Etäopetus Multimediaverkoissa (ETÄKAMU) -tavoitetutkimushanke
Kielten opiskelu multimediaohjelmiston avulla
Edellinen Ylempi otsikkotaso Sisällys Hakemisto Seuraava TEKES

2.12.3 Oppimisympäristön kuvaus

Kielten opetusohjelmisto

Testattavana ohjelmistona kaikissa tässä artikkelissa kuvatuissa pilottiprojekteissa oli Promentor Solutions Oy:n Business and Pleasure-multimediaohjelmisto kielten opiskeluun. Kursseja kehitettiin yhteistyössä mm. AAC-opiston kanssa.

Yleistä

Promentor Solutions Oy:n tarjoamaa kielikoulutusjärjestelmää voidaan hyödyntää sekä yksittäislaitteissa että lähiverkkoympäristössä. Verkkoversiossa verkkopalvelimeen asetetaan verkkolisenssi (Promentor for Windows-pääohjelma) sekä halutut kurssit, jotka toimitetaan CD-ROMilla. Yksittäisversio soveltuu käyttöön silloin, kun halutaan opiskella yksittäisillä työasemilla esim. kotona, matkalla tai muutoin verkon ulkopuolella. Ohjelmisto toimitetaan CD-ROMilla.

Englanninkielinen kurssisarja, Business or Pleasure, koostuu kuudesta eri vaikeustasosta. Sarjaan kuuluu opiskelupaketti, joka sisältää multimediaohjelmiston CD-ROMilla, kasetit sekä palautetestit opettajan arvostelemina. Kurssit sisältävät tekstiosuuden, sanaston ääntämisohjeineen, kielenkäyttömallien ja kieliopin selitysosan ja erilaisia kirjallisia ja suullisia harjoituksia.

Laitevaatimukset

Promentorin yksittäisversio asettaa tietokoneelle seuraavat vaatimukset: PC 486 tai tehokkaampi, Windows 3.1., 3.11, Windows 95 tai 98, Windows NT 3.51 tai NT 4.0., CD-ROM-asema, keskusmuistia 8 MB, kiintolevytilaa vähintään 8 MB:iä, VGA näyttö 256 värillä, äänikortti ja hiiri. Kuulokkeet tai kaiuttimet sekä mikrofoni ovat suositeltavia. Verkkoversiossa kiintolevyn tarve palvelimella on noin 12 MB:stä ylöspäin, työaseman laitevaatimukset ovat samat kuin yksittäisversiossa.

Ohjelmiston toiminnot

Avatessaan ohjelmiston käyttäjä voi valita etusivulta kokonaisuuden, jota haluaa alkaa käymään läpi (»KUVIO 35.). Kokonaisuuden sisältä löytyy uudet valikot, joissa päästään käsittelemään itse tekstiä, sanastoa, prepositioita, kielioppia ja lisätekstiä. Esimerkkeinä kokonaisuuksista mm. vapaa-aika, koulutus ja kertominen Suomesta. Ensimmäiseltä sivulta on mahdollisuus mennä yleiseen kielioppiosuuteen ja sanontoihin, aakkosten ääntämisen opetteluun, mittayksiköihin, lyhenteisiin ja päivämääriin.


KUVIO 35. Business or Pleasure -ohjelmiston etusivu tasolla 3

Opetus ja aikataulut

Seuraavassa kuvataan pilottiprojektien opetusmenetelmät, aikataulut sekä taustatiedot oppijoista.

Sonera (ent. Tele)

Soneran pilotti koostui Soneran henkilöstölle järjestetystä englannin kielen monimuoto-opetuskokonaisuudesta. Opetuksesta vastasi englannin kielen opettaja AAC-opistolta. Kurssilla käytettiin materiaalina Promentorin multimediapohjaista kieltenopetusohjelmistoa. Tämä Business or Pleasure -niminen kokonaisuus kielitasolle 5 oli oppijoiden käytettävissä sekä verkko- että CD-ROM versiona. Lisäksi oppijat saivat käyttöönsä Business or Pleasure -kirjamateriaalin sekä lähiopetusjaksoilla jaetut monistemateriaalit. Kurssilla oli mukana yhteensä seitsemän oppijaa.

Kurssi muodostui lähijaksoista ja itseopiskelumateriaalista. Lähijaksot ajoittuivat seuraavasti: 13.10., 5.11., 26.11., 16.12.1997, 13.1., 4.2., 4.3. ja 25.3.1998. Kurssin periaatteena oli, että itseopiskelu oli itseohjautuvaa ja tuntimäärältään tarkemmin määrittelemätöntä. Opiskelijat ilmoittivat omissa henkilökohtaisissa opiskelusitoumuksissaan työmäärikseen esim. "2-6 tuntia viikossa", vähintään 10-20 minuuttia päivässä.

Oppijoilta kysyttiin arvioinnin yhteydessä taustatietoja liittyen tietokoneella työskentelyyn ja kokemuksiin multimediasta. Vastausten perusteella kävi ilmi, että Soneran pilotissa oppijat kokivat motivaationsa multimedia-avusteiseen opiskeluun kurssin alussa hyväksi. Tietokone oli heille ennestään tuttu työväline, tosin vain yksi oppijoista oli tutustunut aikaisemmin multimedia-avusteiseen opiskeluun. Oppijoiden näkemykset valmiudestaan itseohjautuvaan oppimiseen vaihtelivat kovasti; kohtalaisista erittäin hyviin valmiuksiin. Multimedia-avusteisen oppimisen työvälineet olivat siis oppijoille tuttuja, mutta tietoisuus työskentelytavoista ja valmiudet vaihtelivat oppijasta riippuen paljonkin.

Kotka

Kotkan pilotti muodostui useasta eri kurssista ja näiden kurssien käyttäjien kokemuksesta. Kurssien pituudet ja toteutustavat vaihtelivat paljon, mutta jokaisella kurssilla itseopiskelun välineenä oli Promentorin materiaali. Oppijat saivat itse määritellä, millä tasolla halusivat kieltä opiskella.

Kotkan oppijoiden motivaatio kielen opiskeluun multimedian avulla oli suhteellisen korkea, yksi oppija tosin kuvasi motivaationsa heikoksi. Tietokoneen käyttäjinä oppijoiden valmiudet vaihtelivat jonkin verran; yksi koki valmiutensa heikoiksi, yksi hyviksi ja loput pitivät valmiuksiaan aika hyvinä. Ainoastaan yksi oppija oli aiemmin tutustunut jonkin verran multimedia-avusteiseen opiskeluun, mutta muilla ei ollut siitä lainkaan kokemuksia.

Kaakonseutu

Pilottiprojekti koostui Kaakonseudun oppimiskeskuksen aikuisopiskelijoille järjestetystä englanninkielen monimuoto-opiskelujaksosta. Se alkoi syksyllä 1997 ja jatkui keväälle 1998. Tässä pilottiprojektissa opiskelijoiden käytössä oli ainoastaan Business or Pleasure- kieltenopiskelukokonaisuus, jossa oli valittavana 5 erilaista vaikeustasoa. Tässä tapauksessa käytössä oli vain CD-ROM versio.

Kurssilla oli mukana yhteensä 16 henkilöä. Koska opiskelu oli hyvin omaehtoista, niin opiskelijoiden intensiivisyyskin vaihteli jonkin verran.

Opiskelijoilta tiedusteltiin ennen varsinaisia kyselyosioita muutamia lähtökohtatietoja. Vastaajien ikäjakauma oli 19 - 54. Vastaajien keski-ikä oli tosin lähellä neljääkymmentä. Naisia heistä oli 5 ja miehiä 3. Opiskelijoiden innostuneisuus kielten opiskeluun multimedian avulla vaihteli kohtalaisesta korkeaan. Tietokoneen avulla työskentely oli kaikille ainakin jonkin verran tuttua ja kaikilla oli jonkinlainen varmuus omista kyvystään tietokonepohjaiseen työskentelyyn. Kenelläkään opiskelijoista ei sen sijaan ollut aiempaa kokemusta multimedia-avusteisesta monimuoto-opiskelusta.

Käsitykset siitä, mitä itseohjautuvuus tarkoittaa olivat varsin yhteneviä. Lähes kaikki olivat sitä mieltä, että itseohjautuvuus pitää sisällään omatoimista opiskelua, jolloin saa itse määrätä myös opiskelunsa tahdin. Kolme opiskelijaa sisällytti itseohjautuvuuteen lisäksi myös ohjelmiston tarjoaman palautteen ja mahdollisuuden palata takaisin kertaamaan vanhoja asioita oman tarpeen mukaan. Opiskelijoilla oli oman käsityksensä mukaan pääosin hyvät valmiudet itseohjautuvaan työskentelyyn. Ainoastaan yksi opiskelija oli sitä mieltä, että hänen valmiutensa olivat heikot.

Opiskelijoilta tiedusteltiin myös sitä, saivatko he riittävästi tietoa kurssista ennen sen aloittamista. Kaikki olivat saaneet tietoa ainakin jonkin verran. Selkeä enemmistö oli sitä mieltä, että he saivat tarpeeksi tietoa siitä, mitä kurssilla tehdään, kenelle se on tarkoitettu ja mitä pohjatietoja vaaditaan.


Edellinen Ylempi otsikkotaso Sisällys Hakemisto Seuraava