Etäopetus Multimediaverkoissa (ETÄKAMU) -tavoitetutkimushanke
Kielten opiskelu multimediaohjelmiston avulla
Edellinen Ylempi otsikkotaso Sisällys Hakemisto SeuraavaTEKES

2.12.6 Tulosten analysointia

Kolmea pilottia käsitellään tässä analysoinnissa yhdessä ja tuloksia analysoidaan mahdollisuuksien mukaan vertailevasta näkökulmasta sekä teoreettiseen viitekehykseen ja oppimisen seitsemään ominaisuuteen (luku I, Ruokamo & Pohjolainen) peilaten.

Konstruktiivisuus

Ohjelmisto tukee itseohjautuvuutta siinä mielessä, että siinä on mahdollista valita tehtäviä oman kiinnostuksen sekä aiempien tietojen ja taitojen mukaan. Kieltä oli mahdollista opiskella erilaisten teemojen alla ja myös eri tyyppisten niihin liittyvien harjoitusten kautta. Ohjelmisto ei kuitenkaan tue vuorovaikutteisuutta oppijoiden välillä. Oppimisprosessia tukevat yhteiset tilaisuudet piti järjestää erikseen. Yhteistoiminnalliset välineet eivät kuitenkaan välttämättä ole tarkoituksenmukaisia, koska ohjelmiston on tarkoitus tukea omatoimista kielten opiskelua. Jonkinlainen sähköinen keskusteluympäristö voisi olla hyvä liittää ohjelmiston verkkoversioon, jotta oppijoille tarjoutuisi mahdollisuus vuorovaikutukseen ohjelmiston sisältöä käsittelevissä asioissa. Tällöin vuorovaikutus ei olisi ajasta ja paikasta riippuvaista. Uuden tiedon rakentumisen kannalta on tärkeää, että oppija pystyy tiedostamaan omaa osaamistaan. Ohjelmistossa tähän oli mahdollisuus, koska ohjelmisto antoi palautetta ja neuvoi käyttäjää eteenpäin. Toisaalta oppijan näkökulmasta ajateltuna palaaminen kerran suoritettuun tehtävään onnistuu vain osittain. Ohjelmisto esimerkiksi rekisteröi tehdyt harjoitukset pistemäärineen, mutta ei anna tarkempaa informaatiota mahdollisista heikkouksista kielen eri osa-alueilla. Tällainen toiminto antaisi oppijalle paremman mahdollisuuden analysoida omaa oppimisprosessiaan. Vaikka trillit ja mekaaniset harjoitukset eivät sinällään tue tiedon rakentamista, voidaan ajatella, että tällaiset nopeasti tehtävät mekaaniset harjoitteet vapauttavat kognitiivisia resursseja ja aikaa tiedon rakentamiseen. Tämä tiedon rakentamisen mahdollistaminen vaatii tietysti lisäksi sopivia työkaluja.

Aktiivisuus

Oppijan aktiivisuuteen vaikuttaa merkittävästi se, kokeeko hän oppimistehtävät riittävän haasteellisiksi. Tässä ohjelmistossa oppijat kokivat oppimisympäristön ja sen tehtävät pääasiassa sopivan haasteellisiksi. Näin oli, koska oppijat saivat itse valita useista mahdollisuuksista juuri ne tehtävät, jotka heitä kiinnostivat. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että oppija on riittävän itseohjautuva tietääkseen oman tarpeensa vaikeustasoa ja tehtävätyyppiä valitessaan. Jotta opiskelumotivaatio säilyy, oppijan olisi hyvä päästä itse vaikuttamaan tavoitteiden asetteluun. Ohjelmistossa oli mahdollista asettaa lähitavoitteita mm. harjoitusten ja testien pistemäärien avulla. Opiskelija voi esimerkiksi asettaa itselleen tietyn pistetavoitteen, jonka saavutettuaan hän voi siirtyä seuraavaan haastavampaan tehtävään. Oppijalle voi olla oppimisen kannalta merkityksellistä saada ohjausta myös itse ohjelmalta esimerkiksi siten, että ohjelmisto rekisteröisi tietyt heikkousalueet ja ohjaa oppijaa vahvistamaan näitä alueita. Riippuen tehtävistä mahdollisuus oman tekstin tuottamiseen vaihtelee. Esimerkiksi käännöslauseissa mitään ei ole annettu valmiiksi, kun taas joissakin sanastoharjoituksissa voidaan valita valmiista vaihtoehdoista sopivin. Oppijoiden näkemykset tästä vaihtelivat jonkin verran, mikä saattaa johtua kokemattomuudesta ohjelmiston käytössä.

Yhteistoiminnallisuus

Pilottien itseohjautuvan luonteen vuoksi yhteistoiminnallisuudella oli varsin pieni rooli. Yhteistyötä tehtiin varsin vähän, eikä sitä aina koettu edes tarpeelliseksi. Tosin joidenkin oppijoiden mielestä toisten osaamisen hyödyntäminen olisi voinut auttaa etenemistä. Tässä valossa voidaan päätellä, että järkevästi toteutettuna yhteistyö voisi auttaa yksittäistä oppijaa saavuttamaan tavoitteensa. Kaakonseudun pilotissa oppijat olivat pääosin sitä mieltä, että toisilta oppijoilta saatu palaute oli hyödyllistä. Tämä johtui näkemyksemme mukaan siitä, että Kaakonseudun pilotissa opettajalla ja tutoreilla oli varsin pieni rooli, kun taas esimerkiksi Soneran pilotissa opettaja oli enemmän mukana. Tästä voidaan vetää sellainen johtopäätös, että oppimisympäristössä tulisi olla mahdollisuus ainakin jonkinasteiseen yhteistyöhön, jotta opiskelu itseohjautuvasta luonteestaan huolimatta olisi mahdollisimman tehokasta.

Intentionaalisuus

Tulosten perusteella voidaan todeta, että ohjelmistosta löytyi jokaiselle oppijalle merkityksellisiä tehtäviä. Toisin sanoen opiskelijat havaitsivat oppimistoiminnoissaan ainakin jonkin asteista merkityksellisyyttä. Tämä edesauttaa osaltaan aktiivisuuden ja motivaation syntymistä. Palautteen saaminen ohjelmistossa koettiin kauttaaltaan positiiviseksi, sillä se mahdollisti oman kehittymisen seuraamisen. Kokonaisuutena voidaan todeta, että ohjelmisto tarjosi virikkeellisen ympäristön kielen opiskelulle, ja oppijoille oli todellista hyötyä ohjelmiston tarjoamista kielen opiskelumahdollisuuksista.

Kontekstuaalisuus

Ohjelmiston yhteys reaalimaailman tilanteisiin ja ongelmiin tulee näkemyksemme mukaan esiin erilaisten teemojen myötä. On selvää, ettei sähköinen ja keinotekoinen ympäristö koskaan täysin korvaa todellista kielen harjoittelua luonnollisessa ympäristössä. Kuitenkin ohjelmiston tarjoamat kielen harjoittelumahdollisuudet olivat oppijoiden mielestä kohtalaiset. Myös ohjeistus tehtävien harjoitteluun oli oppijoiden mielestä riittävää. Tämän perusteella ohjelmisto tarjoaa varsin laaja-alaisen teemaympäristön kielen käytännön harjoitteluun omasta virtuaalisesta luonteestaan huolimatta.

Siirtovaikutus

Koska oppijoiden taustat ja työtehtävät poikkesivat huomattavasti toisistaan, myös tehtävien hyödynnettävyys arki- ja/tai työelämässä vaihtelivat. Voidaan kuitenkin olettaa, että tietyt yleiset lainalaisuudet ovat siirrettävissä kontekstista toiseen lähtökohdista riippumatta. Ohjelmisto tarjoaa esimerkiksi hyvät mahdollisuudet ääntämisen ja kieliopin harjoittelemiseen ja kertaamiseen.

Reflektiivisyys

Tulosten mukaan oppimisympäristö tarjosi hyvät mahdollisuudet reflektion kehittymiselle siitä näkökulmasta, että oppijat pystyivät mielestään riittävästi testaamaan omaa osaamistaan. Tehtävien tekemisen kautta oppija pystyi hyvin hahmottamaan omaa tasoaan. Toisaalta, koska oppijoilla ei ollut juurikaan mahdollista saada palautetta muilta oppijoilta, he olivat hyvin pitkälle omien arviointiensa varassa. Oman osaamisen arviointi edellyttää oppijalta suurta itseohjautuvuutta. Johtopäätöksen voidaan todeta, että ohjelmisto osaltaan kannustaa ja herättää reflektiiviseen ajatteluun ja sitä kautta kohottaa oppijan luottamusta omiin kykyihin. Toisaalta itseohjautuvuuden ja reflektiivisyyden kehittymiseksi tarvitaan myös ohjausta.

Tulosten yhteenveto

Tuloksista kävi ilmi, että konstruktiivisuuteen liittyen oppijat kokivat ohjelmiston mukautuvan suhteellisen hyvin käyttäjän tarpeisiin ja kiinnostuksen kohteisiin. Aktiivisuudessa tärkeässä roolissa oli riittävä haasteellisuus. Tässä mielessä ohjelmisto tuki aktiivisuutta. Lisäksi oppijat pystyivät jonkin verran asettamaan omia tavoitteitaan, tosin HOPSin laatiminen ei ollut mahdollista. Yhteistoiminnallisuus ei näissä pilottikursseissa näytellyt kovin suurta roolia, koska kurssit painottuivat itsenäiseen opiskeluun. Intentionaalisuuden tärkeänä elementtinä on oppimistehtävien merkitsevyys. Tässä ohjelmistossa lähes jokainen oppijoista oli löytänyt itselleen merkityksellisiä ja tärkeitä osa-alueita. Ohjelmiston tuki kontekstuaalisuudelle todentui erilaisten arkielämän teemojen kautta. Siirtovaikutuksen merkityksellisyyden oppijat kokivat hyvin eri tavoin, johtuen heidän erityyppisistä taustoistaan ja elämäntilanteistaan. Reflektiivisyyden näkökulmasta oppijat pystyivät testaamaan omaa osaamistaan, toisaalta puutteena oli palautteen saaminen muilta oppijoilta.


Edellinen Ylempi otsikkotaso Sisällys Hakemisto Seuraava