Etäopetus Multimediaverkoissa (ETÄKAMU) -tavoitetutkimushanke
Kielten opiskelu multimediaohjelmiston avulla
Edellinen Ylempi otsikkotaso Sisällys Hakemisto SeuraavaTEKES

2.12.2 Tausta ja tavoitteet

Taustaa artikkelille

Pilottiprojektien kaikki oppijat olivat aikuisia, joten opiskelu tapahtui useimmiten työn ohessa. Tästä syystä oppijat tarvitsivat välineen, jonka avulla voivat opiskella sitomatta itseään aikaan ja paikkaan. Osalla pilottiprojekteista oli myös lähiopetusjaksoja tai yhteyttä ohjaajiin pidettiin videoneuvotteluilla. Lähes kaikilla oppijoilla oli hyvät mahdollisuudet käyttää tietokonetta töissään, kotonaan tai oppimiskeskuksessa. Tämän vuoksi kokeiltavaksi välineeksi otettiin multimedia-avusteinen kieltenopiskelu-ohjelmisto.

Tavoitteet

Kielipilotin tavoitteena oli tutkia nimenomaan tietokoneavusteista kielten opetusta ja sen soveltuvuutta perinteisen kielten opettamisen tukemiseen sekä myös etä- ja monimuoto- opetukseen. Lisäksi pilotissa kehitettiin verkkoympäristöön soveltuvia kieltenopetustekniikoita, -oppimateriaaleja ja pedagogisia metodeja. Pedagogisesta näkökulmasta tavoitteena oli tutkia millainen väline multimediaohjelmisto on englannin kielen opiskelun kannalta.

Yhteistyötahoja

Pilottiprojekteissa mukana olleet tahot olivat seuraavat: AAC-opisto, Kaakonseudun oppimiskeskus, Kotkan opisto (KVS-instituutti), Promentor Solutions Oy, Sonera (ent. Tele), Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskus (TYT) sekä Jyväskylän yliopiston tietotekniikan tutkimusinstituutti (TITU).

Kotkan opisto
Kotkan opisto tarjoaa useita erityyppisiä koulutuskokonaisuuksia mm. atk:sta, kielistä, taiteista ja yhteiskunnallisista aineista. Kotkan opisto osallistui Kieli-pilottiin siten, että siellä kokeiltiin Promentor-multimediaohjelmiston toimivuutta useissa eri opintoryhmissä. Oppijat käyttivät ohjelmistoa joko kotona, työpaikalla tai Kotkan opistolla.
Sonera (ent. Tele)
Sonera-yhtymä Oyj on emoyhtiö Sonera-konsernissa, jossa on lukuisia kotimaisia ja ulkomaisia tytär- ja osakkuusyhtiöitä. Sonera-yhtymä Oyj:n suurin tytäryhtiö on Sonera Oyj. Se toimii sekä verkko-operaattorina että tietoliikennepalvelujen tarjoajana. Keskeiset liiketoiminta-alueet kotimaassa ovat matkaviestintä, sekä kiinteän verkon erilaiset puhelu-, data- ja mediakommunikaatiopalvelut ja erityisliiketoiminta, joka täydentää muita teleyhteyksiä yrityksille ja kuluttajille. Soneran henkilöstöstä seitsemän oli mukana englannin kielen monimuotokurssilla.
AAC-opisto
AAC-opisto tarjoaa kielikoulutusta ja käännöspalveluja. Opisto on perustettu vuonna 1969 ja sillä on toimipisteet Helsingissä, Jyväskylässä, Tampereella, Oulussa, Turussa, Vaasassa ja Oulussa. AAC-opiston opettaja toimi opettajana/tutorina Soneran pilotissa. AAC-opisto on osallistunut myös Business and Pleasure -kielten opetusohjelman sisällön suunnitteluun.
Kaakonseudun oppimiskeskus
Kaakonseudun oppimiskeskuksen opiskelijat käyttivät Promentorin multimediaperustaista kieltenopetusohjelmistoa englannin kielen itseopiskelun välineenä. Oppimiskeskus toimii kaakkoisessa Keski-Suomessa ja sen toiminnassa ovat mukana seuraavat kunnat: Hankasalmi, Joutsa, Luhanka, Leivonmäki ja Toivakka. Oppimiskeskuksen tavoitteena on mm. suunnitella koulutusta, etsiä toteuttajat ja ylläpitää kiinnostusta seutuun. Tämän lisäksi sen on tavoitteena tukea tietoyhteiskuntastrategian toteuttamista sekä elinikäisen oppimisen periaatetta. Oppimiskeskuksen toiminnassa etäopiskelu on muodostumassa yhä merkittävämmäksi osa-alueeksi.
Promentor Solutions
Promentor Solutions Oy oli merkittävä osa kielipilottia. Kolmessa kielipilotin projektissa testattiin Promentor Solutions Oy:n kehittämän Business or Pleasure -ohjelman pedagogista ja teknistä toimivuutta. Promentor Solutions Oy on multimediatalo, joka keskittyy uusimpaan tekniseen ja pedagogiseen osaamiseen perustuvaan kehitystyöhön. Toimintoina ovat koulutus- ja julkaisujärjestelmien kehittäminen kustantajille, suuryrityksille ja kielikouluille. Erikoisosaamisena on multimediaan perustuvat kielten opetusohjelmat.
TYT ja TITU
Pilotin järjestäjätahoina toimivat Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskus (TYT) ja Jyväskylän yliopiston tietotekniikan tutkimuskeskus (TITU). TYT vastasi Kotkan ja Soneran piloteista, TITU puolestaan Kaakonseudun oppimiskeskuksen osuudesta.

Tutkimuksen viitekehys

Tämän tutkimuksen laajana viitekehyksenä on andragogiikka suhteessa oppimisen seitsemän ominaisuuteen, jotka on kuvattu tämän julkaisun luvussa I ( Ruokamo & Pohjolainen ). Viitekehyksen ydinajatuksena on kysymys: miten helpottaa aikuisten oppimista nimenomaan työn ohessa tapahtuvassa opiskelussa? Tähän liittyvät kiinteästi käsitteet aikuinen oppijana, itseopiskelu, itsenäinen oppija ja itseohjautuvuus, monimuoto- ja etäopiskelu, oppimisympäristö ja multimedian hyväksikäyttö. Seuraavassa esitellään näitä käsitteitä lyhyesti.

Aikuinen oppijana

Aikuisen oppiminen poikkeaa monin tavoin ns. kouluoppimisesta; aikuinen käyttää joustavasti omaa kokemustaustaansa hakiessaan käsiteltävälle asialle merkityksiä. Toisaalta aikuisella oppijalla on usein tarve käyttää oppimaansa asiaa heti työssään; kouluoppiminenhan on käsitetty oppimiseksi tulevaisuutta varten. Aikuiset oppijat tarvitsevat myös tukea ja ohjausta oppimisprosessissaan. Usein tämän ohjauksen hoitaa tutor tai opettaja. Tutorilta tai opettajalta vaaditaan tällaisessa prosessissa sitä, että he antavat vastuun oppimisesta oppijalle ja ainoastaan ohjaavat tässä prosessissa eteenpäin. Knowlesin (1984) mukaan aikuisoppijaa määrittelevät seuraavat piirteet:

Monimuoto-opiskelu

Piloteissa toteutetut kurssit olivat painottuneet eri tavoin suhteessa opiskelun monimuotoisuuteen. Kaakonseudun oppimiskeskuksen oppijat toimivat hyvinkin itsenäisesti, Kotkassa itseopiskelun ja lähiopetuksen määrät vaihtelivat kurssien mukaan, Soneran pilottikurssilla oli säännöllisiä lähitapaamisia opettajan kanssa.

Opetusministeriö (1989 , 1) on määritellyt monimuoto-opetusta seuraavasti: " Monimuoto- opetuksella tarkoitetaan tietylle kohderyhmälle suunnitelmalliseksi kokonaisuudeksi yhdistettyä lähi- ja etäopetusta, joita tukee opiskelijoiden ohjaus ja neuvonta. Monimuoto-opetuksessa käytetään tarvittaessa hyväksi sähköistä viestintätekniikkaa, telemaattisia palveluita ja tietotekniikkaa."

Kun tarkastellaan monimuotoista opiskelua oppijan näkökulmasta, se tarjoaa hyvät mahdollisuudet siirtyä informaatiota vastaanottavasta kohteesta tiedonhankintaan ja ongelmanratkaisuun osallistuvaksi subjektiksi. (Luosujärvi ym. 1994, Niemen 1997 , 12 mukaan). Monimuoto-opiskelu tarjoaa myös oppijalle mahdollisuuden sovittaa opiskelu omaan elämäntilanteeseen. Näin esimerkiksi juuri työn ohessa oppiminen on vaivattomampaa. (Niemi 1997 , 14).

Itseopiskelu ja itseohjautuva oppija

Jotta itseopiskelu voisi tuottaa laadukkaita oppimistuloksia, tulee oppijan olla itseohjautuva oppimisprosessinsa edistäjä. Esimerkiksi Paakkola (1991, Niemen 1997 mukaan ) on määritellyt itseopiskelun osatekijöitä seuraavasti: Itseopiskelu koostuu itseopiskelun tukemisesta rajoitetun vuorovaikutuksen avulla sekä materiaaleista, jotka on suunnattu itseopiskeluun.

Itseopiskelussa oppijan tärkein perusedellytys tässä prosessissa on kyky itseohjautuvuuteen. Tätä termiä on määritelty paljon, mutta ydin ajatuksena voidaan pitää sitä, että oppimisen tarve lähtee oppijasta itsestään, oppija asettaa omat oppimistavoitteensa, suuntautuu kohti oppimispäämääriä sekä valitsee oppimisstrategian ja arvioi itse omaa oppimistaan. (Knowles 1975, Niemen 1997 mukaan , 16.)

Menemättä syvemmälle erilaisiin lähestymistapoihin ja määritelmiin tässä yhteydessä, on mielenkiintoista hiukan pohtia itseohjautuvuuden yhteyttä luvussa I (Ruokamo & Pohjolainen) esitettyihin seitsemään oppimisen ominaisuuteen. Ominaisuudet limittyvät toisiinsa ja itseohjautuvuuden erotteleminen ei kaikilta osin ole yksiselitteistä.

Konstruktiivisuuden voidaan nähdä jo itsessään sisältävän edellytyksen itseohjautuvuuteen, koska tietoa rakennetaan jo olemassaolevan tiedon pohjalle esimerkiksi reflektoiden kokemuksia. Tässä oppija siis prosessoi omia tai aiempia tietorakenteita, eikä vain ota vastaan valmiita malleja. Näin tarkasteltuna reflektiivisyyden eli oppijan oman toiminnan tiedostamisen voi nähdä myös sisältyvän itseohjautuvuuteen. Jos oppijoille tarjotaan mahdollisuutta asettaa itse tavoitteet ja sitoutetaan oppijat näiden tavoitteiden saavuttamiseen oppimisprosessissaan (aktiivisuus, intentionaalisuus), tarjotaan mahdollisuus myös itseohjautuvuuden kehittymiselle. Käsi kädessä tavoitteiden asettamisen kanssa kulkee opittavien tietojen ja taitojen sovellettavuus (siirtovaikutus) oppijalle tärkeisiin tilanteisiin sekä se, missä yhteydessä oppiminen tapahtuu (kontekstuaalisuus). Itseohjautuvuudessa ei kysymys ole vain itsenäisestä opiskelusta, vaan myös siitä, että kyetään hyödyntämään toisten kokemuksia. Toisaalta yhteistoiminnallisuus siis vaatii jo tiettyä itseohjautuvuutta, mutta toisaalta hyvin rakennetut yhteistoiminnalliset työkalut myös voivat edistää itseohjautuvuutta. Samalla kun pyritään kehittämään oppimisympäristöjä seitsemän oppimisen ominaisuuden kannalta, annetaan myös mahdollisuuksia itseohjautuvuuden kehittymiselle.

Etäopetus

Pilottiprojekteissa etäopetus oli lähinnä multimediaohjelmiston kautta tapahtuvaa opiskelua. Joiltakin osin etäopetusmateriaali oli myös kirjallista.

Verduin ja Clark ( 1991, Roosin 1998 mukaan) ovat kuvanneet etäopetuksen keskeisiä osatekijöitä seuraavasti:

Näiden osatekijöiden painotukset vaihtelevat tietysti tilannekohtaisesti. Kuitenkin nämä ovat perusajatuksia, jotka nousevat esiin etäopetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa toteutustavasta riippumatta.

Kielen opiskelun tarve

Moni työntekijä organisaatiosta riippumatta kokee tänä päivänä, että aikoinaan koulunpenkillä opittu kielitaito ei enää riitä, vaan on opittava lisää. Tähän on syynä mm. yritysten kansainvälistyminen sekä muut kansainväliset yhteydet, esimerkiksi rahoituksen hankkiminen, joita yrityksillä on yhä enemmän. Tarja Miettisen (1997) tekemässä raportissa Telen (nyk. Sonera) oppijoiden kokemuksista tuli esille seuraavia tarpeita kielen tehokkaan hyödyntämisen suhteen: puhekielen parantaminen, erityisesti puhelinkeskusteluissa, neuvotteluissa ja erilaisissa presentaatioissa. Myös kirjeiden, faksien ja sähköpostiviestien kirjoittamiseen kaivattiin apua. Lisäksi moni aikuinen kokee tarpeen juuri englannin kielen opetteluun työn ulkopuolella.

Oppimisympäristö

Pohdittaessa oppimisympäristön käsitettä liittyen uusiin oppimisnäkemyksiin ja itseopiskeluun, nousevat oppijan omat tavoitteet ja oppimisympäristöjen joustavuus merkitsevään rooliin. Volanen ( 1993 , Pajusen & Ylisen 1997 mukaan ) toteaakin, että uudet oppimisnäkemykset ovat vaikuttaneet siten, että oppimisen kannalta ei ole tärkeää vain se, mitä opiskellaan vaan myös se, missä tilanteessa ja ympäristössä opiskellaan.

Kun pyritään siirtymään entistä enemmän kohti oppimisen itseohjautuvuutta, on koulutuksen muotoja, järjestelmää ja erityisesti oppimisympäristöjä kehitettävä suuntaan, jossa oppimaan oppiminen, itseohjautuvuus, itsenäinen tiedonhankinta sekä tiedon kehittäminen ja soveltaminen tulevat nykyistä mahdollisemmiksi. Tämän tavoitteen toteuttaminen vaatii sellaisia oppimisympäristöjä, jossa informaation saatavuus ja ohjauksen tavoitettavuus ovat kaikissa olosuhteissa turvattuja. (Helakorpi & Suonperä 1995, Pajusen &Ylisen 1997 mukaan)

Tella ( 1994, Pajusen & Ylisen 1997 mukaan) puolestaan määrittää avoimen, moniviestinvälitteisen oppimisympäristön sellaiseksi, jossa oppimisen apuvälineitä ovat tieto- ja viestintätekniikka laajasti ymmärrettynä, mutta myös kirjat ja muu materiaali. Toiminta kohdistuu tällöin yhä useammin informaation käsittelyyn; sen etsimiseen, muokkaamiseen, tallentamiseen, monentamiseen ja edelleen välittämiseen sähköpostin, kansainvälisten viestintäverkkojen ja erilaisten tallennekantojen avulla. Avoimuudella Tella tarkoittaa oppijan mahdollisuutta omatoimiseen työskentelyyn, jonka etenemisvauhdin hän voi myös melko itsenäisesti määrätä. Tietokonetta ja muita apuvälineitä käytetään tiedon hakuun ja luokitteluun sekä ongelmanratkaisun apuna. Oppimisympäristö ei viittaa vain opetuksellisiin seikkoihin, vaan oppijan tarpeista ja mielenkiinnosta lähteviin näkökohtiin. Avoin oppimisympäristö tarjoaa mahdollisuudet yhteistyölle, sosiaaliselle vuorovaikutukselle, tiedon uudelleen strukturoinnille, mutta myös itseohjautuvuudelle ja itsearvioinnille.

Multimedia

Multimedia voidaan lyhyesti määritellä mm. seuraavasti: multimedia on tekstin, kuvan, (piirros, valokuva, animaatio ja video) ja äänen liittämistä tietokoneella esitettävään muotoon. Multimediaan liittyy myös interaktiivisuus eli vuorovaikutus käyttäjän kanssa. Oppimisen näkökulmasta juuri tämä interaktiivisuus voi edistää oppijan itseohjautuvuuden kehittymistä. Hyvin suunnittellussa multimediamateriaalissa vuorovaikutukselliset osiot "pakottavat" oppijan työstämään itse materiaalia eikä vain valitsemaan esimerkiksi kahden valmiin vaihtoehdon välillä.

 

Tutkimusongelmat

Kielipilotissa toteutettuja pilottiprojekteja arvioitiin sekä teknisestä että pedagogisesta näkökulmasta. Toteutuneiden pilottien osalta tarkasteltiin seuraavia kysymyksiä:


Edellinen Ylempi otsikkotaso Sisällys Hakemisto Seuraava