Etäopetus Multimediaverkoissa (ETÄKAMU) -tavoitetutkimushanke
Venäjää verkossa
Edellinen Ylempi otsikkotaso Sisällys Hakemisto SeuraavaTEKES

2.14.5 Tutkimuksen suorittaminen

Opetuskokeiluiden toteutus

Venäjää verkossa -ympäristön opetuskokeiluita toteutettiin Tampereen normaalikoulussa ja Ylöjärven lukiossa 27.8.1998-27.11.1998 välisenä aikana. Tampereen yhteiskoulun lukiossa kokeilua aloitettiin, mutta ei myöhemmin esitettävistä syistä johtuen saatu vietyä läpi suunnitelmien mukaan. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat Tampereen normaalikoulun ja Ylöjärven lukion venäjän opettajat oppilaineen. Kokeiluun osallistui kaikkiaan 36 oppilasta ja viisi opettajaa. Oppilaat käyttivät viidestä venäjän viikkotunnista keskimäärin kaksi Venäjää verkossa -ympäristössä opiskeluun.

Kokeiluun valmistauduttiin järjestämällä opettajille koulutusta Venäjää verkossa -ympäristön käytössä. Koulutusta tarjottiin 2x4h ja tarpeen mukaan annettiin henkilökohtaista opastusta. Kaikki kokeiluun osallistuvat opettajat ottivat osaa koulutukseen vähintään yhden neljän tunnin jakson ajan.

Koulutuksen järjestämisen lisäksi, ennen kokeiluiden aloittamista, kouluihin asennettiin Venäjää verkossa -ympäristön käytössä tarvittavat lisäohjelmistot. Kouluilla oli vaihtelevasti mahdollisuuksia osallistua asennukseen. Eräs koulu hoiti asennuksen täysin itse ja tarvitsi TTKK:n Hypermedialaboratorion tutkijoiden apua vain konsultoinnin muodossa. Yleisesti voidaan todeta, että koulut tarvitsivat tukea erittäin paljon heidän omien ylläpitoresurssiensa riittämättömyyden vuoksi. Tampereen yhteiskoulun lukiossa tietokoneluokan ylläpidosta vastasi yksi opettaja yhden tunnin ajan viikossa, mikä ei missään tapauksessa riittänyt. Voidaan todeta, että tässä koulussa opetuskokeilu kaatui juuri ylläpito-ongelmiin ja niistä aiheutuneeseen väsymiseen. Kahdessa muussa koulussa kokeilut onnistuivat teknisessä mielessä, koska kouluissa toimi vähintään yksi kokopäiväinen mikrotukihenkilö. Ylöjärven lukion venäjän tunneilla mikrotukihenkilö oli paikalla koko kokeilun ajan, mutta muuten opettajat joutuivat yhdessä tutkijan kanssa huolehtimaan ns. teknisistä ongelmista. Tunnilla ilmenneet ongelmat olivat pieniä, mm. äänen säätöön ja usean selainikkunan yhtäaikaiseen aukioloon liittyviä, mutta silti oleellisia Venäjää verkossa -ympäristön käytettävyyden kannalta. Ongelmista selvittiin, mutta voidaan todeta, että Venäjää verkossa -ympäristöä käyttöön otettaessa ja käytettäessä on huolehdittava teknisestä tuesta.

Tietoliikenneyhteyksien nopeudet ja tietokoneiden suorituskyky ovat tärkeässä asemassa Venäjää verkossa -ympäristössä. Ylöjärven lukiossa ja Tampereen normaalikoulussa, joissa yhteydet eivät aiheuttaneet mitään ongelmia, nopeudet olivat 512 kilobittiä sekunnissa kiinteällä yhteydellä. Tampereen yhteiskoulun lukiossa, jossa Venäjää verkossa -ympäristö toimi selvästi hitaammin haitaten opiskelua, yhteysnopeus oli 128 kilobitin ISDN-yhteys. Ylöjärven lukiossa käytettiin Pentium 200 ja Pentium II 266 tietokoneita, joissa keskusmuisti oli 64 megatavua. Tampereen normaalikoulun tietokoneet olivat Pentium 233 varustettuina 32 megatavun keskusmuistilla. Tampereen yhteiskoulun lukiossa, jossa kokeilu ei varsinaisesti käynnistynyt, tietokoneet olivat Pentium 166 tasoisia varustettuna 16 megatavun keskusmuistilla. Tämän koulun osalta jäi epäselväksi keskusmuistin vaikutus Venäjää verkossa -ympäristön toimimiseen. Muiden opetuskokeiluun osallistuneiden koulujen koneiden suorituskyvyt ja tiedonsiirtoyhteyksien nopeudet olivat riittävät Venäjää verkossa -ympäristön käytettävyyden kannalta.

Tampereen yhteiskoulun lukiossa opettajalla oli käytössään oma tietokone, johon oli liitetty videotykki. Muissa kouluissa opettajalla ei ollut omaa tietokonetta, eikä videotykkiä, vaikka ne olisivat olleet välttämättömiä, jotta opettaja olisi pystynyt näyttämään kulloinkin käsiteltävää selainikkunaa kaikille oppilaille yhtä aikaa. Tampereen yhteiskoulun lukiossa koneet kaiuttimineen oli upotettu pöydän alle, mikä haittasi äänen kuuluvuutta, koska oppilailla ei ollut käytössään kuulokkeita. Ylöjärven lukiossa oppilailla oli käytössään kuulokkeet ja kullakin oppilaalla oma tietokone pöydällä. Tampereen normaalikoululla ei ollut kuulokkeita, ja kunkin pöydällä olevan koneen ääressä oli 3 henkeä.

Ylöjärven oppilaat opiskelivat Venäjää verkossa -ympäristössä intensiivisesti, mutta toistelivat kuulemiaan sanoja ja lauseita vain hiljaa. Tampereen normaalikoulun oppilaat puolestaan toistivat kuulemaansa kovaan ääneen ja luokassa oli eloisaa, mutta kaikkien oppilaiden yhtäaikainen audio- ja videomateriaalin kuuntelu häiritsi selvästi oppimistapahtumaa.

Aineiston analyysi

Tutkimuksen aineisto kerättiin osallistuvan havainnoinnin menetelmällä sekä oppilaille ja opettajille suunnatuilla alku- ja loppukyselylomakkeilla. Opetuskokeiluiden aikana vähintään yksi TTKK:n Hypermedialaboratorion tutkija osallistui venäjän oppitunneille havainnoiden ja tehden muistiinpanoja. Kyselylomakkeet koostuivat sekä strukturoiduista osioista että avoimista kysymyksistä. Strukturoiduissa osioissa vastaajat vastasivat väittämiin viisiportaisen Likertin asteikon mukaan. Avoimissa kysymyksissä vastaajia pyydettiin kertomaan laajemmin mm. odotuksistaan opiskelusta Venäjää verkossa -ympäristössä, näkemyksiä roolistaan Venäjää verkossa -ympäristön käyttäjinä sekä kokemuksistaan Venäjää verkossa -ympäristön ominaisuuksista.

Tutkimus oli luonteeltaan kvalitatiivinen tapaustutkimus, jossa aineiston keruussa ja analysoinnissa käytettiin myös kvantitaviivisia menetelmiä. Osittain kvantitatiivisten menetelmien käyttö tutkimuksessa oli perusteltua aineiston käsittelyn helpottamisen vuoksi. ( Eskola & Suoranta 1998 , 13). Aineiston kvantitatiivisessa analysoinnissa laskettiin keskiarvoja, mediaaneja ja moodeja, koska otoksen pienuuden vuoksi muiden tilastollisten menetelmien käyttäminen ei olisi ollut perusteltua.

Laadullista tapaustutkimusta kritisoidaan usein sen reliabiliteetin ja validiteetin vuoksi. Reliabiliteetilla tarkoitetaan tulosten pysyvyyttä eli tulokset ovat sitä pysyvämpiä mitä vähemmän ne ovat alttiita virhetekijöiden vaikutukselle. Validiteetilla tarkoitetaan mittavälineiden luotettavuutta ja tuloksien siirrettävyyttä toiseen tilanteeseen. ( Eskola & Suoranta 1998 , 211-225.) Kyseisen tutkimuksen reliabiliteettia on pyritty lisäämään esittämällä tutkimusmenetelmät ja tulokset mahdollisimman tarkasti. Kyselylomakkeiden strukturoitujen osioiden vaihtoehdot saattoivat kuitenkin heijastaa enemmän tutkijan kuin tutkittavien maailmaa, mutta vastaajilla oli mahdollisuus ilmaista kokemuksiaan Venäjää verkossa -ympäristöstä myös vapaamuotoisesti. Tutkimuksen validiteettia parantavat osaksi samat keinot kuin reliabiliteettiakin. Tapaustutkimuksen reliabiliteettia on kuitenkin mahdoton todentaa, koska tutkimuksen suorittaminen aivan samassa muodossa on mahdotonta.


Edellinen Ylempi otsikkotaso Sisällys Hakemisto Seuraava