Etäopetus Multimediaverkoissa (ETÄKAMU) -tavoitetutkimushanke
Kielten opiskelu multimediaohjelmiston avulla
Edellinen Ylempi otsikkotaso Sisällys Hakemisto SeuraavaTEKES

2.12.5 Tulokset

Kielipilotin tulokset käsitellään seitsemän oppimisen ominaisuuden mukaisesti, siten että jokaisesta pilottiprojektista tuodaan esille keskeiset tulokset. Tulosten analysointi -luvussa suoritetaan vertailua ja pohditaan tuloksia teoreettisen viitekehyksen valossa.

Pedagoginen arviointi

Konstruktiivisuus

Selvitettäessä ohjelmiston konstruktiivisuutta tukevia ominaisuuksia oppijoilta kysyttiin mielipidettä seuraavista teemoista: tehtävien valitsemisen mahdollisuus aiempien tietojen ja taitojen mukaan, mahdollisuutta vaikuttaa itse siihen, millaisia tehtäviä ohjelmistossa tekee sekä pystyykö tehtäviä tallentamaan ja käyttämään/hyödyntämään myöhemmin. Konstruktiivisuuteen liittyen oppijoilta kysyttiin myös, oliko heillä käytössään välineitä, joiden avulla he voivat toimia yhteistyössä muiden kanssa tai rakentaa tietoa. (sähköposti, keskusteluryhmä, reaaliaikaista chat tai käsitekartta) Oppijoita pyydettiin myös miettimään tukivatko nämä välineet heidän mielestään oppimista.

Kotkan pilottiprojektissa oppijat kokivat, että he pystyivät valitsemaan tehtäviä aiempien tietojen ja taitojen mukaan. Mahdollisuutta valita, millaisia tehtäviä ohjelmistossa teki, oppijat pitivät hyvinä. Tehtävien tallentaminen ja niiden käyttäminen myöhemmin oli suurimman osan mielestä mahdollista, tosin muutama oppijoista näki, että se ei ollut ohjelmistossa mahdollista. Yleisesti oppijat näkivät tallentamisen kuitenkin hyödyllisenä oman oppimisen kannalta.

Kotkan opistossa osalla oppijoista oli mahdollisuus käyttää sähköpostia ohjelmiston ulkopuolella, he eivät kuitenkaan kokeneet, että sähköpostin käyttö olisi tukenut oppimista. Muuten yhteistoiminnallisuuden välineitä ei oppijoiden mielestä ohjelmiston puitteissa ollut käytössä.

Soneran pilottiprojektissa oppijat kokivat, että he pystyivät aika hyvin ohjelmistossa vaikuttamaan siihen, millaisia tehtäviä he tekevät riippuen aiemmista tiedoistaan ja taidoistaan. Oppijat olivat myös sitä mieltä, että he pystyivät valitsemaan erilaisia tehtäviä myös oman kiinnostuksensa mukaan. Soneran oppijoista puolet näki, että pystyvät tallentamaan tehtäviä ja hyödyntämään niitä myöhemmin, puolen mielestä se ei ollut mahdollista.

Oppijoilla ei ollut omasta mielestään mahdollista Promentorin ohjelmiston yhteydessä käyttää mitään edellä mainituista välineistä. Oppijoilla oli sen sijaan mahdollisuus käyttää Soneran itse kehittämää Idemix- LearningLog-oppimispäiväkirjaa, sen käyttöä ei tosin koettu oppimista edistäväksi. Lisäksi oppijat käyttivät tavallista sähköpostia, mutta eivät nähneet senkään edistävän oppimistaan. Kaikkiaan siis oppijoilla ei ollut käytettävissä tehokkaita kognitiivisia työkaluja. Sen sijaan ohjelmisto mukautui oppijoiden mielestä suhteellisen hyvin oppijoiden omiin tietoihin, taitoihin ja intresseihin.

Kaakonseudun opiskelijat olivat selkeästi sitä mieltä, että he pystyivät valitsemaan tehtäviä aiempien tietojensa ja taitojensa mukaan. Heidän mukaansa oli mahdollista ainakin jonkin verran tehdä tehtäviä oman mielenkiinnon mukaisesti. Näiltä osin ohjelmisto siis tuki tiedon rakentelua varsin hyvin.

Mielipiteet mahdollisuudesta tallentaa tehtäviä ja hyödyntää niitä uusissa tehtävissä vaihtelivat. Enemmistön mielestä ohjelmisto tarjosi jonkinlaisen mahdollisuuden tähän. Yksi opiskelija ei nähnyt tähän lainkaan mahdollisuutta. Oman oppimisen seuraaminen kertaamalla vanhoja tehtäviä oli suurimman osan mielestä jonkin verran mahdollista. Kolme opiskelijaa koki tällaisen itsearviointi- mahdollisuuden juuri sopivaksi omiin tarkoituksiinsa. Kaakonseudun pilottiprojektissa ei käytetty yhteistoiminnallisia välineitä, ainoastaan CD-ROMia.

Aktiivisuus

Aktiivisuuteen liittyen oppijoilta kysyttiin kysymyksiä seuraavista teemoista: oppimistehtävien haastavuus, oppimistavoitteiden asettaminen, ratkaisun muodostaminen itse / valitseminen valmiista vaihtoehdoista.

Kotkan opiston opiskelijat olivat yksimielisiä siitä, että oppimistehtävät olivat sopivan haastavia ja he pystyivät myös riittävästi rakentamaan vastauksia itse. Sen sijaan muutama opiskelija oli sitä mieltä, ettei heillä ollut lainkaan mahdollista asettaa tavoitteita ohjelmistossa.

Soneran oppijat kokivat, että tehtävät olivat heidän mielestään sopivan haastavia, eivät liian helppoja eivätkä liian vaikeita. Tähän varmasti vaikutti se, että taitotaso oli valittu lähtötasotestin perusteella. Oppijoiden mielestä omien oppimistavoitteiden asettelu oli jossakin määrin mahdollista, tosin tavoitteita ei pystytty kokonaan asettamaan ohjelmistossa, vaan ne asetettiin yhdessä opettaja/tutorin kanssa lähiopetusjaksoilla. Oppijat kokivat, että he pystyivät aika vähäisessä määrin itse muodostamaan vastauksia, pääasiassa tehtävätyypit olivat sellaisia, että vastaaminen tehtiin valitsemalla sopivin annetuista vaihtoehdoista. Omaan, aktiiviseen vastausten tuottamiseen ei siis ollut oppijoiden mielestä ohjelmiston puitteissa kannustettu.

Kaakonseudun opiskelijoiden mielipiteet oppimisympäristön tarjoamasta mahdollisuudesta muodostaa vastauksia itse vaihtelivat jonkin verran. Viisi opiskelijaa oli sitä mieltä, että oppimisympäristö tarjosi sopivasti mahdollisuuksia. Yksi opiskelija oli taas sitä mieltä, että mahdollisuutta vastausten itsenäiseen muodostamiseen ei ollut lainkaan.

Oppimistehtävien haastavuudesta opiskelijat olivat lähes yksimielisiä. Seitsemän opiskelijaa kahdeksasta koki oppimisympäristössä olevien oppimistehtävien haasteellisuuden olevan sopivan. Omien oppimistavoitteiden asettamisen mahdollisuudesta opiskelijat olivat samassa suhteessa sitä mieltä, että omien tavoitteiden asettaminen oli sopivasti mahdollista.

Yhteistoiminnallisuus

Yhteistoiminnallisuuteen liittyviä kysymyksiä olivat; aktiivisen yhteistoiminnan mahdollisuus muiden oppijoiden kanssa, muilta oppijoilta saatu palaute ja toisten osaamisen hyödynnettävyys.

Kotkan pilottiprojektissa yhteistoiminta ohjelmiston puitteissa ei oppijoiden mukaan ollut mahdollista, mutta yhteistoiminta ja vuorovaikutus toteutettiin erilaisissa ryhmätapaamisissa. Toisilta kurssilaisilta oppijat eivät kokeneet oppivansa mitään ohjelmiston puitteissa, muuten jonkin verran. Osa oppijoista koki myös, että he saavat palautetta myös muilta oppijoilta.

Soneran oppijat kokivat, että aktiivinen yhteistoiminta oli jonkin verran mahdollista, lähinnä tavallisen sähköpostin välityksellä, ei siis itse ohjelmistossa. "Ohjaajan ja kurssilaisten välisessä kommunikoinnissa sähköposti toimii" . Muilta oppijoilta ei oltu saatu palautetta eivätkä oppijat kokeneet sitä edes tarpeelliseksi. Oppijat eivät myöskään kokeneet, että he olisivat voineet hyödyntää muiden osaamista oppimisessaan. Ohjelmistossa ei oppijoiden mielestä löytynyt välineitä yhteistoiminnallisuuteen, eivätkä he nähneet sitä tarpeelliseksi. He kokivat, että tiedon, jota he tarvitsevat, saa opettaja/tutorilta tai käytössä olevasta materiaalista.

Kaakonseudun opiskelijat kokivat saavansa palautetta toisiltaan jonkin verran. Opettajalta ja tutoreilta palautetta tuli opiskelijoiden mielestä vähemmän. Palautteenanto oli järjestetty mm. yhteisten kokoontumisten, sähköpostin ja videoneuvottelun avulla. Palautteen saamisen muilta opiskelijoilta oppijat kokivat pääosin hyödyllisenä. Yksi opiskelija kuvasi sitä näin: "Mukava kuulua ryhmään ja opiskella yhdessä." Mielipiteet palautteen hyödyllisyydestä vaihtelivat melkoisesti. Kolme opiskelijaa oli jopa sitä mieltä, että saatu palaute ei ollut sellaista, että siitä oli opiskelun etenemisen kannalta hyötyä.

Mahdollisuus toimia muiden oppijoiden kanssa yhteistyössä oli varsin vähäistä kurssin itseohjautuvan luonteen vuoksi. Myös opettajien kanssa yhteistyötä oli vähän. Tähän olisi kyllä ollut mahdollisuus, mutta siihen ei ilmeisesti nähty tarvetta. Lähes kaikki opiskelijat mainitsivat videoneuvottelun yhteistyön välineenä. Yhden opiskelijan mukaan videoneuvottelusta ei sisällöllisesti ollut juuri hyötyä, vaan hän koki sen lähinnä teknisenä esittelynä. Mielipiteet siitä, tukiko yhteistyön tekeminen oppimista, vaihtelivat. Suurin osa oli kuitenkin sitä mieltä, että se tuki oppimista jonkin verran. Yhteistyön tekeminen oli mahdollistettu myös muuten. Yksi opiskelija mainitsi, että he olivat ryhmässä suunnitelleet opiskelupareja ja yhteistyöryhmiä.

Opiskelijoilta kysyttiin myös pystyivätkö he hyödyntämään oppimisympäristössä muiden kurssilaisten osaamista. Vastausten perusteella tässä olisi ollut toivomisen varaa. Neljä opiskelijaa oli sitä mieltä, että he eivät pystyneet hyödyntämään toisten osaamista lainkaan. Kukaan ei päässyt mielestään hyödyntämään toisten osaamista sopivasti.

Intentionaalisuus

Intentionaalisuuteen liittyneet teemat ovat osittain samoja, kuin ne jotka liittyvät aktiivisuuteen. Jotta oppija pystyy toimimaan tavoitteellisesti, tulee tehtävien olla riittävän haastavia ja myös merkityksellisiä oppijan kannalta. Kotkan pilotin osalta intentionaalisuuteen liittyvät teemat on liitetty aktiivisuuden yhteyteen.

Kuten aktiivisuuden yhteydessä todettiin, Soneran oppijat kokivat oppimistehtävät riittävän haastaviksi. Henkilökohtaiset tavoitteet asetettiin lähiopetusjaksolla, ei ohjelmistossa. Tavoitteiden toteutumista myös seurattiin jonkin verran. Itselleen tärkeinä oppimistehtävinä oppijat kokivat vaihtelevasti sanastoharjoitukset (koska niissä oli yksi oikea vastaus), prepositiotehtävät (koska ne olivat oppijoiden mielestä helppoja ja nopeita tehdä) sekä kielioppitehtävät. Jokainen lomakkeen palauttanut oppija pystyi nimeämään oppimistehtävän, joka oli ollut hyödyllinen. Oppijat kokivat siis ainakin jossain määrin oppivansa niitä kielen osaamisen alueita, jotka olivat heille sillä hetkellä tärkeitä.

Kaakonseudun opiskelijoilta kysyttiin, pystyivätkö he laatimaan henkilökohtaista opintosuunnitelmaa (HOPSia). Selvä enemmistö oli sitä mieltä, että henkilökohtaisen opintosuunnitelman teko oli mahdollista sekä ohjelmistossa, että muuten kurssilla. Ilmeisesti HOPSin tekeminen ymmärrettiin opiskelijoiden keskuudessa eri tavoin, sillä sen tekeminen ohjelmiston puitteissa ei ollut mahdollista. Oppimisympäristössä olevat harjoitustehtävät tukivat opiskelijoiden tavoitteellisuutta. Kun tehtäviä tehtiin, niin ohjelmisto antoi heti palautetta olivatko vastaukset oikeita vai vääriä. Tämä mahdollisti myös oman oppimisen ja kehittymisen seuraamisen. Opiskelijoiden erityisessä suosiossa olivat erilaiset täyttötehtävät, joita ohjelmistossa oli tarjolla. Myös ääntämisharjoitukset saivat erityismaininnan.

Kontekstuaalisuus

Kontekstuaalisuutta selvitettiin kysymällä oppijoilta oppimistehtävien harjoittelun mahdollisuutta aidoksi rakennetussa tilanteessa.

Kotkan pilottiprojektissa kielen harjoitteleminen aidoksi rakennetussa tilanteessa oli suurimman osan mukaan hyvin järjestetty ohjelmistossa, ainoastaan yksi oppija koki, ettei pystynyt harjoittelemaan kieltä lainkaan aidoksi rakennetussa tilanteessa. Suuri osa oppijoista näki myös, että tehdyistä tehtävistä on heille hyötyä arkielämän tilanteissa.

Soneran pilottiprojektissa aidoksi rakennetussa tilanteessa harjoittelu oli oppijoiden mielestä jonkin verran mahdollista ja harjoitteluun annetut ohjeet olivat riittävät. Toisaalta se, että oppijat pystyivät itse valitsemaan tehtäviä oman tilanteensa mukaan, antaa mahdollisuuden, että tehtävät valitaan oikean ongelman perusteella.

Kaakonseudun opiskelijoilta tiedusteltiin, pystyikö ohjelmisto tarjoamaan aidon tuntuisen ympäristön kielenopiskeluun. Aidoksi rakennetussa ympäristössä opiskelu oli opiskelijoiden mielestä jonkin verran mahdollista ja ohjeistus tähän oli riittävää.

Ne opiskelijat, joiden mielestä aidossa ympäristössä harjoittelu ei ollut mahdollista toivat esille käytännön harjoittelun tarpeellisuuden. Koska tällä kurssilla opiskelu tapahtui lähes pelkästään ohjelmiston avulla, niin aitoa ihmiskontaktia ei juurikaan päässyt syntymään. Tietokone koettiin liian "elottomaksi" keskustelukumppaniksi.

Siirtovaikutus

Siirtovaikutusta pyrittiin selvittämään sen avulla, näkivätkö oppijat, että oppimistehtävistä oli heille hyötyä omassa työssä tai muussa arkielämässä.

Kotkan oppijat olivat pääosin tyytyväisiä siihen, miten he pystyivät hyödyntämään oppimaansa työssään tai arkielämässään. Aiemmin opitut asiat eivät Kotkan oppijoille olleet esteenä uuden oppimiselle.

Soneran pilottiprojektissa oppijat kokivat, että he eivät kovinkaan tehokkaasti pystyneet hyödyntämään opittuja asioita työssään; enemmän olisi kaivattu soveltamista spesifeihin työtehtäviin. Siirtovaikutukseen liittyy myös negatiivinen siirtovaikutus, jolloin aiemmin opittu haittaisi uuden oppimista. Tällaista ei oppijat olleet havainneet lainkaan.

Kaakonseudun pilottiprojektissa suurin osa opiskelijoista tunsi, että tehtävistä oli hyötyä myös opiskelun ulkopuolella. Siirtovaikutuksen piiriin kuuluvaa mahdollista negatiivista vaikutusta ei esiintynyt. Jokainen opiskelija totesi, että aikaisemmin kurssilla opitut asiat eivät vaikeuttaneet uusien asioiden oppimista.

Reflektiivisyys

Ohjelmiston tarjoamaa tukea reflektiivisyyden kehittymiselle selvitettiin seuraavien teemojen kautta: oman osaamisen testauksen mahdollisuus, ohjelmiston tehtävien nivoutuminen muun opetuksen kanssa kokonaisuudeksi.

Kotkan pilottiprojektissa jokainen oppija oli sitä mieltä, että pystyi riittävästi testaamaan omaa osaamistaan ohjelmistossa ja että siitä oli hyötyä ja kannustusta oppimisprosessissa. Sen sijaan näkemykset siitä, miten tehtävät nivoutuivat muuhun opetukseen vaihtelivat paljonkin. Enemmistö oli kuitenkin sitä mieltä, että tehdyt tehtävät nivoutuivat yhteen melko hyvin tai hyvin.

Soneran pilottiprojektin oppijat kokivat, että he pystyivät riittävästi testaamaan omaa osaamistaan ja kokivat sen hyödyllisenä: "Erittäin hyödyllistä, samalla kun harjoittelee, voi testata osaamistaan." Sen sijaan kokemukset siitä, kuinka hyvin tehtävät nivoutuivat yhteen muun opetuksen kanssa, vaihtelivat oppijoiden välillä. Puolet oppijoista koki, että tehtävät nivoutuivat melko huonosti. Toinen puoli oli taas sitä mieltä, että tehtävät nivoutuivat melko hyvin. Oppijoiden kokemukset riippuvat paljolti siitä, minkätyyppisiä tehtäviä he olivat tehneet.

Kaikki Kaakonseudun opiskelijat olivat sitä mieltä, että omaa osaamista pystyi testaamaan riittävästi ohjelmistossa. Tehtävät koettiin hyödyllisinä esimerkiksi siksi, että niiden kautta pystyi hyvin hahmottamaan omaa tasoaan ja edetä ohjelmistossa siten, että opiskelu on tarpeeksi haastavaa ja mielekästä. Enemmistö opiskelijoista pystyi hahmottamaan ohjelmistossa ainakin jonkinlaisia tehtäväkohtaisia kokonaisuuksia, mutta osalla se vei jonkun verran aikaa.

Tekninen arviointi

Teknisen arvioinnin osalta tulokset jaettiin kolmeen ryhmään; käyttöliittymän selkeys, ohjelmiston käytettävyys ja kielen oppimista tukevat työvälineet.

Käyttöliittymän selkeys

Ohjelmiston käyttöliittymä koettiin Kotkan oppijoiden keskuudessa selkeäksi ja myös tarvittavat työkalut ja aputoiminnot olivat hyvin esillä. Käyttäjien mielestä selkeyteen vaikutti mm. se, että teksti oli selkeää ja riittävän isoa. Ohjelmiston rakenne koettiin joko selkeänä ja loogisena tai kohtalaisen selkeänä ja loogisena. Navigointi ohjelmiston sisällä koettiin kokonaisuudessaan aika vaivattomaksi, yhden oppijan mielestä se oli vaikeaa. Vaikeuteen vaikutti puutteelliset tiedot ja ohjeet tekniikassa. Ongelmina koettiin myös se, että tietokone ei ollut ennestään tuttu ja opetteluun meni jonkin verran aikaa sekä koneen hitaus.

Soneran pilottiprojektissa ohjelmiston näyttö koettiin yleisesti selkeäksi, tosin yhden käyttäjän mielestä näyttö oli epäselvä, koska siinä oli pieniä kuvakkeita eikä lainkaan vihjeitä (tooltips) käytössä. Ohjelmistossa tarvittavat työkalut olivat käyttäjien mielestä selkeästi esillä ja ne oli helppo löytää. Sen sijaan help-toiminnon näkyvyys ei ollut kolmen käyttäjän mielestä riittävä. Ohjelmiston rakenne kokonaisuutena koettiin kohtalaisen selkeänä ja loogisena ja navigointi ohjelmiston sisällä oli suhteellisen vaivatonta kaikkien käyttäjien mielestä. Helppokäyttöisyyteen vaikutti käyttäjien mielestä graafinen käyttöliittymä sekä tehtäväosioiden selkeä jakautuminen kappaleisiin, jolloin oikein kohdan löysi helposti.

Kaakonseudun pilottiprojektissa ohjelmisto oli kokonaisuudessaan selkeä kaikkien opiskelijoiden mielestä. Näyttö oli selkeä ja ohjelmiston rakenne koettiin kohtalaisen selkeäksi ja loogiseksi. Navigointi osiosta toiseen ei myöskään tuottanut ongelmia ja opiskelijoiden mielestä se oli aika vaivatonta. Yhdeksi syyksi tähän mainittiin selkeä toimintapalkki. Tehtävän suorittamiseen tarvittavat työkalut olivat kaikkien mielestä selkeästi näkyvissä ja apu-toiminto tuki opiskelijoiden etenemistä ohjelmistossa riittävästi. Myös äänen taso oli kaikkien mielestä vähintään kohtalainen.

Ohjelmiston käytettävyys ja toimivuus

Kotkan oppijoiden kokemukset ohjelmiston käytettävyydestä vaihtelivat aika paljon. Kolme oppijoista koki, että ohjelmiston käyttö oli vaikeaa, mutta opittavissa. Yhden käyttäjän mielestä käyttö oli liian vaikeaa. Aika vaivattomana käytön koki kolme oppijaa, perusteena mainittiin mm. helppokäyttöisyys. Toisaalta hitaus esti vaivatonta käyttöä. Vaivattomana ohjelmiston käytön koki kaksi oppijaa. Kokonaisuutena ohjelmisto toimi oppijoiden mielestä aika hyvin tai hyvin, yhden mielestä erittäin hyvin. Suurin osa oppijoista ei ollut havainnut teknisiä puutteita, kahden mielestä puutteita oli jonkin verran; verkkotoiminta oli ajoittain hidasta ja ohjelmisto luki virheeksi kysymysmerkin tai pisteen puuttumisen. Tekninen tuki oli oppijoiden tavoitettavissa aina tarvittaessa, yhden oppijan mielestä apu tuli liian hitaasti.

Soneran pilottiprojektissa käyttäjät kokivat ohjelmiston käyttämisen vaivattomana tai suhteellisen vaivattomana. Tähän oli perusteena se, että graafinen käyttöliittymä ja hyperlinkit helpottivat käyttöä sekä se, että ensimmäisellä kokoontumiskerralla oli näytetty pääpiirteissään, miten ohjelmisto toimii ja miten itse pitää toimia. Miinuksena käytettävyydessä oli yhden käyttäjän mielestä se, ettei tehtävien tallennusfunktiota löytynyt. Kokonaisuutena ohjelmisto toimi käyttäjien mielestä hyvin tai aika hyvin; "ajaa asiansa ihan riittävän hyvin- vaatii tosin paneutumista". Kolme käyttäjää ei löytänyt ohjelmistosta teknisiä puutteita, yhden mielestä äänitystoiminto ei aina toiminut. Teknistä tukea käyttäjät eivät kokeneet tarvitsevansa lainkaan.

Kaakonseudun pilottiprojektissa ohjelmiston käytettävyys ja toimivuus sai niin ikään hyvät arvosanat opiskelijoilta. Ohjelmiston käyttäminen koettiin helppona. Sisään- ja uloskirjautuminen oli heidän mielestään vaivatonta ja ohjelmisto toimi kokonaisuutena hyvin. Kukaan ei myöskään havainnut minkäänlaisia teknisiä puutteita. Kaikki vastanneet sanoivat saaneensa teknistä tukea silloin kun sille oli tarvetta. Yksi opiskelija kehui ohjelmistossa navigoinnin kätevyyttä, joka oli hänen mielestään huomattavasti vaivattomampaa kuin esimerkiksi sanakirjan käyttö.

Kielen oppimista tukevat työvälineet

Kotkan oppijoiden mielestä ohjelmiston toiminnot kielen oppimisen kannalta olivat sopivat, kolmen mielestä kohtalaiset. Turhia toimintoja ei ollut kukaan havainnut. Kaikkien oppijoiden mielestä aikaa vastaamiseen oli riittävästä. Myös palaute koettiin sellaisena, että se auttaa eteenpäin ainakin jossain määrin. Vain yhden oppijan mielestä palautetta ei saanut lainkaan. Koneen tuottaman äänen tasoa pidettiin kohtalaisena tai hyvänä, yhden mielestä ääni oli epäselvä. Oman äänen tuottamiseen oli päässyt tutustumaan kuusi oppijaa, joista kaksi koki saaneensa myös palautetta. Dokumenttien siirto ei ollut tässä ohjelmistossa mahdollista. Hyödyllisyydestä oppijoilla oli seuraavia kommentteja: "Sopii sellaisille, jotka hallitsevat kieltä jonkin verran, hyödyllistä käyttää kieliopin, rakenteiden, oikeinkirjoituksen, sanontojen ja lausahdusten opetteluun". Yksi oppijoista oli sitä mieltä, että " hyödyllisyys tuli esiin siinä, että sai opiskella omaa tahtia ja kerrata jo oppimiaan asioita monta kertaa; sanavarasto kasvoi; monipuolista" . Toisaalta yhden oppijan mielestä ohjelmisto tuki hyvin puhutun kielen kurssia mutta yksinään ei riittävä väline kielen oppimiseen.

Kokonaisuutena Kotkan opiston oppijat kokivat, että ohjelmistossa oli hyvää oikeinkirjoituksen huomioiminen, ohjelmiston monipuolisuus, laajuus ja sitä kautta runsas valinnanmahdollisuus. Huonoa oli mallivastausten jäykkyys, luonnollisen vuorovaikutuksen puute ja hidas tekstin kulku.

Soneran oppijat olivat sitä mieltä, että kokonaisvaltaisen kielen oppimisen kannalta ohjelmiston toiminnot olivat sopivat tai kohtalaiset, kaksi oppijaa tosin piti niitä riittämättöminä. Palautteen avulla he olivat kokeneet päässeensä eteenpäin prosessissa jonkin verran. Virheilmoitukset olivat olleet riittäviä ja selkeitä. Äänen tasoon oltiin Soneralla kohtuullisen tyytyväisiä. Vastausaikaa ohjelmisto antoi sopivasti.

Kaakonseudun pilottiprojektissa ohjelmiston toiminnot kielen kokonaisvaltaisessa oppimisessa kannalta olivat pilottiin osallistuvien mielestä sopivat, eikä kukaan löytänyt ohjelmistosta turhia toimintoja. Enemmistö opiskelijoista oli sitä mieltä, että ohjelmisto antoi riittävästi aikaa vastaamiseen. Ainoastaan yksi opiskelija valitteli ajanpuutetta. Opiskelijoiden kokemukset ohjelmiston palautteenannosta virhetoiminnon tapahtuessa olivat varsin positiivisia. Kone antoi heidän mielestään riittävät virheilmoitukset ja ohjasi opiskelijoita eteenpäin. Ohjelmistossa oli mahdollista kuunnella ja tuottaa äänimateriaalia, mutta tuotettuun materiaaliin ei saatu palautetta, jota ainakin yksi opiskelija olisi kaivannut. Yksi opiskelija mainitsi myös erään ohjelmistossa olevan naisäänen olevan ärsyttävä.

Opettajan näkökulma

Oppijan näkökulman lisäksi arvioitiin ohjelmistoa myös opettajan näkökulmasta. Tämä arviointi tehtiin Soneran pilottiprojektissa.

Arvioinnissa opettajan näkökulmasta kiinnitettiin huomiota suunnilleen samoihin teemoihin kuin oppijankin näkökulmassa. Seuraavassa käydään läpi opettajan näkemykset Promentorin ohjelmistosta.

Taustatiedot

Taustatiedoissa opettajalta kysyttiin hänen motivaatiotaan kielen opettamiseen multimedia-avusteisesti, varmuutta tietokoneen avulla työskentelyyn ja multimedia-avusteisen opetusmuodon tuttuutta. Opettaja koki motivaationsa kielen opettamiseen multimedia-avusteisesti aika korkeaksi, tunsi itsensä suhteellisen varmaksi työskennellessään tietokoneella. Myös multimedia-avusteinen opetusmuoto oli opettajalle jo ennestään jonkin verran tuttua. Vastausten perusteella opettajan valmiudet multimedia-avusteiseen opettamiseen voidaan arvioida riittäviksi.

Pedagoginen arviointi

Pedagoginen arviointi toteutettiin samojen teemojen kautta kuin oppijoillekin.

Konstruktiivisuuteen liittyen opettajalta kysyttiin samoja aihealueita kuin oppijoiltakin. Opettajan mielestä oppijoilla oli jonkin verran mahdollisuuksia valita, millaisia tehtäviä he ohjelmistossa tekivät, sen sijaan tiedon rakentamisen tai yhteistoiminnan välineitä ei ohjelmistossa opettajan mielestä ollut tarjolla. Sähköposti ja mindmap -tyyppinen Idemix-päiväkirja olivat sen sijaan ohjelmiston ulkopuolella käytössä ja opettajan mielestä ne myös tukivat oppimista. Opettajalta kysyttiin myös, nivoutuvatko tehtävät hänen mielestään yhteen kokonaisuudeksi vai ovatko ne irrallaan toisistaan. Konstruktiivisuudessahan tärkeää on pystyä rakentamaan tietoa aiemman tiedon perusteella. Opettajan mielestä erityyppiset oppimistehtävät nivoutuivat toisiinsa siten, että materiaalin mekaaninen harjoitus suoritettiin ohjelmiston tehtävien avulla ja varsinainen aktivointi tehtiin lähitapaamisilla. Itse ohjelmisto ei siis opettajan mielestä antanut mahdollisuutta rakentaa tietoa.

Aktiivisuutta kysyttäessä oppimistehtävät olivat opettajan mielestä jonkin verran haastavia. Mahdollisuuden asettaa itse tavoitteita ohjelmistossa opettaja näki seuraavasti: "Voi valita, mihin keskittyy: ääntämiseen, sanontoihin, sanavaraston laajennukseen, eri kielioppikysymyksiin." Eli kokonaisvaltaisia oppimistavoitteita ohjelmistossa ei ollut mahdollista tehdä, muuten kurssilla kyllä laadittiin HOPS: "Kurssin alussa oppija arvioi vahvuutensa ja heikkoutensa, asetti henkilökohtaiset tavoitteensa, jotka analysoitiin ja joitten perusteella annettiin ohjeita opinto-ohjelman läpiviemiseksi. Ohjattiin myös jakamaan päätavoitteet välitavoitteiksi ja aikatauluttamaan ne." Opettaja pystyi mielestään tekemään oppimistehtävistä jonkin verran aktivoivia.

Opettajan mielestä ohjelmisto ei tarjonnut mahdollisuuksia aktiiviseen yhteistoimintaan . Muuten yhteistoiminta oli mahdollistettu Idemixin avulla. Opettajan mielestä oppijat eivät myöskään saaneet ohjelmiston puitteissa palautetta muilta oppijoilta, hänen mielestään siihen pitäisi kuitenkin antaa mahdollisuus niille oppijoille, jotka sitä haluaisivat. Tähän tarkoitukseen Idemix olisi ollut oivallinen, mutta oppijat eivät kokeneet sen käyttöä tarpeelliseksi.

Intentionaalisuus liittyy mm. siihen, kuinka merkityksellisiksi oppijat kokevat oppimistehtävät. Opettajan mielestä oppijat pystyivät jossain määrin valitsemaan omien intressiensä ja tarpeidensa mukaisia oppimistehtäviä. Opettajan mielestä oppimistehtävät olivat jonkin verran haastavia, mutta ei välttämättä riittävästi.

Kontekstuaalisuuteen ja siirtovaikutukseen liittyen oppijat eivät opettajan mielestä pystyneet valitsemaan oppimistehtäväksi aitoa tilannetta tai simulaatiota. Opettajan mielestä tehtävät olivat sellaisia, että oppija pystyy hyödyntämään niitä myöhemmin työssään tai muussa toiminnassaan.

Opettajan mielestä oppijat pystyivät jonkin verran testaamaan omaa osaamistaan ohjelmistossa, varsinkin kielioppitehtävissä. Sanastotehtävät eivät opettajan mielestä olleet tarpeeksi vaativia ja monipuolisia.

Reflektiivisyyteen liittyvä oman oppimisen analysointi vaatii sitä, että aiempia tehtäviä voidaan analysoida. Tämä oli opettajan mukaan mahdollista vain siten, että tehdyistä tehtävistä otettiin paperikopioita. Tästä ei opettajan mielestä kuitenkaan ollut apua oppimisprosessissa. Toisaalta opettajakaan ei kokenut tarpeelliseksi mahdollisuutta tarkkailla tehtävien suorittamista.

Tekninen arviointi

Opettajan mielestä käyttöliittymä oli kokonaisuudessaan selkeä. Ohjelmistossa käytettävissä olleet työkalut olivat opettajan mielestä selkeästi näkyvillä. Myös ohjelman rakenne oli opettajan mielestä selkeä ja looginen.

Opettaja koki ohjelmiston helppokäyttöisenä ja hänen mielestään se toimi kokonaisuutena hyvin. Opettaja oli myös saanut tarvitessaan teknistä tukea ohjelmiston käytössä. Sisään- ja uloskirjautuminen onnistuivat opettajan mielestä helposti. Kritiikkiä opettaja antoi puolestaan siitä, ettei ohjelmisto antanut riittävää ilmoitusta virhetoiminnosta.

Kielen oppimisen kannalta opettaja kritisoi sitä, että ohjelma ei antanut syytä väärään vastaukseen vaan se piti löytää kokeilemalla. Opettaja kritisoi myös sitä, että ohjelmisto ei hyväksynyt kaikkia oikeita vastauksia. Äänimateriaalin tuottaminen oli opettajankin mielestä mahdollista ohjelmistossa. Palaute tuotetusta äänestä oli se, että oppija toisti mallivastauksen, omasta vastuksestaan hän ei varsinaisesti saanut palautetta. Myös äänimateriaalin kuuleminen oli mahdollista. Opettajan mielestä äänen taso oli kohtalainen. Oppija ei saanut yhteyttä opettajaan ohjelmiston kautta, jos olisi tarvinnut apua tai syvennystä joihinkin tehtäviin. Palaute oli opettajan mielestä joissakin tehtävissä riittävä ja sen avulla pääsi eteenpäin, joissakin taas jouduttiin kokeilemalla menemään eteenpäin.

Opettajan mielestä ohjelmistossa oli hyvää selkeys, visuaalisuus ja interaktiivisuus. Opettajan mielestä tämäntyyppinen ohjelmisto sopii kieliopin kertaukseen ja opiskeluun sekä sanaston pienimuotoiseen harjoitteluun, ei siis kielen kokonaisvaltaiseen oppimiseen.


Edellinen Ylempi otsikkotaso Sisällys Hakemisto Seuraava