Etäopetus Multimediaverkoissa (ETÄKAMU) -tavoitetutkimushanke
Tietoverkkoasiantuntijakoulutusta etäopetuksena - johdatus verkotettuun multimediaan
Edellinen Ylempi otsikkotaso Sisällys Hakemisto SeuraavaTEKES

2.9.7 Tutkimustulokset

Tietoverkkoinstituutin oppimisympäristö

Tietoverkkoinstituutin Johdatus multimediaan -kurssin suoritti verkotetun materiaalin avulla vain muutama opiskelija. Tutkimustuloksia on tästä syystä analysoitu pääasiassa laadullisesti kuvaillen ja tilastollisia keskilukuja tutkien.

Aikuisopiskelijat haluavat oppia

Aikuisopiskelijat suhtautuivat verkotettuun materiaaliin myönteisesti, eikä kukaan kaivannut vaihtoehtoiseksi suoritustavaksi esim. kirjatenttiä. Kurssilaiset odottivat saavansa lisätietoa verkotetusta multimediasta. Kurssin etäopiskellen suorittaneet ilmoittivat kurssimateriaalin vastanneen ennakko-odotuksia hyvin ja kaikki kokivat oppineensa jotakin uutta multimediasta. Kurssin suoritusta ei koettu liian työlääksi, eivätkä opiskelijat olisi etäopiskelukokemuksen jälkeenkään halunneet suorittaa kurssia esim. kirjatenttinä. Etäopiskelua kurssilaiset aikoivat harrastaa mahdollisuuksien mukaan myöhemminkin.

Tekniikkaa sopivasti, mutta ei liikaa

Oppimisympäristö toimi teknisesti odotusten mukaisesti. Vaikka oppimisympäristö on suunniteltu toimivaksi Netscape Navigator -selaimella, ei Internet Explorer -selaimenkaan käyttäminen tuottanut minkäänlaisia ongelmia. Myös tietoliikenneyhteydet, erilaiset tietokoneet ja käyttöjärjestelmät toimivat ongelmitta.

"Tiedon keräämisen 'helpottamiseksi' pidin montaa ikkunaa auki" eli oppimisympäristön ominaisuuksia laajennettiin avaamalla useita selainikkunoita samanaikaisesti. Useat selainikkunat aiheuttivat myös ongelmia, sillä laajennetut ominaisuudet "välillä jopa hukkasivat" jo vastattujen kysymysten vastaukset.

Puutteeksi mainittiin myös tulostettavan version puuttuminen, sillä "poikkeuksellisen pitkän työpäivän päälle on rankkaa istua ruudun ääressä" ja tulostettava versio teoriamateriaalista pitäisi olla "täsmälleen samansisältöisenä pdf- tai vastaavana tiedostona".

Reaaliaikaisen palautteen merkitys

Verkotetun tekstimateriaalin lisäarvoina tavalliseen oppikirjaan verrattuna ovat esim. reaaliaikaista palautetta antavat Testaa tietosi -kysymyssarjat. Aikuisopiskelijoiden mielestä kysymyssarjat tukivat oppimista ja kysymyssarjojen kysymyksiä pidettiin oikein valittuina. Suljetut kysymykset koettiin sopiviksi osaamisen testaamiseen, nimenomaan nopean vastattavuuden ja reaaliaikaisen palautteen ansiosta. Kaikki kurssin suorittaneet olivat vastanneet lähes jokaiseen Testaa tietosi -kysymyssarjaan (moodi 9; mediaani 8,5; kysymyssarjoja yhteensä 9 kpl).

Opiskelijat palasivat tekstiin vastatessaan Testaa tietosi -kysymyssarjoihin, jos oikea vastaus ei ollut itsestään selvä. Kaikki ilmoittivat tutkineensa myös reaaliaikaisen palautteen, eikä vain oikeiden vastausten lukumäärää. Palaute olisi kuitenkin pitänyt olla yksityiskohtaisempaa, sillä virheellisesti vastattujen kysymysten uudelleen miettiminen kiinnosti vain yhtä vastaajaa.

Erilaiset lyhenteet liittyvät erityisen kiinteästi nimenomaan tietotekniikkaan, eikä niitä voi kokonaan välttää. Lyhenteiden asettaminen tarpeellisuus- tai tärkeysjärjestykseen oli mahdotonta ja teoriamateriaalissa ei pyrittykään erityisemmin korostamaan minkään lyhenteen osaamisen tärkeyttä. Testaa tietosi -kysymyssarjat sisälsivät joitakin lyhenteitä, jotka oppimisympäristön suunnittelija oli arvioinut erityisen keskeisiksi ja yleisesti käytetyiksi. Kysymyssarjoihin vastanneet kuitenkin kritisoivat termien kysymistä: "Etenkin protokollista puhuttaessa erilaisia merkityksettömiä lyhenteitä oli liikaa, mikä näkyi sitten myös ko. Kysymyssarjassa. No eihän niitä kaikkia protokollia voi osata....". Toisaalta juuri lyhenteiden vuoksi oppimisympäristöön on sisällytetty laaja sanakirja.

Lukiolaisten oppimisympäristö

Lukiolaiset, eli 16-18 -vuotiaat nuoret, toivoivat lukion WWW-Multimedia-Hypermedia -kurssin sisältävän sekä teoriaa että harjoituksia. Verkotetussa materiaalissa voisi mieluusti olla paljon esimerkkejä. Lukiolaiset suorittaisivat kurssin mielellään joko harjoitus- tai ryhmätyöllä.

WWW-Multimedia-Hypermedia -kurssi on valinnaiskurssi. Pääasiallisin syy kurssivalintaan oli kiinnostus multimediaan. Kurssivalintaan oli vaikuttanut myös koulun erinomaiset atk-tilat ja -laitteet. Oppilaat olivat ajatelleet kurssivalintaa tehdessään myös tulevaa opiskelu- tai työpaikkaa ja pitivät multimediataitojen hankkimista tästä syystä tärkeänä.

Teoriamateriaalin sisältämät materiaalin ulkopuoliset linkit eivät aiheuttaneet ongelmia, vaan oppilaat pystyivät hyvin koordinoimaan liikkumistaan verkotetussa materiaalissa ja "linkkejä olisi saanut olla enemmän, esim. lisätietoa jostakin asiasta". Tekstiä oli ilmeisesti keskimäärin sopivasti, sillä kiinnostavien aiheiden valinta oli sujunut hyvin. Teoriamateriaalin sisältöä kuvattiin esim. seuraavasti: "tieto hyvin otsikoitu", "havainnollisia kuvia ja taulukoita", "tekstin sisältö osittain liian vaikeaa", "tekstiä liikaa", "välillä sekavaa" ja "vaikeita sanoja".

Osa oppilaista oli löytänyt helposti lisätietoa verkosta, sen sijaan toisilla oli ollut vaikeuksia lisätiedon etsimisessä. Oppimisympäristöön kuuluvat reaaliaikainen Keskustelu-työkalu ja Ilmoitustaulu-työkalu olivat suurimman osan (80 %) suosiossa. "Chat" saikin erityismaininnan monen oppilaan arviointilomakkeessa. Oppilaita miellytti myös oppimisympäristön sisältämä multimedia-alan termejä ja lyhenteitä selventävä "huippu-hyvä sanakirja".

Koulun asianmukaisten atk-luokkien ja -laitteiden ansiosta teknisiä pulmia ei juuri ollut. Kaksi vastaajaa ilmoitti odotelleensa jonkun sivun latautumista mielestään turhan pitkään ja yhden "selainohjelma kaatui juuri oppitunnin lopussa". Yksi oppilas epäili myös tietoliikenneyhteyksien toimivuutta. Muita teknisiä ongelmia ei ilmentynyt.

Oppilaat arvioivat tietokoneavusteisen opiskelun "kivaksi vaihteluksi" ja koska WWW-Multimedia-Hypermedia -kurssin opetustilaksi oli joka tapauksessa varattu koulun atk-tilat, teorian opiskelu verkotetusta materiaalista osoittautui hyväksi ratkaisuksi. Joku myös "oppi uutta tietokoneen käytöstä" ja monet totesivat, että "Internetiä on kiva käyttää opiskelussa".

Tutkijan kokemukset oppitunnin kulun seuraamisesta tukivat oppilaiden omia arvioita materiaalin sopivuudesta lukion oppitunnille. Oppilaat olivat selvästikin motivoituneita vastaamaan opettajan esittämiin kysymyksiin. Reaaliaikaista Keskustelu-työkalua käytettiin paljon ja oppilaat etsivät sanakirjasta määritelmiä oudoille käsitteille. Tutkija oli paikalla kahden perättäisen oppitunnin ajan. Osa oppilaista ratkaisi opettajan esittämiä kysymyksiä myös välitunnilla ja Ilmoitustaululle laitettujen viestin jättöpäivistä voi havaita, että multimediaa on opiskeltu myös oppituntien ulkopuolella.

Oppilaiden atk-taidot ja alkutiedot multimediasta olivat selvästikin hyvin erilaisia ja onnistuneen oppimisen takasikin pääasiassa opettajan hyvä käsitys kunkin oppilaan henkilökohtaisista atk-taidoista. Opettaja myös huomioi jokaisen henkilökohtaisen kiinnostuksen ja osoitti oppilasryhmille heidän kiinnostustaan ja taitojaan vastaavia tehtäviä. Opettajalle uudenlainen opetusmenetelmä aiheutti paljon ennakkovalmisteluja. Opetustilanteessakin opettajalta vaadittiin kommunikointityökalujen aktiivista seuraamista. Opettaja koki erilaisen opetustilanteen kuitenkin virkistävänä ja palkitsevana, sillä oppilaita ei tarvinnut mitenkään patistaa tekemään tehtäviä. Jotkut oppilaat olivat hyvinkin aktiivisia verkotettuun materiaaliin tutustujia.

Opettaja kommunikoi oppilaiden kanssa lähes yksinomaan Ilmoitustaulu-työkalun avulla ja kaksiviikkoisen kokeilun aikana Ilmoitustaululle kertyikin toistasataa viestiä. Oppilasryhmien jäsenet käyttivät ryhmäkohtaiseen kommunikointiin reaaliaikaista Keskustelu-työkalua, mikä sekin oli oppituntien aikana ahkerassa käytössä.

Opettaja on aikaisempina vuosina todennut kurssin teoriaopetuksen ongelmalliseksi, koska kurssin suorittamisvaatimuksiin ei liity teoriakoetta. Oppilaat odottivat tietokoneen käyttöä ja Internetiin tutustumista, eivätkä innostuneet multimedian teorian luennoinnista perinteisin opetusmenetelmin. Opettajan mielestä perinteisen opetusmenetelmän korvaaminen teoriaopetuksessa uudentyyppisellä tietokoneavusteisella opiskelulla lisäsi oppilaiden aktiivisuutta ja kiinnostusta teoriamateriaalia kohtaan.


Edellinen Ylempi otsikkotaso Sisällys Hakemisto Seuraava