Etäopetus Multimediaverkoissa (ETÄKAMU) -tavoitetutkimushanke
Oppimisen ohjaus tietoverkkoja hyödyntävässä etäopetuksessa
Edellinen Ylempi otsikkotaso Sisällys Hakemisto SeuraavaTEKES

2.10.3 Viitekehys ja tutkimusongelmat

Jotta ymmärretään tutoroinnin rooli tietoverkkoja hyödyntävässä etäopetuksessa, on syytä pohtia hiukan etäopetusta ja tutorointia käsitteinä.

Etäopetus ja tutorointi

Etäopetuksessa tutorointi tapahtuu pääasiassa etäohjauksena. Tällöin välineenä käytetään joko perinteisesti kirjettä tai nykyään yhä enemmän tietoverkkoja. Tämän tyyppisessä ohjauksessa voidaan käsitellä kurssimateriaaleja ja -sisältöjä, kartoittaa oppimisvaikeuksia ja kehittää oppimisvalmiuksia. Tutorin tehtävät vaihtelevat paljonkin riippuen mm. oppijoiden tarpeesta, käytettävistä aika- ja laiteresursseista sekä kurssin tavoitteista. Kuten edellä todettiin myös tutorointiympäristö voi vaihdella, mutta tutoroinnin perustehtävän tulisi vaihteluista huolimatta pysyä samana; oppimisen avustamisena. Tutorointijärjestelmän tavoitteena voidaankin pitää sitä, että oppijoilla on mahdollisuus käsitellä ja testata omia ajatuksiaan, ongelmia, antaa palautetta oppimateriaalista sekä kuulla miten kanssaoppijat ovat edistyneet ja mitä he ajattelevat. Tämä kaikki tapahtuu epämuodollisessa ilmapiirissä, jolloin viestiminen saattaa olla vapautuneempaa kuin varsinaisessa opetustilanteessa. (Lehtinen 1996, 30-31.)

Kun tavoitteeksi asetetaan se, että tutorointi toimii oppimisen apuna, tulee tutorointiprosessin olla suunnitellusti mukana jokaisessa oppimisprosessin vaiheessa. Tämä sama pätee tietysti myös silloin, kun tutorointi tapahtuu pääasiassa etänä. Ensimmäinen tutorointivaihe ajoittuu ennen kontakti- tai lähiopetusjaksoa, jotta oppijat voivat orientoitua tuleviin ajatuksiin ja tehtäviin. Jo tässä vaiheessa on hyvä selvittää, mitä tutorointi tarkoittaa oppijan kannalta ja myös, mitä se vaatii häneltä. Seuraavaksi ohjausta ja tutorointia tarvitaan luonnollisesti silloin, kun opintojakso alkaa, sekä varsinaisen oppimisprosessin aikana. Oppijaa ei saisi kuitenkaan opiskelujaksonkaan päättyessä unohtaa, vaan tarjota tukea ja ohjausta myös päätösvaiheessa sekä mahdollisessa seurantavaiheessa. Näissä kaikissa vaiheissa voidaan käyttää sähköistä mediaa ja tietoverkkoja, esimerkiksi ryhmätyöohjelmistoa yhteydenpito- ja keskustelukanavana.

Tutorointi ja tietoverkot

Tietoverkkoavusteinen opiskelu on monelle opiskelijalle vielä uutta ja näin myös oppimistilanteena ja -ympäristönä outo. Tämän vuoksi sopivia toimintatapoja ei ole aina helppo hahmottaa. Esimerkiksi palaute saadaan vain kirjallisessa muodossa tai vuorovaikutus muiden opiskelijoiden kanssa ei tapahdukaan kasvokkain. Mm. nämä ovat asioita, joissa oppija tarvitsee tukea ja neuvoja, jotta tilanne tulisi luontevammaksi ja oppija löytäisi itselleen sopivia toimintatapoja. Opettajan/tutorin tulee kiinnittää huomiota myös siihen, että verkossa oleva oppimateriaali todella tukee oppimista. Jotta oppijan itseohjautuvuusvalmiudet kehittyisivät, opettaja/tutor ei saa jättää oppijaa heitteille olettaen, että kerran tuotetut oppimateriaalit ja tukitoiminnot riittävät, vaan hänen tulee antaa jatkuvaa ohjausta.

Yhtenä tietoverkkoavusteisena oppimisympäristönä voidaan käyttää esimerkiksi ryhmätyöohjelmistoja. Ryhmätyöohjelmistot ovat Internetissä toimivia ohjelmistoja, joiden toimintaperiaatteena voidaan pitää ryhmän toiminnan (viestintä, yhteistoiminta ja koordinointi) mahdollistamista myös tietoverkoissa. Ryhmätyöohjelmistot voidaan jakaa reaaliaikaisiin ja ei-reaaliaikaisiin. Reaaliaikaisissa ohjelmistoissa on mahdollista mm. chat-keskustelu, liikkuvan kuvan välitys sekä elektronisen liitutaulun käyttö. Ei-reaaliaikaisissa on puolestaan mahdollisuus tekstipohjaiseen kysymys-vastaus -keskusteluun, dokumenttien siirtämiseen ja ajan hallintaan. Alkujaan ryhmätyöohjelmistoja on kehitetty pääasiassa yritysten ja organisaatioiden kommunikaation välineiksi. Monia käytössä olevia oppimisympäristöjä on alettu kehittää näiden ryhmätyöohjelmistojen pohjalta kiinnittäen huomiota oppimisen edistämiseen.

Käytettäessä ryhmätyöohjelmistoja oppimisympäristöinä keskeisiksi opiskelijoiden, opettajien ja tutoreiden välisiksi vuorovaikutuskanaviksi nousevat erilaiset keskustelufoorumit ja -ryhmät. Keskustelijoina voivat olla esimerkiksi opettaja ja opiskelijat, opettajat ja kurssin suunnittelijat tai opiskelijat keskenään. Keskusteluaiheet voivat liittyä esimerkiksi lähiopetusjaksojen sisältöihin, oppimisen ongelmiin tai kokemusten vaihtoon. Tutor voi toimia keskustelun ohjaajana ja aktivoijana, palautteen antajana ja yhtenä oppimisen asiantuntijana. Keskustelufoorumit helpottavat myös vertaistutorointia, koska opiskelijoilla on mahdollisuus käydä keskustelua myös keskenään. Keskustelufoorum tarjoaa mahdollisuuden kutsua mukaan eri alojen asiantuntijoita ja näin saadaan keskusteluun erilaisia näkökulmia. Tutor voi toimia myös kurssin ilmoitustaulun ylläpitäjänä eli hän päivittää kurssin aikataulua, ilmoittaa muutoksista, esittelee seuraavat jaksot, opettajat ja keskustelufoorumin asiantuntijat sekä keskustelunaiheet. Ajantasainen tieto on tärkeää varsinkin silloin, kun ryhmätyöohjelmisto on pääasiallinen yhteydenpito- ja vuorovaikutusväline kurssilla. Tutorin tehtävä on myös oppijoiden motivointi ja kannustaminen uuden toimintaympäristön käyttöön.

Ryhmätyöohjelmistojen ja muiden tietoverkkoavusteisten oppimisympäristöjen käytössä korostuu tekninen tutorointi. Ohjelmistojen käytön opettamiseen ja tekniseen apuun on kiinnitettävä huomiota, jottei tekniikasta tule oppimisen helpottamisen sijasta oppimisen este. Opiskelija tarvitsee usein apua nopeasti ja tämä puolestaan edellyttää sitä, että tutorin on oltava esimerkiksi sähköpostin tavoitettavissa lähes aina eikä vain virka-aikana. Varsinkin aikuisopiskelijoiden opintojen suorittaminen painottuu usein iltoihin ja viikonloppuihin. Tämän vuoksi ennen koulutuksen tai kurssin alkua onkin syytä määrittää tarkkaan, kenen vastuulla opiskelijoiden ohjaaminen on mihinkin aikaan.

Keskeisiksi opettajan ja tutorin tehtäviksi nousevat siis oppimisen ohjaaminen, oppijan tukeminen ja kannustaminen. Opettaja ja tutor voivat olla eri henkilö tai opettaja toimii myös tutorina. Tärkeää on kuitenkin se, että opettaja/tutor oppisisältöjen, oppimisen, ohjauksen ja persoonallisen kehityksen asiantuntijana auttaa ja tukee oppijaa, kun tämä pyrkii saavuttamaan omat, yksilölliset tavoitteensa. Tutorin tehtävänä on siis myös tietoverkkoavusteisissa oppimisympäristöissä pyrkiä varmistamaan, että uuden oppimisen perusehdot täyttyvät jokaisen oppijan osalta täyttyvät. Ensinnäkin oppijan on oltava motivoitunut oppimaan; hänellä on oltava riittävästi kiinnostusta opittavaan aiheeseen. Toiseksi perusehdoksi voidaan asettaa se, että uuden oppiminen rakentuu vanhoille, jo olemassa oleville tiedoille, taidoille ja kokemuksille. Kolmas perusehto on se, että oppijalla on riittävät asenteelliset, taidolliset ja sosiaaliset valmiudet uuden oppimiseen. (Lehtinen, 1992 .) Tässäkin nousee esiin se, että tutorin tehtävä ei ole pelkästään oppisisältöjen ohjaus vaan hänen tehtävänsä ovat monipuolisia. Lehtinen ( 1996, 174 ) toteaakin että, " Tärkeää on saada oppija tuntemaan itsensä oppijana ja hyödyntämään itselleen ja oppimistilanteeseen parhaiten sopivat toimintatavat. Opiskelutaitoja voidaan kehittää, mutta yksittäisiä menetelmiä ratkaisevampaa tässäkin on oppijan itseohjautuvuuden kehittäminen. "

Elinikäinen oppiminen ja oppimaan oppimisen valmiudet

Nyky-yhteiskunnassa muutokset tapahtuvat vauhdikkaasti ja informaatiotulva on suuri. Jotta yksilö pystyy näissä olosuhteissa kehittämään omaa työtään ja selviämään yhteiskunnan asettamista vaatimuksista tarvitaan "tietoa tiedosta"; kuinka käsitellä informaatiota, miten löytää tarvittavaa tietoa, miten oppia? Paljon puhutaankin elinikäisestä oppimisprosessista, jossa oleellisena sisältönä on oppimaan oppimisen valmiudet. Oppimaan oppimisen taidot pitävät sisällään esimerkiksi itsenäisen tiedonhankinnan valmiudet, oma-aloitteisuuden, uuden tiedon yhdistämisen aiemmin opittuun, käytännön ja teorian välisen yhteyden tiedostamisen sekä oppimisen itsearviointikyvyn. Raivola ( 1996, 4 ) kuvaakin haastetta yhteiskunnan tasolla seuraavasti: "elinikäinen oppiminen ja opiskelu eivät ole vain yksilön oikeus vaan myös yhteiskunnallinen velvollisuus ja henkilökohtainen välttämättömyys". Myöhemmin hän vielä jatkaa osuvasti: " on opittava oppimaan. On osattava löytää ja paikantaa lupaavaa informaatiota kaikista sen esiintymispaikoista, valittava kaaoksesta omien ja organisaation tarpeiden kannalta asiaankuuluva ja suhteutettava se omiin tietorakenteisiin."

Tutkimusongelmat

Kasvatus-pilotin kokeilussa keskityttiin siis kahteen teemaan: toisaalta oppimisen tukemiseen tietoverkkoja hyödyntäen ja toisaalta oppimisvalmiuksien kehittämiseen koulutuksen kautta. Kokeilua arvioitiin kiinnittäen huomio seuraaviin kysymyksiin:


Edellinen Ylempi otsikkotaso Sisällys Hakemisto Seuraava