Etäopetus Multimediaverkoissa (ETÄKAMU) -tavoitetutkimushanke
Ympäristöverkko - ympäristökasvatusta avoimessa oppimisympäristössä
Edellinen Ylempi otsikkotaso Sisällys Hakemisto SeuraavaTEKES

2.13.6 Tulokset

Alkukysely

Oppijoille ja opettajille suoritettiin alkukysely ennen opetuskokeilujen alkua. Näissä kyselyissä kartoitettiin odotuksia Ympäristöverkon käytöstä sekä opiskelusta ja opettamisesta tässä ympäristössä. Lisäksi opettajilta kyseltiin heidän odotuksiaan omasta ja oppijoiden roolista Ympäristöverkossa. Alkukyselyyn vastasi 34 oppilasta ja viisi opettajaa. Oppilaista 15 oli tyttöjä ja 19 poikia. Iältään he olivat 13-17 -vuotiaita.

Kahdeksan oppilasta odotti ympäristötietouden opiskelulta Ympäristöverkossa puhtaasti uutta tietoa ympäristöstä ja luonnosta. Tyypillinen odotus näillä tietokeskeisesti orientoituvilla oli: " Uuden oppiminen ympäristöstä. " Yhdeksän oppilasta odotti Ympäristöverkossa opiskelultaan vastapainoa ja poikkeavuutta perinteiseen luokkaopetukseen. Nämä opiskelutapaorientoituneet vastasivat tyypillisimmin: " Vaihtelevuutta ja mielenkiintoa tavallisen tuntiopiskelun ohella. " Oppilaista 16 jätti vastaamatta kysymykseen tai ei odottanut mitään Ympäristöverkossa opiskelultaan.

Lisäksi oppijat kokivat, että he tulevat tarvitsemaan jossakin määrin opettajan apua Ympäristöverkon käytössä. Oppijat odottivat myös, että Ympäristöverkon käyttö tulisi olemaan hyödyllistä oppimisen kannalta. Oppijat odottivat opiskelun Ympäristöverkossa olevan myös jossakin määrin työläämpää kuin normaalissa luokkaopetuksessa. Oppijoiden motivaatio ympäristötietouden opiskeluun tietokoneen avulla oli kohtalainen ja yleensä ympäristötietouden opiskeluun sekä tietokoneen avulla opiskeluun aika korkea. Tietokoneavusteinen opiskelumuoto oli oppijoille jonkin verran tuttua. Tietokoneella työskennellessään oppijat tunsivat itsensä jossakin määrin varmoiksi.

Kaksi alkukyselyyn vastanneista opettajista oli ollut jo aikaisemmin mukana Ympäristöverkon kokeilussa (ks. Leinonen, Lehto & Rissanen 1998 ). He odottivat, että tuolloin ilmenneet hankaluudet eivät enää toistuisi ja että Ympäristöverkko olisi teknisesti valmiimpi. Samalla he toivoivat oppilaiden oppivan uuden median avulla itsenäisemmin ja innokkaammin kuin normaalissa luokkatilanteessa. Ensimmäistä kertaa Ympäristöverkkoon tutustuvat opettajat toivoivat saavansa kokeilulta varmuutta omaan työskentelyynsä tietokoneen kanssa sekä vaihtelevuutta omaan opetukseensa ja oppilaiden työskentelyyn.

Opettajat näkivät oman roolinsa olevan sekä ohjaajan että oppijan. He toimivat ohjaajan roolissa taustalla auttaen vain tarvittaessa. Hieman ristiriitaisesti tämän kanssa opettajat näkivät tehtäväkseen kuitenkin hankkia, muokata ja karsia tietoa oppijoiden projektityöskentelyä varten. Aikaisemmin kokeiluissa mukana olleet odottivat joutuvansa myös puuttumaan oppilaidensa työskentelyyn enemmän kuin normaalin oppitunnin puitteissa. Oppijoiden rooliksi opettajat näkivät itsenäisen, aktiivisen ja ympäristötietoa soveltavan oppijan.

Opettajat kokivat myös, että he tulevat tarvitsemaan teknistä apua opetuksessaan. Pedagogista apua he eivät nähneet tarpeellisena. Opettajat odottivat Ympäristöverkon tuovan omaan ja oppilaiden työskentelyyn vaihtelevuutta ja mielenkiintoa sekä työskentelyn tässä ympäristössä olevan hyödyllistä oppimisen kannalta. Opettajat eivät uskoneet työmääränsä lisääntyvän Ympäristöverkossa työskentelyn aikana.

Loppukysely

Loppukyselyyn vastasi 33 oppilasta ja neljä opettajaa. Oppilaista 19 oli poikia ja 14 tyttöjä. Loppukyselyssä kartoitettiin Ympäristöverkon käytölle asetettujen odotusten toteutumista sekä Ympäristöverkon toimivuutta. Opettajilta kysyttiin myös heidän ja oppilaidensa toteutuneista rooleista Ympäristöverkossa.

Oppilaiden vastaukset

Suurin osa (23) oppilaista koki, että Ympäristöverkko oli vastannut heidän odotuksiaan. Muutaman vastaajan mielestä Ympäristöverkko oli jopa ylittänyt heidän odotuksensa: " Oli vielä kivempaa, kuin minä luulin ." Neljällä oppilaalla odotukset olivat täyttyneet kohtalaisesti ja lopuilla kuudella odotukset eivät olleet täyttyneet tai heillä ei ollut ollut mitään odotuksia: " En oikein odottanut mitään ".

Ympäristöverkon huonoimmiksi ominaisuuksiksi oppilaat nimesivät lähinnä oppimisympäristön teknisiin ominaisuuksiin liittyviä tekijöitä. Eniten oppilaita harmitti Mindmap-työkalun käytön vaikeus (4), ohjeistuksen epäselvyys (4), WWW-editorin käytön vaikeus (3) ja tekniikan toimimattomuus yleensä (3). Kuusi oppilasta piti pahimpana puutteena sitä, että he eivät kyenneet kommunikoimaan Pulinat-toiminnon avulla oman koulunsa ulkopuolisten oppilaiden ja opettajien kanssa, koska Ympäristöverkossa heidän kanssaan yhtä aikaa ei ollut muita luokkia: " Pulinoissa ei ketään. Ei päässyt oikein puhumaan. " Oppilaista 14 ei ollut vastannut kysymykseen mitään tai ei osannut nimetä huonoimpaa ominaisuutta.

Toisaalta Ympäristöverkon kommunikointivälineet oli useimmiten (9) mainittu myös parhaimmiksi ominaisuuksiksi. Parhaimmiksi ominaisuuksiksi mainittiin myös työskentelyn nopeus ja helppous (4), muiden töihin tutustumismahdollisuus (3), Ympäristöverkosta saatu tieto (3), Ympäristöverkon monipuolisuus ja mielenkiintoisuus (3) sekä ulkoasu (2). Loput vastaajista (10) eivät olleet vastanneet kysymykseen tai eivät osanneet nimetä parhainta ominaisuutta.

Vastinparitestin mukaan oppilaiden näkemyksissä ei ollut tapahtunut muutosta alkukyselyyn verrattuna liittyen Ympäristöverkon käytön hyödyllisyyteen oppimisen kannalta (|t|=1,6; df=29; p=0,12). Oppilaiden näkemykset eivät olleet muuttuneet myöskään Ympäristöverkossa opiskelun vaihtelevuuden ja mielenkiintoisuuden (|t|=1,03; df=29; p=0,31), eikä Ympäristöverkossa työskentelyn työmäärään suhteen (|t|=1,62; df=30; p=0,12). Sen sijaan oppilaat olivat odottaneet tarvitsevansa enemmän apua opettajalta Ympäristöverkon käytössä, kuin he olivat todellisuudessa tarvinneet (|t|=3,08; df=29; p=0,00) (»TAULUKKO 6.). Ympäristöverkko sai oppilailta kouluarvosanan 7.

TAULUKKO 6. Vastinparitestin tuloksia alku- ja loppukyselyä vertailemalla (Taulukon lukuohje: Vastinparitestissä nollahypoteesi voidaan hylätä, kun |t|>t0,05 Tulkinnassa käytetty hyväksymisvirheen todennäköisyys (p) on 0,05.)

Kysymys

t0,05

|t|

df

p

Avun tarve Ympäristöverkon käytössä

2,05

3,08

29

0,00

Ympäristöverkon hyödyllisyys oppimisen kannalta

2,05

1,60

29

0,12

Työskentelyn vaihtelevuus ja mielenkiintoisuus vrt. luokkatyöskentelyyn

2,05

1,03

29

0,31

Opiskelun työläys vrt. luokkatyöskentelyyn

2,04

1,62

30

0,12

Opettajien vastaukset

Opettajat kokivat, että heidän odotuksensa olivat täyttyneet kohtalaisesti. Osa opettajista oli toivonut, että uusi tapa oppia olisi innostanut työskentelemään enemmän niitäkin oppilaita, joita koulutyöskentely ei tavallisesti riittävästi kiinnosta.

Oppimisympäristön huonoimmaksi ominaisuudeksi opettajat nimesivät mm. sen, että projektityötä ei editorissa pysty työstämään yhtä aikaa usealta koneelta. Opettajien mielestä oppilaat sitoutuivat myös huonosti projektityön tekemiseen. Moitteita oppimisympäristössä sai myös se, että työkalujen käyttö vaatii jossakin määrin opettelua, jota ei pitäisi edellyttää, koska kyse on työvälineestä.

Parhaimmiksi ominaisuuksiksi opettajat mainitsivat WWW-sivun teon helppouden, opettajan oman materiaalin tuottamisen ja muokkaamisen mahdollisuuden, keskustelufoorumin ja oppimisympäristön käytön helppouden toimintojen oppimisen jälkeen. Kaiken kaikkiaan Ympäristöverkko sai opettajilta kouluarvosanan 8.

Opettajat toivoivat Ympäristöverkkoa kehitettävän kohti tietopakettia, jossa itsessään olisi enemmän tietoa luonnosta. Samoin WWW-editorin toivottiin kehittyvän enemmän "prosessityökaluksi", jonka avulla voisi helposti muokata, muuttaa ja täydentää puolivalmista työtä ja jonka avulla muiden oppijoiden, opettajien ja asiantuntijoiden olisi helppo lisätä ns. reunahuomautuksia tai kommentteja töihin. Sukuvaara esittelee tämän julkaisun artikkelissaan lisää parannusehdotuksia Ympäristöverkon osalta.

Opettajat näkivät roolinsa kokeilussa olleen tarkkailijan, teknisen tuen, ohjaajan, mutta myös " patistajan ja hiillostajan " roolin. Alkuodotusten kaltaisesti opettajat näkivät oppilaiden roolin olleen melko lailla itsenäisen, ajattelevan oppijan, vaikka toisenlaisiakin näkemyksiä ilmeni: " Oppilaat eivät mielestäni kyenneet ottamaan vastuuta omasta työstään, kuten olin odottanut ."

Oppimisympäristö tarkasteltuna seitsemän oppijakeskeisen ominaisuuden näkökulmasta

Tässä kappaleessa käsitellään oppimisympäristöä oppijakeskeisen oppimiskäsityksen seitsemän ominaisuuden avulla opettajien ja oppilaiden vastausten pohjalta. Vastaustulkinnat on jaoteltu kunkin ominaisuuden alle.

Konstruktiivisuus

Opettajien mielestä Ympäristöverkko otti huomioon oppijoiden aikaisemman ympäristötietouden mm. siten, että oppilaiden oli mahdollista tutustua samanikäisten oppijoiden tekemiin töihin. Lisäksi projektitöiden aiheet ohjasivat käyttämään hyväksi omaa aikaisempaa tietoa. Oppilaat itse kokivat pystyneensä Ympäristöverkossa hyödyntämään hyvin aikaisemmin oppimiaan tietoja ja taitoja uuden tiedon oppimisessa.

Aktiivisuus

Opettajien mielestä oppimisympäristö kannusti oppilaita aktiivisuuteen, mutta heidän sitouttamisensa oppimisprosessiin tuntui vaikealta. Kuitenkin opettajat pystyivät hyvin tukemaan oppilaiden omaa aktiivisuutta kommunikointityökalujen avulla. Oppilaat vastasivat opiskelevansa mielellään omatoimisesti, mutta kokivat, että Ympäristöverkossa työskennellessään he eivät kyenneet etenemään opinnoissaan omatoimisesti ilman opettajan ohjausta.

Yhteistoiminnallisuus

Opettajat kokivat, että toimiessaan Ympäristöverkossa osa oppilaista sitoutui hyvin työskentelemään yhdessä muiden kanssa ja osa erittäin huonosti. Opettajien mielestä Ympäristöverkon työkalut antoivat hyvän mahdollisuuden toimia yhteistoiminnallisesti, mikäli siihen vain löytyy haluja. Oppilaat itse kokivat saaneensa tukea ja palautetta jossakin määrin muilta oppilailta, opettajilta ja asiantuntijoilta Ympäristöverkon keskustelutyökalun avulla ja ilmoittivat työskennelleensä mielellään yhdessä muiden kanssa.

Intentionaalisuus

Opettajien mielestä Ympäristöverkko tarjosi hyvät mahdollisuudet oppijoille asettaa omia tavoitteita opiskelulleen, koska oppilailla oli mahdollisuus työstää projektitöitä oppimisympäristössä. Oppilaiden mielestä omien tavoitteiden asettaminen oli mahdollista jossakin määrin.

Kontekstuaalisuus

Opettajat kokivat, että oppilaat kykenivät halutessaan tekemään oppimisympäristössä tehtäviä, jotka liittyivät arkielämään. Tämä johtui siitä, että projektitöiden aiheet olivat käytännönläheisiä ja asiantuntijat antoivat keskustelupalstan kautta oppilaille tietoa aiheesta sitoen tiedon arkielämän yhteyteen. Toisaalta opettajat olivat sitä mieltä, että oppilaat eivät olleet vielä opiskelutaidoiltaan valmiita rakentamaan tehtäviä reaalielämän ongelmien kautta. Oppilaat itse kokivat, että tehtävät liittyivät jossakin määrin arkielämän tilanteisiin.

Siirtovaikutus

Opettajien mielestä Ympäristöverkon tehtävät olivat sellaisia, että oppilaat pystyvät soveltamaan opittua muissa yhteyksissä. Oppilaat itse taas kokivat, että he eivät juurikaan pysty hyödyntämään Ympäristöverkossa opittuja asioita esim. uuden tiedon oppimisessa.

Reflektiivisyys

Opettajien mukaan Ympäristöverkossa ei ollut tehtäviä, joiden avulla oppilas pystyisi testaamaan omaa osaamistaan. Sen sijaan Ympäristöverkko tarjosi hyvät mahdollisuudet dokumentoida ja tallentaa oppimisprosessin kulkua. Opettajat kokivat myös, että he pystyivät hyvin antamaan oppilaille palautetta heidän työskentelystään keskustelupalstan avulla. Oppilaiden mielestä he pystyivät jossakin määrin ohjaamaan oppimistaan muilta saamansa palautteen pohjalta ja testaamaan omaa osaamistaan.


Edellinen Ylempi otsikkotaso Sisällys Hakemisto Seuraava