Etäopetus Multimediaverkoissa (ETÄKAMU) -tavoitetutkimushanke
Kielten opiskelu multimediaohjelmiston avulla
Edellinen Ylempi otsikkotaso Sisällys Hakemisto SeuraavaTEKES

2.12 Kielten opiskelu multimediaohjelmiston avulla

Riikka Pajunen, Peik Niemi

Riikka.Pajunen@uta.fi, Peik.Niemi@titu.jyu.fi

Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskus, Jyväskylän yliopisto, Tietotekniikan tutkimusinstituutti

PL 607, 33101 Tampere, PL 35, 40351 Jyväskylä

Tässä artikkelissa kuvataan Kieli-pilotin tavoitteita, tutkimuskohteita ja tuloksia. Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen (TYT) Kieli-pilotissa, joka on osa ETÄKAMU-tavoitetutkimushanketta, testattiin Promentor Solutions Oy:n kehittämää multimedia-avusteista kieltenopetusohjelmaa kolmessa eri pilottiprojektissa. Tutkimuksessa oli myös mukana Jyväskylän yliopiston Tietotekniikan tutkimusinstituutti (TITU).

Tutkimuksen teoreettinen viitekehys nojautuu oppimisen seitsemään ominaisuuteen, jotka on tuotu esille tämän julkaisun luvussa I (Ruokamo & Pohjolainen). Lisäksi viitekehyksessä käsitellään aikuisen oppimista, itseohjautuvuutta ja itseopiskelua, multimediaa sekä kielten opiskelua. Pilotissa toteutetut testausjaksot koostuivat erityyppisistä englannin kielen kursseista Soneran henkilöstölle, Kaakonseudun oppimiskeskuksen kurssilaisille ja Kotkan opiston kurssilaisille. Multimediaohjelmistoa testattiin sekä pedagogisesti että teknisesti. Tulokset käsitellään seitsemän oppimisen ominaisuuden valossa. Tuloksista käy ilmi, että oppijat kokivat ohjelmiston mukautuvan suhteellisen hyvin käyttäjän tarpeisiin ja kiinnostuksen kohteisiin. Tehtävät olivat riittävän haasteellisia ja tältä osin tukivat oppijoiden aktiivisuutta. Lisäksi oppijat pystyivät jonkin verran asettamaan omia tavoitteitaan, tosin henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatiminen ei ollut mahdollista. Yhteistoiminnallisuus ei näissä pilottikursseissa näytellyt kovin suurta roolia, koska kurssit painottuivat itsenäiseen opiskeluun. Intentionaalisuuden tärkeänä elementtinä on oppimistehtävien merkitsevyys. Lähes jokainen oppijoista oli löytänyt kursseista itselleen merkityksellisiä ja tärkeitä osa-alueita. Ohjelmiston tuki kontekstuaalisuudelle todentui erilaisten arkielämän teemojen kautta. Siirtovaikutuksen merkityksellisyyden oppijat kokivat hyvin eri tavoin, johtuen heidän erityyppisistä taustoistaan ja elämäntilanteistaan. Reflektiivisyyden näkökulmasta oppijat pystyivät testaamaan omaa osaamistaan, toisaalta puutteena oli palautteen saaminen muilta oppijoilta. Teknisesti ohjelmisto koettiin kokonaisuutena selkeänä ja helposti käytettävänä. Käytettävyyteen vaikuttivat mm. graafinen käyttöliittymä, näytön selkeys, työkalujen helppokäyttöisyys sekä selkeä opastus.

2.12.1 Johdanto

2.12.2 Tausta ja tavoitteet

2.12.3 Oppimisympäristön kuvaus

2.12.4 Tutkimusmenetelmä

2.12.5 Tulokset

2.12.6 Tulosten analysointia

2.12.7 Lopuksi

Lähteet


Edellinen Ylempi otsikkotaso Sisällys Hakemisto Seuraava