Etäopetus Multimediaverkoissa (ETÄKAMU) -tavoitetutkimushanke
Viestinnän opiskelijat verkossa
Edellinen Ylempi otsikkotaso Sisällys Hakemisto SeuraavaTEKES

2.11.3 Viitekehys ja tutkimusongelmat

Avoin oppimisympäristö on vaihtoehto perinteiselle koulun luokkatyöskentelylle, jossa oppiminen on tapahtunut tarkoin ennalta suunnitellun opetusohjelman mukaisesti sekä opettajan vastuulla ja ohjauksessa. Avoimessa oppimisympäristössä oppilaalla on mahdollisuus vaikuttaa oppimiseensa, ohjata sitä ja oma-aloitteisesti hakea uutta tietoa, jolla kartuttaa osaamistaan.

Avoin oppimisympäristö voi olla oppilaalle kannustava ja innostava, kun hän itse pääsee vaikuttamaan oppimiseensa sen sijaan, että opettaja määrittelee hänen opintojensa etenemisen. Ilmapiiri voi olla myös luova, jos oppilas saadaan innostumaan ja käyttämään mielikuvitustaan. Opiskelun kannalta positiivinen ilmapiiri on tärkeä, samoin opiskelija kaipaa myönteisiä virikkeitä, jotka auttavat häntä pääsemään opiskelulle suotuisaan tilaan.

Oppimisympäristöksi voidaan määritellä kokonaisvaltainen toimintaympäristö, johon kuuluvat mm. oppilaat, kouluttajat, oppimisnäkemykset, toimintamuodot, oppimislähteet, tekniikka ja media. Tällöin avoimuuden ja joustavuuden tavoite liittyy opiskeluoikeuteen, oppimisen sisältöön ja muotoon, koulutuksen rakenteeseen ja toteutustapaan, opiskelun suoritusnopeuteen ja ajoitukseen sekä opintojen etenemiseen ja etenemisen arviointitapoihin. ( Pohjonen, Collan, Kari & Karjalainen 1995 , 14.)

Teknologia ei ole uuden oppimisympäristön edellytys, mutta se on keskeinen tekijä, jonka avulla voidaan tuottaa uusia oppimiskäytäntöjä ja -mahdollisuuksia. Uusi oppimisympäristö tarjoaa opiskelijalle suuremman vapauden, mutta edellyttää samalla enemmän vastuun ottamista omista opinnoista. Opettajalle se merkitsee uusia mahdollisuuksia ja uutta roolia. Lähityöskentelyssä onkin edetty opettamisen kulttuurista kohti oppimisen tukemista ja yhteistoiminnallisuutta. ( Pohjonen ym. 1995 , 14-15.)

Avoimessa oppimisessa (open learning) Lockwoodin ( 1994 , 34) mukaan yksilön odotetaan ohjaavan prosessia ja muut - kuten tutorit - tukevat oppijan omaa päätöksentekoa. Hän määrittelee avoimuuden yksilön valinnoista huolehtimiseksi seuraavissa oppimistilanteissa:

Vuorovaikutus toisten opiskelijoiden ja opettajien/tutorien kanssa on erityisen tärkeää etäopiskelussa, jossa tavataan yleensä vain lähijaksoilla ( Kajanto ym. 1993 , 164). Sähköisillä viestintävälineillä hoidettu keskustelu ja yhteydenpito ei ehkä korvaa kokonaan tavanomaista luokassa tapahtuvaa vuorovaikutusta, mutta niillä voidaan tilannetta kuitenkin auttaa ( Suonperä 1993 , 29). Joidenkin asioiden kertomiseksi sähköposti saattaa olla joskus parempi kuin suullinen viesti, sillä siihen ei liity vastaavassa määrin tunnetta. Toisaalta sähköpostiviestit ovat yleensä lyhyitä ja vain pelkän asian sisältäviä, joten monimutkaisten asioiden esittäminen voi olla helpompaa perinteisillä menetelmillä.

Opetusteknologia

Holmberg ( 1981 , 11) sanoo etäopetuksen (distance study) olevan oppimista, jossa oppijan ja opettajan fyysisestä etäisyydestä johtuen opetuksen vuorovaikutteisuutta tuetaan kirjoitetun tekstin, mekaanisten tai sähköisten välineiden avulla. Ljoså pitää televisiota vahvana etäopetuksen välineenä edellä mainittujen välineiden lisäksi. Hänen mukaansa televisio kykenee tarjoamaan lisää mahdollisuuksia oppimiselle ja siten täyttämään sukupolvien välistä kuilua. ( Paulsen & Ljoså 1993 , 27.)

Pohjonen ym. ( 1995 , 17) laajentavat välinevalikoiman sähköpostiin, videoneuvotteluun sekä multi- ja hypermediaan. Ek ja Lilja ( 1994 , 28) määrittelevät multimedian siten, että se merkitsee teosta tai esitystä, joka käyttää useita tiedonvälitysmenetelmiä samanaikaisesti. Tietokoneella tuotettu multimedia voi sisältää ääntä, kuvaa, animaatiota, videota ja tekstiä. Vastaavasti Ekholm ja Oesch ( 1994 , 48) määrittelevät hypermedian: " Kun multimedian tiedonhallintaohjelmisto sisältää hypertekstin ideaan perustuvaa assosiatiivista tiedonhallintaa, sanotaan sitä hypermediaksi. "

Etäopetuksessa käytetty multimedia saattaa olla tehokasta oppimiselle. Erilaisilla medioilla voidaan havainnollistaa oppimistehtäviä ja tehdä oppimateriaali mielenkiintoiseksi. Toisaalta multimedian käytössä on omat vaaransa, sillä oppimisesta tulee helposti liian pinnallista. ( Parer 1992 , 16.)

Tietotekniikalla toteutetut ryhmätyövälineet avaavat uusia mahdollisuuksia etäopetukselle. Näillä välineillä on mahdollista osallistua etäkokouksiin, joissa voidaan kommunikoida tekstillä, kuvalla, äänellä ja videokuvalla. Käyttöliittymien ennustetaan kehittyvän nykyisistä ikoneihin perustuvista kolmiulotteiseksi keinomaailmaksi (virtual space), jossa käyttäjä liikkuu. ( Smith, Boyd & Scott 1996 , 38-42.) Kolmiulotteisessa keinomaailmassa yksilöä voi edustaa teleminä, jonka ulkoasun voi valita ja jolle voi kokeilla erilaisia persoonia ja rooleja ( Nokelainen & Viteli 1996 , 21).

Avoin, moniviestinvälitteinen ja verkottuva oppimisympäristö ei sinänsä käsitteenä sisällä ajatusta siitä, että toimivan yhdistelmän olisi oltava koulujen resurssien ylärajoilla tai niiden ulottumattomissa. Ajatuksena pikemminkin on, että erilaisissa oppimiskonteksteissa käytetään tilanteeseen mahdollisimman luontevasti ja opiskelun kannalta relevantisti sopivia laitteita ja ohjelmistoja. ( Tella 1994 , 160-161.) Meisalo ja Lavonen ( 1995 , 41) taas painottavat oppilaan uteliaisuuden, luovuuden ja tiedonhalun herättämistä keksivän oppimisen periaatteiden pohjalta.

Tella ( 1994 , 175) kiinnittää myös huomiota muutosten keskellä toimiviin ihmisiin. Hän suosittelee seuraavaa: " Vaikka kouluinnovaation toteuttamisessa on tärkeää suunnata toimintaa opetusmenetelmien ja -käytänteiden sekä itse koulun organisaation kehittämiseen, yhtä tärkeää on ottaa huomioon muutosten keskellä olevien ihmisten - niin oppilaiden, opettajien kuin koulun johdonkin - odotukset, uskomukset, asenteet ja valmiudet. Näihin vaikuttaminen on luultavasti jopa tärkeämpää kuin koulun kehystekijöihin puuttuminen, sillä koulu koostuu kuitenkin yksilöistä, jotka arvioivat uutta ja reagoivat siihen omista lähtökohdistaan. "

Uutta teknologiaa käyttävä aikuiskoulutus joutuu toimimaan tilanteessa, jossa osanottajien perustietämys tekniikasta vaihtelee. Opetukselle tilanne on haasteellinen. Kurssi, jonka tehtävänä on opettaa uusimman tekniikan hyväksikäyttöä, on suunniteltava siten, että sen aikana on mahdollista käydä läpi myös tekniikan perusteet. ( Oinonen, Rantala & Vakkilainen 1995 , 17.)

Didaktiset vaatimukset

Nykyaikana opiskelijalta odotetaan valmiutta sekä itse opiskeluun että myös teknisten apuvälineiden käyttöön. Etäopiskelussa apuvälineiden osuus korostuu. Jos tekniikka toimii odotusten mukaisesti, saattaa sen käyttö olla vaivatonta ja huomaamatonta, eikä siihen tarvita erityisiä taitoja. Jos tekniikka taas ei toimi käyttäjän ehdoilla, saattaa sen käyttö vaatia opiskelijalta niin paljon ponnistuksia, että pääasia - opiskelu - häiriintyy tai pahimmillaan jopa osittain tai kokonaan estyy. Opiskelijoiden sekä opettajien tulisi hallita tietokoneen ja tietoliikenteen perustoiminnot. Keskeisimpinä taitoina voidaan pitää tietokoneen käyttöliittymän, sähköpostin, tietokonekonferenssien, sähköisten ilmoitustaulujen sekä tieto- ja tietämyskantojen käyttöä. ( Tella 1992 , 169.)

Avoimessa oppimisympäristössä tekniikan tulisi tukea opiskelijaa hänen hakiessaan uutta tietoa, pitäessään yhteyttä opiskelutovereihinsa ja opettajaansa/tutoriinsa sekä tarvitessaan yleistietoja oppimisympäristöstään. Tekniikan ja viestintävälineiden käyttö ei kuitenkaan ole itsetarkoitus, sillä väline sinänsä ei opeta, vaan sen avulla opetetaan ja opitaan. Välineen soveltuvuus tai opetuksellinen tehokkuus suhteessa tavoitteisiin on keskeinen tekijä. Toinen pedagoginen valintatekijä on haluttu opetus/oppimistilanteen rakenne eli minkälaista vuorovaikutusta haluamme oppijoiden ja opettajan välille luoda. ( Hein & Larna 1992 , 89-90.)

Tutkimuksen tavoite

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millainen valmius opiskelijoilla oli ottaa vastaan uusia työvälineitä monimuoto-opiskelussa. Tutkimuksessa selvitettiin osallistujien valmiuksia teknisten apuvälineiden käytössä ennen tätä kurssia, kokemuksia koulutusajalta sekä välineistä mahdollisesti aiheutuvia hyötyjä tai haittoja oppimiselle. Tutkimuksessa selvitettiin opiskelijoiden mielipiteitä ja näkemyksiä siitä, mitä he etukäteen odottivat uudenlaiselta oppimisympäristöltä, ja opiskelun kestäessä seurattiin vastaavasti, miten he kokivat odotustensa toteutuneen. Ylipäätään asianosaisilta, oppilailta ja opettajilta pyrittiin saamaan tietoa, miten he kokivat opiskelun oppimisen kannalta ja tunsivatko he oppimisympäristön tukevan oppimista.


Edellinen Ylempi otsikkotaso Sisällys Hakemisto Seuraava