Etäopetus Multimediaverkoissa (ETÄKAMU) -tavoitetutkimushanke
Luku I
Edellinen Ylempi otsikkotaso Sisällys Hakemisto Seuraava TEKES

1.5.1 Oppimisympäristöjen organisoinnin ja teknisen toiminnallistamisen teoreettinen tausta

Tässä luvussa tarkastellaan ETÄKAMU-hankkeen oppimisympäristöjen organisoinnin ja teknisen toiminnallistamisen teoriataustaa. Tarkastelu perustuu luvussa »1.2.2 esitettyyn Mooren ja Kearsleyn ( 1996 ) etäopetuksen systeemiseen malliin , joka on ollut pohjana oppimisympäristön organisoinnin ja teknisen toiminnallistamisen tutkimusongelmien ja arviointirungon laatimisessa. Oppimisympäristöjen organisoinnin ja teknisen toiminnallistamisen tutkimusongelmat (ks. »1.5.2) ja arviointirunko (ks. »Liite 2.) esitellään jäljempänä tässä julkaisussa.

Lähteet tarkoittavat niitä koulutustarpeita, joita sekä opiskelijoilla että organisaatiolla on. Tämän lisäksi tiedon lähteenä nähdään myös koulutusta tarjoavan organisaation koulutusfilosofia, eli se, miten organisaatio näkee mm. oppimisen sekä opettajan ja opiskelijan roolin. Tämä filosofia määrittelee sen, millaista koulutusta organisaatio tarjoaa, ja miten paljon opiskelijat voivat vaikuttaa koulutuksen muotoihin ja sisältöihin.

Suunnittelu on prosessi, johon voi liittyä monia toimijoita, jotka yleensä toimivat tiiminä. (Toimijoita on esitelty tarkemmin tässä luvussa kohdassa Vuorovaikutus.) Mooren & Kearsleyn mukaan suunnitteluun kuuluvat opetuksellinen suunnittelu, median suunnittelu, ohjelman suunnittelu ja arviointi. Koska oppimisympäristön organisoinnissa suunnittelu on painoarvoltaan hyvin tärkeä, jaetaan se tässä useampaan eri arviointijäsentäjään. Suunnittelusta halutaan tässä nostaa omaksi jäsentäjäkseen johtaminen ja hallinto , jota Mooren ja Kearsleyn teoria ei ole huomioinut. Muita suunnittelusta eriytyviä arviointijäsentäjiä ovat opetuksen ja oppimisen suunnittelu , sisällön tuotanto sekä tekninen tuki . Tekninen tuki on nostettu itsenäiseksi osioksi, koska teknisellä tuella on tärkeä rooli oppimisympäristön organisoinnissa, vaikka Mooren ja Kearsleyn teoriassa sille ei olekaan annettu yhtä paljon painoarvoa.

Arviointi on yläkäsite arviointirungossa, ja se tarkoittaa koko oppimisympäristön suunnittelun ja toteutuksen arviointia. Arviointi pääjäsentäjänä selvittää, miten oppimisympäristön organisoinnin arviointi on mahdollistettu, sekä kuka tai ketkä arvioivat ja millä välineillä.

Jakelu . Jakelussa tärkeää on jakelukanava eli se teknologia, jolla oppimateriaalia välitetään. Jakelukanavilla ovat omat ominaispiirteensä, joista yksi tärkeimmistä on vuorovaikutteisuus. Jakelukanavat ja niiden vuorovaikutteisuus ilmenee »taulukosta 1.

TAULUKKO 1. Jakelukanavat ja niiden vuorovaikutteisuus

Jakelukanava

Vuorovaikutteisuus

Kirjallinen materiaali

Yksisuuntainen/ aineiston ja oppijan välinen vuorovaikutus

Radio/ TV

Yksisuuntainen (analoginen), kaksisuuntainen (digitaalinen)

Ääni-/videonauha

Yksisuuntainen

CD-ROM

Aineiston ja oppijan välinen

Puhelin

Kaksisuuntainen/ monensuuntainen

Audio-/videoneuvottelu

Kaksisuuntainen/ monensuuntainen

Sähköposti

Kaksisuuntainen/ monensuuntainen

Keskusteluryhmä

Kaksisuuntainen/ monensuuntainen

WWW

Aineiston ja opiskelijan välinen/ yksisuuntainen/ kaksisuuntainen/ monensuuntainen

Vuorovaikutus on yksi etäopetuksen keskeisimmistä asioista: Miten eri toimijat ovat vuorovaikutuksessa keskenään? Miten vuorovaikutus toimii? Miten vuorovaikutusta tuetaan teknisesti ja henkilöresurssien avulla? Millaista on materiaalin ja oppijan välinen vuorovaikutus? Eri toimijoita, joiden vuorovaikutusta tässä luvussa tarkastellaan, on lueteltu seuraavassa:

Edellä on eritelty toimijoiden erilaisia rooleja, joita yhdellä toimijalla voi olla useampiakin. Esimerkiksi erillistä materiaalin tuottajaa ei välttämättä ole, vaan materiaalia voi tuottaa sisällön suunnittelija, opettaja, tutor ja opiskelijat yhdessä tai erikseen. Yhden roolin edustajia voi myös olla useampia, vaikkapa teknisessä tuessa. Jokin rooli voi puuttua tietyssä koulutusprojektissa kokonaan, varsinkin silloin, kun koulutuksen organisoinnissa hyödynnetään valmiina hankittuja tuotteita ja palveluja.

Oppimisympäristö (tästä eteenpäin tila) nähdään Mooren ja Kearsleyn teoriassa lähinnä opiskelupaikkana. Tässä tutkimuksessa tätä komponenttia kutsutaan tilaksi. Opiskelutila voi olla työpaikka, koti, oppilaitos tai oppimiskeskus. (Vrt. Moore & Kearsley 1996 .) Uusissa oppimisympäristöissä tila voi olla muutakin kuin fyysisesti olemassa oleva paikka; se voi olla tilaa verkossa.

Mooren ja Kearsleyn mukaan etäopetuksen organisointi on lineaarista ja vaiheittaista. Tässä emme yhdy näkemykseen prosessin lineaarisuudesta, joten oppimisympäristön organisoinnin arviointijäsentäjät johdetaan Mooren ja Kearsleyn teorian pohjalta soveltaen. Tässä tutkimuksessa oppimisympäristön organisoinnin katsotaan olevan epälineaarinen prosessi, jossa eri vaiheet voivat kulkea myös rinnakkain. Oppimisympäristön organisoinnin arviointi keskittyy koulutusta edeltävään toimintaan, kuten koulutustarpeen määrittelemiseen (lähteet), hallinnon organisointiin, opetuksen suunnitteluun ja sisällön tuotantoon. Kuitenkin eri vaiheita voi tapahtua koko koulutuksen ajan, kuten esimerkiksi sisällön tuotannon suunnittelua. Konstruktivistisen oppimiskäsityksen mukaan oppimisprosessi on reflektiivinen. Sisältöjen sopivuutta, opetusta samoin kuin median valintaa reflektoidaan koulutuksen aikana ilmeneviin tarpeisiin. Tarpeet voidaan huomioida prosessin edetessä ja sisältöjä voidaan muokata tarpeen mukaan. Johtaminen on ajankohtaista koko prosessin ajan: niin ennen koulutusta, koulutuksen aikana kuin koulutuksen jälkeenkin. Arvioinnin painottumista on kuvattu kuviossa 4.


KUVIO 4. Arvioinnin painottuminen jäsentäjille ennen koulutusta, koulutuksen aikana ja koulutuksen jälkeen

Kuvion mukaisesti hallintoa on tärkeää arvioida ennen koulutusta, sen aikana ja sen jälkeen. Lähteiden, opetuksen suunnittelun ja sisällön tuotannon arviointia painotetaan ennen koulutusta, mutta arviointia jatketaan koulutuksen aikana. Teknisen tuen arviointi painottuu ennen koulutusta ja sen aikana, mutta arviointia jatketaan myös koulutuksen jälkeen. Arvioinnin arviointi eli meta-arviointi on tärkeää kaikkien arviointivaiheiden aikana. Vuorovaikutusta arvioidaan koko koulutusprosessin ajan, mutta arvioinnin painopiste on koulutuksen toteutuksen aikana. Tilan arviointi painottuu koulutuksen alku- ja keskivaiheille.


Edellinen Ylempi otsikkotaso Sisällys Hakemisto Seuraava