Etäopetus Multimediaverkoissa (ETÄKAMU) -tavoitetutkimushanke
Oppimisen ohjaus tietoverkkoja hyödyntävässä etäopetuksessa
Edellinen Ylempi otsikkotaso Sisällys Hakemisto SeuraavaTEKES

2.10.6 Tulokset ja analysointi

Kokeilun tulokset käsitellään tutkimusongelmien mukaisesti ja niitä käsitellään sekä pedagogisesta että teknisestä näkökulmasta. Pedagogisessa arvioinnissa ei aiemmin mainittuja oppimisen seitsemää ominaisuutta käsitellä yksitellen, koska suurin osa kokeilusta ei kohdistunut varsinaisesti oppimisprosessiin, vaan sen ohjaamiseen Verkko-Pajan ja Verkko-Tutorin kautta. Teknisessä arvioinnissa on kiinnitetty huomiota tekniseen arviointirunkoon, joka on esitetty tässä julkaisussa luvussa I ( Manninen & Brax ).

Kuinka Verkko-Pajaa ja Verkko-Tutoria voitiin hyödyntää aikuisen oppimisen ohjauksessa?

Kokeilussa testattiin siis kahta tietoverkkoavusteista oppimisen ohjauksen kanavaa; Verkko-Tutoria ja Verkko-Pajaa. Seuraavassa esitellään näissä saavutettuja tuloksia.

Verkko-Paja

Tuloksiin vaikuttaa olennaisesti se, että suurella osalla oppijoista ei ollut mahdollisuutta käyttää tietokonetta Internet-yhteyksin lainkaan kurssin aikana, joten Verkko-Pajan kokeilu jäi monella yhteen kertaan ja tulokset perustuvat vain muutaman osallistuneen näkemyksiin. Näin ollen ongelmaksi muodostuivat teknisessä arviointirungossa mainitut saavutettavuus ja organisointi.

Ne oppijat, jotka ohjelmistoa pääsivät käyttämään, käyttivät sitä omien sanojensa mukaan oman oppimisprosessinsa tukena. Erityisesti yksi oppijoista mainitsi saaneensa konkreettista apua oppimisprosessiin Verkko-Pajan välityksellä. Erityisesti kiitosta sai keskusteluryhmä. Tosin oppijat kritisoivat sitä, ettei keskusteluun osallistunut kovinkaan moni oppija, jolloin vertaisoppijoiden kokemukset ja näkemykset jäivät hyödyntämättä. Oppijat tapasivat toisiaan myös lähijaksoilla ja kokemuksia voitiin vaihtaa myös kasvotusten. Mahdollisuutta siirtää materiaalia omalta koneelta ryhmätyöohjelmistoon ei käytetty lainkaan, joten siitä ei ole käytettävissä arviointimateriaalia. Materiaalin siirto -työkalulle ei tällä kurssilla ollut varsinaista käyttöä, koska palautettavaa tai kommentoitavaa materiaalia ei ollut tarkoitus viedä Verkko-Pajaan, vaan etätehtävät palautettiin perinteisin tavoin. Verkko-Pajassa toimivaa informointikanavaa koulutusjaksoista ja mahdollisista muutoksista oppijat olivat hyödyntäneet suhteellisen vähän. Tähän vaikutti varmasti se, että muutoksista ja aikatauluista ilmoiteltiin oppijoille perinteisesti kirjeitse ja puhelimitse. Verkko-Pajaan tuotuja jaksojen koulutusmateriaaleja hyödynnettiin jonkin verran, tosin vain niiden oppijoiden toimesta, jotka olivat osallistuneet myös lähiopetusjaksolle.

Alkuperäisessä suunnitelmassa kurssille oli tarkoitus nimetä oma tutor. Toteutusvaiheessa tutorointi hoidettiin kuitenkin hajautetusti siten, että varsinaisten yrityskurssien opettajat toimivat oman sisältönsä tutoreina ja Aikuinen Oppijana -kurssin oppimistutoreina toimivat Kaakonseudun oppimiskeskuksen koulutuspäällikkö ja suunnittelija sekä ETÄKAMUn tutkija. Teknisenä tutorina toimi oppimiskeskuksen suunnittelija. Yrityskurssien opettajia ei perehdytetty ohjelmiston käyttöön. Näistä syistä Verkko-Pajan ja Verkko-Tutorin kautta tapahtuva tutorointi ja sen tarkasteleminen jäi aikalailla tutkijalle.

Oppijat eivät selvästikään hahmottaneet Verkko-Pajan roolia koulutuksessa. Toisaalta tämä voi kertoa siitä, että oppijat saivat riittävästi tukea ja ohjausta lähiopetusjaksoilla ja muussa kanssakäymisessä, jolloin muita välineitä ei kaivattu. Toisaalta taas perusongelmana oli se, että kurssilaiset eivät voineet riittävän helposti ottaa yhteyttä Verkko-Pajaan tai Verkko-Tutoriin. Suurella osalla kurssilaisista ainoa mahdollisuus päästä hyödyntämään näitä kanavia oli oppimiskeskuksessa, johon parhaimmillaan oli kotoa matkaa 50 km.

Seitsemän oppimisen ominaisuuden näkökulmasta Verkko-Pajan käyttö kurssilla edisti parhaiten yhteistoiminnallisuutta, joka oli mahdollista keskustelutyökalun kautta.

Verkko-Tutor

Verkko-Tutorin kohdalla ongelmat käytössä ja kokeilussa olivat samanlaisia kuin Verkko-Pajassa; siihen ei päästy riittävästi tutustumaan. Kuitenkin ne oppijat, jotka pääsivät todella tutustumaan Verkko-Tutor -materiaaliin, pitivät sitä hyödyllisenä tukimateriaalina. Erityisesti oman oppimisen ohjaukseen liittyvät teemat koettiin hyödyllisinä.

Teknisestä näkökulmasta tarkasteltuna oppijoilla ei ollut suurempia ongelmia päästä Verkko-Tutorin sisään, mikäli yhteydet olivat kunnossa. Osiosta toiseen navigointi sujui vaivattomasti, joten tässä mielessä Verkko-Tutor koettiin käyttäjäystävälliseksi. Materiaali koettiin suhteellisen selkeäksi. Se, mitä Verkko-Tutoriin kaivattiin enemmän, oli vuorovaikutteisuuden lisääminen. Tämähän oli mahdollista Verkko-Pajan puolella. Yhteyttä näiden kahden välillä ei siis välttämättä hahmotettu. Lisäksi oppijat ja suunnittelijat kritisoivat sitä, että materiaalissa käytetyt akateemiset käsitteet eivät avautuneet, tämä koski yleisemminkin koko kokonaisuutta, ei ainoastaan Verkko-Tutoria.

Verkko-Paja yhdessä Verkko-Tutorin kanssa tuki seitsemästä oppimisen ominaisuudesta reflektiivisyyttä, sillä ne oppijat, jotka olivat näitä kahta välinettä käyttäneet yhdessä, kokivat, että pystyivät tiedostamaan omaa oppimisprosessiaan.

Miten videoneuvottelu toimi etäopetuksen välineenä?

Kokeilussa testattiin etäopetuksen välineenä videoneuvottelua. Seuraavassa esitellään tuloksia sekä pedagogisesta että teknisestä näkökulmasta.

Videoneuvottelun pedagoginen arviointi

Videoneuvottelua kokeiltiin siis ensimmäisellä jaksolla 13.1.1998. Videoneuvottelun pedagogiseen arviointiin liittyen oppijoilta kysyttiin videoneuvottelutilanteen tuttuutta, vuorovaikutusta sekä videoneuvottelutilanteen kokemista oppimistilanteena.

Videoneuvottelutilanne oli uusi kaikille oppijoille. Oppijat kokivat vuorovaikutuksen opettajan ja muiden oppijoiden kanssa suurelta osin sopivaksi, tosin muutaman oppijan mielestä vuorovaikutusta oli liian vähän. Oppijat kokivat videoneuvottelun oppimistilanteena mielenkiintoiseksi ja uudeksi vaihtoehdoksi. Tosin heikko kuuluvuus oli haitannut jossakin määrin oppimista. Kehittämisehdotuksina oppijat mainitsivatkin videoneuvottelun teknisen toteutuksen parantamisen sekä videoneuvottelutilan kehittämisen.

Videoneuvottelun tekninen arviointi

Videoneuvottelun tekniseen arviointiin liittyen oppijoilta pyydettiin arviota audio- ja videoyhteyden laadusta, videoneuvottelun kestosta sekä materiaalin näkyvyydestä. Kokonaisuudessaan oppijat eivät olleet tyytyväisiä videoneuvottelun tekniseen toteutukseen. Erityisesti audioyhteys oli huonotasoinen ja kuvayhteyden oppijat kokivat keskinkertaiseksi. Videoneuvottelun kesto oli oppijoiden mielestä liian pitkä, tosin yksi oppija koki ajan sopivana. Käytetty oppimateriaali oli oppijoiden mielestä hyvälaatuista. Videoneuvottelutila koettiin ahtaaksi; kaikki eivät kyenneet seuraamaan luentoa huonon kuuluvuuden tai näkyvyyden takia.

Kurssin video-opetuksen teknisestä puolesta vastannutta TYTin suunnittelijaa, Mikko Ahosta, haastateltiin ja hän näki videoneuvottelutilanteet (kurssit 1996-1997 ja kevät 1998) seuraavasti:

Tavoitteena oli välittää videoneuvottelukuvan ja -äänen lisäksi myös extrainformaatiota: näyttää internetistä Verkko-Tutorin sivuja ja käyttää dokumenttineuvotteluohjelmaa (Farsite, Netmeeting) samanaikaisesti videoneuvotteluyhteyden aikana. Tämä ei kuitenkaan onnistunut, sillä Kaakonseudun tilasta oli vain ISDN-yhteys ulos ja tämän yhteyden oli jo videoneuvottelu varannut itselleen. Tätä rajoitusta kiertääksemme, kokeilimme videoneuvottelun aikana käyttää ISDN-linjan datakanavan kautta dokumenttineuvotteluohjelmistoa, mutta tämä vuorostaan aiheutti häiriöitä itse videoneuvottelun kuvaan ja ääneen. Kokeilusta luovuttiin, eikä tätä mahdollisuutta hyödynnetty itse koulutuksen aikana.

Havaintona ja huomiona edellisestä oli tarve useampaan ulkoiseen linjaan. Paljon mainostettu yksi ISDN-linjapari ei aina riitä hyvätasoiselle kuvalle ja äänelle. Kahdella ISDN linjalla on mahdollista saada lisäarvoa esitykseen. Myös laitteistojen sijoittelu ja siirretävyys on kynnyskysymys, osa tekniikan hankaluuksista johtui siitä, että auditorioon tuotiin varta vasten pariksi tunniksi, pienellä varoitusajalla videoneuvottelua varten PC.

Kokivatko oppijat Aikuinen Oppijana -kurssin hyödyllisinä?

Aikuisen oppimisvalmiuksien kehittämistä pyrittiin lähestymään mahdollisimman laajasta näkökulmasta. Aikuinen oppijana -kurssilla laajennettiin aikuisten oppimistaitojen kehittymistä tiimeissä toimimiseen sekä tietolähteiden etsimiseen tietoverkoista. Oppijoiden mielestä Aikuinen oppijana -kurssi oli hyödyllinen, erityisesti mainittiin Internetin hyötykäyttö sekä Verkko-Pajan ja Verkko-Tutorin hyötykäyttö. Aikuinen oppijana ja elinikäinen oppiminen -jakson (13.1.1998) sisältö koettiin hyödyllisenä ja myös riittävän käytännönläheisenä. Myös Tiimi-jakso (27.1.1998) koettiin suhteellisen tärkeänä ja osa näki pystyvänsä hyödyntämään tällä jaksolla saatuja tietoja käytännössä. Tiedonhankinta-jaksossa (24.3.1998) oppijat kokivat positiivisina konkreettiset esimerkit tiedonhausta sekä riittävän "maanläheisen" esitystavan. Toisaalta kritisoitiin sitä, että kurssin sisältö jäi irralliseksi kurssilaisten varsinaisista koulutusjaksoista.


Edellinen Ylempi otsikkotaso Sisällys Hakemisto Seuraava