Etäopetus Multimediaverkoissa (ETÄKAMU) -tavoitetutkimushanke
Venäjää verkossa
Edellinen Ylempi otsikkotaso Sisällys Hakemisto Seuraava TEKES

2.14.3 Teoreettinen tausta ja tutkimusongelmat

Tutkimuksen teoreettinen tausta

Venäjää verkossa -ympäristön kehittämisen keskeisenä tausta-ajatuksena oli oppijakeskeinen oppimiskäsitys ja erityisesti oppijakeskeisen oppimisen seitsemän ominaisuutta konstruktiivisuus, aktiivisuus, yhteistoiminnallisuus, intentionaalisuus, kontekstuaalisuus, siirtovaikutus ja reflektiivisyys, jotka perustuvat Jonassenin ( 1995 ) esittämään listaan mielekkään oppimisen ominaisuuksista, joita Ruokamo & Pohjolainen ovat muokanneet. Edellä mainitut ominaisuudet on esitetty tarkemmin tämän julkaisun luvussa I ( Ruokamo & Pohjolainen ).

Oppijakeskeisen oppimiskäsityksen periaatteet sisältyvät luonnollisesti myös vieraan kielen opettamisen ja oppimisen nykysuuntauksiin. Vieraankielen oppimisessa korostetaan kokonaisuuksien hallintaa ja siirtymistä pintaoppimisesta syväoppimiseen. Kristiansen käyttää termiä elaborointi, jolla hän tarkoittaa oppimisprosessia, jossa oppija käyttää vierasta kieltä omaehtoisessa viestinnässä mahdollisimman monessa eri viestinnällisessä tilanteessa. Tällöin oppija joutuu liittämään asioita toisiinsa, mikä helpottaa mieleenpalauttamista. ( Kristiansen 1994 , 5-11.)

Vieraan kielen opettamisessa painotetaan nykyään myös kulttuurien välistä kohtaamista ja viestintää. Usein ajatellaan, että kieli on pelkästään tietoa, jota kieli välittää, kun sen sijaan olisi kiinnitettävä huomio myös kulttuuriin kielen piirteenä ( Kramsch 1993 , 1-8). Kun kulttuuri ajatellaan kielen piirteeksi, on luonnollista, että sitä painotetaan vieraan kielen opetuksessa. Kulttuuria voidaan ottaa mukaan kielten opetukseen kontaktien solmimisella syntyperäisten kieltenpuhujien kanssa sekä autenttisen materiaalin lisäämisellä oppimisprosessiin ( Kaikkonen 1995 , 6-9).

Venäjää verkossa -ympäristön kehityksessä on otettu huomioon myös kielen opetukselle opetussuunnitelmassa määritellyt tavoitteet. Nykyään kielten opetuksessa painotetaan viestinnällisyyttä rakenteiden oppimisen sijasta. Koulujen opetussuunnitelmissa ei enää ole tarkkaa opiskeltavien rakenteiden luetteloa, vaan niissä painotetaan monipuolista kielikasvatusta, johon kuuluu kohdekulttuurin erityispiirteiden ymmärtämistä ja sen kautta oman kulttuurin piirteiden hahmottamista, ajattelukyvyn ja luovuuden kehittämistä. Lisäksi peruskoulun opetussuunnitelmassa painotetaan eri oppiaineiden integrointia ja tiukkojen ainerajojen hälventämistä. (Peruskoulun opetussuunnitelman perusteet 1994 .)

Niin vieraan kielen oppimiseen kuin oppimiseen yleensäkin liittyy oleellisesti myös oppijan motivaatio. Oppiminen on tehokkainta silloin, kun oppija on itse motivoitunut ja sisäisesti innostunut oppimaan ( Koskenniem i 1966 , 84). Cox in ( 1997 ) mukaan oppijoiden motivaatiota voidaan parantaa opetusteknologian avulla. Cox in tutkimusten mukaan nuorten oppijoiden opiskelumotivaatio ja sen myötä oppiminen paranee teknologian käyttämisen ansiosta. Nykyisessä mediakeskeissä informaatioyhteiskunnassa oppija kaipaa jatkuvasti uusia virikkeitä, ja tällöin opetusteknogiaa voidaan käyttää hyödyksi. ( Cox 1997 .)

Erityisen kiinnostuksen kohteena Venäjää verkossa -ympäristön toimimisen tutkimisessa oli oppijan rooli ja opettajan rooli oppijan oppimisprosessin tukijana. Oppijakeskeisessä oppimiskäsityksessä oppijan rooliin kuuluu aktiivinen osallistuminen oppimisprosessiin, oppija on vastuussa omasta työstään, oppimisestaan ja sen evaluaatiosta. Opettajan tehtävään kuuluu oppijan oppimisprosessin tukeminen ja toimiminen oppimisen edustajana ja ohjaajana. ( Lonka & Lonka 1993 .)

Painopisteen siirtyessä opettamisesta oppimiseen, opettaja muuttuu tiedonjakajasta oppimisen ohjaajaksi, joka tukee ja kannustaa oppijaa tavoitteenaan oppijan itseohjautuvuus. Itseohjautuvalla oppijalla tarkoitetaan oppijaa, jolla on sisäinen motivaatio oppimiseen. Hän on avoin uusille kokemuksille, joustava ja itsenäinen. Hän on kyvykäs itse ohjaamaan ja arvioimaan oppimistaan. ( Koro 1996 , 27-32.)

Tämä oppijan ja opettajan roolimuutos tuo mukanaan myös pedagogisia haasteita. Ei riitä, että opettaja perehdytetään tietotekniikan perusteisiin ja oppimisympäristön käyttöön teknisessä mielessä, vaan tarvitaan myös pedagogista ohjausta. Opettajat eivät ryhdy käyttämään hypermediaperustaisia oppimisympäristöjä, jolleivat he omaksu, miten niitä pedagogisesti käytetään ja mitä todellista hyötyä niistä on verrattuna perinteisiin oppimismetodeihin. ( Lindqvist 1998 , 18-19.)

Tutkimusongelmat

Tässä tutkimuksessa etsitään vastauksia seuraaviin kysymyksiin:


Edellinen Ylempi otsikkotaso Sisällys Hakemisto Seuraava