökulmasta koulutus oli riittämätöntä Venäjää verkossa -ympäristön teknisen haltuunoton varmistamiseksi ja ympäristön pedagogisen käyttöönoton sisäistämiseksi. Lisäksi on huomioitava erään opettajan ajatus siitä, että tietokoneavusteiseen opetukseen tottumattomalta opettajalta ympäristön pedagoginen käyttö vaatii aikaa totutteluun aivan samoin kuin minkä muun tahansa uuden opetusmenetelmän tai -välineen käyttöönotto. Opettajan on ensin tiedettävä, mitä ympäristö sisältää ja miten ympäristöä teknisesti käytetään pystyäkseen käyttämään sitä pedagogisesti tehokkaasti hyväkseen.

Venäjää verkossa -ympäristön integroiminen koulujen venäjän kielen opetukseen edellyttää opettajien tekniseen ja didaktiseen koulutukseen panostamista. Opettajan tulisi hallita tietotekniikan perustaidot, ennen kuin hän ottaa Internet-pohjaisen ympäristön opetusvälineeksi. Lisäksi opettajien didaktisella koulutuksella voidaan helpottaa opettajan työtä Venäjää verkossa -ympäristön pedagogisessa käytössä ja integroimisessa opetussuunnitelmaan. Koulutuksen järjestämisen ohella myös oppimisympäristöt on kehitettävä niin helppokäyttöisiksi, ettei niiden käyttöönotto ja käyttö vaadi opettajilta liian paljon ponnisteluja.

Internet-pohjainen Venäjää verkossa -oppimisympäristö näytti tutkimuksen valossa tuovan uusia ulottuvuuksia venäjän opiskeluun, mutta ympäristön käyttöönotto vaati myös runsaasti resursseja niin kouluilta kuin opettajiltakin. Osaan resurssivaatimuksista ei tutkimuksen puitteissa pystytty vastaamaan ja jatkossa huomio on kiinnitettävä oppimisympäristön kehityksen lisäksi opettajien teknisen ja pedagogisen tuen varmistamiseen.


Edellinen Ylempi otsikkotaso Sisällys Hakemisto Seuraava