Etäopetus Multimediaverkoissa (ETÄKAMU) -tavoitetutkimushanke
Ympäristöverkko - ympäristökasvatusta avoimessa oppimisympäristössä
Edellinen Ylempi otsikkotaso Sisällys Hakemisto SeuraavaTEKES

2.13.5 Tutkimuksen suorittaminen

Ympäristöverkon opetuskokeilun toteutus

Tässä artikkelissa tarkasteltava opetuskokeilu ja sen yhteydessä suoritettu tutkimus toteutettiin syksyn 1998 aikana. Tutkimuksen kohteena olivat Ympäristöverkon opetuskokeiluun osallistuvat opettajat oppilaineen. Kokeiluun osallistuvia kouluja olivat Pyynikin koulu ja Ylöjärven lukio. Pyynikin koululta kokeiluun osallistui neljä opettajaa ja Ylöjärveltä yksi. Opettajista kolme oli biologian opettajia, yksi matematiikan, kemian ja fysiikan opettaja ja yksi äidinkielen opettaja. Oppilaita kokeiluun osallistui 34. Ylöjärven lukiosta kokeiluun osallistui 10 opiskelijaa. Pyynikiltä oli kokeilussa mukana kaksi ryhmää. Toisessa ryhmässä mukana oli 19 oppilasta ja toisessa seitsemän, joista kaksi osallistui myös Pyynikin koulun toiseen ryhmään.

Ennen opetuskokeilujen alkua opettajille ja kokeilussa mukana oleville asiantuntijoille järjestettiin mahdollisuus osallistua Ympäristöverkon koulutustilaisuuteen. Koulutustilaisuus kesti neljä tuntia. Opettajille pyrittiin teknisen koulutuksen lisäksi antamaan vinkkejä siitä, miten oppilaiden työskentely oppimisympäristössä voisi tapahtua. Oppilaiden perehdyttäminen oppimisympäristön käyttöön jäi opettajien vastuulle.

Kokeilussa mukana oleville kouluille tarjottiin myös teknistä tukea TTKK:n Hypermedialaboratorion toimesta. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että teknistä apua tarvitseville kouluille käytiin asentamassa tarvittava selainversio ja RealVideo -plugin ennen kokeilun alkua. Teknistä tukea annettiin myös kokeilun aikana, mikäli oppimisympäristön teknisessä toimivuudessa havaittiin ongelmia. Käyttäjätuen antaminen oli joustavaa, koska tutkija oli mukana lähes jokaisella kokeilutunnilla. Muina aikoina opettajien, koulun ulkopuolisten asiantuntijoiden ja TTKK:n Hypermedialaboratorion tutkijoiden välinen vuorovaikutus tapahtui Ympäristöverkon Kokoushuoneen keskustelupalstan kautta, jonka avulla pystyttiin välittämään ilmenneitä ongelmia ja niihin ratkaisuja.

Pyynikin koulun ja TTKK:n välillä oli 10 megabitin ATM-yhteys. Ylöjärven lukion kiinteän Internet-liittymän nopeus oli 512 kilobittiä sekunnissa. Koulujen tietokoneluokissa oli Pentium-tasoiset tietokoneet, joiden kellotaajuus oli 75 - 233 MHz. Keskusmuistia näissä oli 8-64 megatavua. Ennen kokeilujen aloittamista testattiin, että koneiden suorituskyky ja tiedonsiirtoyhteyksien nopeudet olivat riittävät oppimisympäristön käytettävyyden kannalta.

Opetuskokeilu suoritettiin ajalla 17.9.-20.10.1998. Kokeilutunteja samoille oppilaille kertyi vaihtelevasti kahdesta tunnista seitsemään tuntiin viikossa riippuen kurssista, johon oppilas osallistui. Opetuskokeiluun lupautui mukaan henkilöitä Pirkanmaan ympäristökeskuksesta, Suomen luonnonsuojeluliitosta, Suomen Metsäyhdistys ry:stä ja ECOPLAN-hankkeesta. He toimivat asiantuntijoina vastaten oppilaiden Ympäristöverkon keskustelupalstalla esittämiin kysymyksiin.

Opetuskokeilujen päätyttyä oppilaat opettajineen kutsuttiin TTKK:n Hypermedialaboratorioon arviointitilaisuuteen, jossa jokainen ryhmä sai arvioida muiden ryhmien sekä oman ryhmänsä tekemiä projektitöitä kirjallisesti. Ryhmä sai myös samalla opettajien ja koulun ulkopuolisen asiantuntijan antaman arvion ryhmänsä projektityöstä. Tilaisuuden jälkeen opettajat siirsivät oppilaidensa työt Galleriaan nähtäville arviointikommenttien kera. Tilaisuudessa oppilailla ja opettajilla oli vielä mahdollista antaa palautetta opetuskokeilusta.

Lähestymistapa ja menetelmät

Tutkimuksen aineisto kerättiin alku- ja loppukyselylomakkella sekä osallistuvan havainnoinnin menetelmällä. Osallistuvalla havainnoinnilla tarkoitetaan aineiston keruutapaa, jossa tutkija tavalla tai toisella osallistuu tutkimansa yhteisön toimintaan ( Eskola & Suoranta 1998 , 99). Tässä tutkimuksessa tutkija osallistui Ympäristöverkon kokeilutunneille toimien niissä opettajien ja oppilaiden apuna Ympäristöverkon toimintojen käytössä sekä samalla havainnoiden opetus-oppimistilannetta. Tutkija toimi myös eräässä opetuskokeiluun osallistuvassa ryhmässä apuopettajana.

Kyselylomakkeet sisälsivät sekä strukturoituja osioita että avoimia kysymyksiä. Strukturoiduissa osioissa vastaajat vastasivat väittämiin viisiportaisen Likertin asteikon mukaan. Avoimissa kysymyksissä vastaajia pyydettiin kertomaan laajemmin mm. odotuksistaan opiskelusta Ympäristöverkossa, näkemyksiä roolistaan Ympäristöverkon käyttäjänä sekä kokemuksistaan Ympäristöverkon käytön suhteen. Oppilaiden ja opettajien kyselylomakkeet poikkesivat jonkin verran toisistaan johtuen opettajan ja oppilaiden roolista ja tehtävistä oppimisympäristössä. Kyselylomakkeiden jakelun ja koonnin päävastuu oli opettajilla, jotka toimivat tutkijan antamien ohjeiden mukaan.

Tutkimus oli pääosin laadullinen tapaustutkimus, mutta osa aineistosta käsiteltiin kvantitatiivisesti. Aineistosta laskettiin keskiarvot, moodi ja mediaani. Aineiston keruussa ja tulosten analysoinnissa hyödynnettiin myös ETÄKAMUssa kehitettyjä arviointirunkoja.

Alku- ja loppukyselyjen analysoinnissa käytettiin vastinparitestiä. Kaksi korreloivaa otosta syntyy yleisimmin vastinparien avulla tai "ennen-jälkeen" -tutkimustilanteessa ( Manninen 1975 , 187-188). Vastinparitestillä testataan kahden muuttujan riippuvuutta, kun otokset ovat pareittain riippuvia. Testiä käytetään siis kahden riippuvan otoksen odotusarvojen yhtäsuuruuden testaamiseen. (ks. esim. Wonnacott & Wonnacott 1990 , 269.) Tässä tutkimuksessa selvitettiin oppilaiden ajatuksia erilaisista Ympäristöverkossa työskentelyyn liittyvistä asioista ennen ja jälkeen opetuskokeilun. Verrattaessa saman oppilaan vastauksia alku- ja loppukyselyyn, vastaukset ovat riippuvia ja vastinparitestiä käytetään mahdollisen mielipidemuutoksen tilastollisen merkitsevyyden toteamiseksi.

Tutkimuksen havaintoaineisto oli suppea, joten tutkimuksessa päädyttiin pääosin laadulliseen tapaustutkimukseen. Kvalitatiivinen tutkimus ei ole samalla tavoin sidottu yksiselitteisesti rajattuun aineistoon kuin kvantitatiivinen tutkimus. Tällöin tutkija voi tehdä tarkkojakin muistiinpanoja haastatteluistaan ja havainnoistaan ja tuottaa siitä korpuksen, johon hän analyysinsa rajaa. Silti hänen mieleensä voi analyysivaiheessa palautua jokin tärkeäksi osoittautuva seikka, jota hän ei ole kirjannut papereihinsa. ( Mäkelä 1990 , 46.)


Edellinen Ylempi otsikkotaso Sisällys Hakemisto Seuraava