Etäopetus Multimediaverkoissa (ETÄKAMU) -tavoitetutkimushanke
Projektitoiminnan opiskelu tietoverkossa
Edellinen Ylempi otsikkotaso Sisällys Hakemisto SeuraavaTEKES

2.8.6 Arvioinnin tulokset

Koulutukseen osallistuvat henkilöt olivat pääasiassa mukana työelämässä ja syy opiskeluun oli tiedon tarve työtehtävissä. Projektitoiminnan kurssista oltiin kiinnostuneita, koska " työelämä muuttuu projektiluontoiseksi ja projektityöskentelytaidot ovat välttämättömyys ".

Odotukset ja tavoitteet koulutuksesta olivat myös suurella osalla samansuuntaisia: " Haluaisin saada parempia valmiuksia projektin hallintaan " sekä " projektin hallinnan parantaminen, neuvottelutaidot, psykologinen silmä ja motivointi ". Lisäksi opiskelusta toivottiin saatavan uutta intoa tiimityöskentelyyn, kun koko työtiimi oli ilmoittautunut mukaan koulutukseen.

Verkko-opiskelu opiskelumuotona valittiin monestakin syystä: " Nykyaikainen opiskelutapa, mahdollistaa opiskelun kotoa tai lähimmältä Internet-yhteyksin varustetulta koneelta ", " Haluan ylläpitää osaamistani ja kehittää sitä työtehtävieni mukaan silloin kun tarvitsen uusia taitoja " sekä " Kehitämme verkkokursseja itsekin ja pitkille kursseille osallistuminen fyysisesti ei tahdo onnistua töiden lomassa ".

Aikaisempaa kokemusta monimuoto- ja etäopiskelusta osallistujilla oli jonkin verran, mutta verkko-opiskelusta ei kovinkaan paljon. Internetin käyttö oli jokaiselle tuttua ja atk-taidot muutenkin hyvät. Suurin osa ilmoitti opiskelupaikaksi työpaikan, mutta muutama myös kodin tai kirjaston.

Yleisesti oppimisympäristö koettiin helpoksi käyttää. Asiat etenivät loogisesti ja liikkuminen ympäristössä oli suhteellisen selvää. Oppimisympäristön käyttäjäystävällisyydestä huolimatta ongelmiakin oli ollut: " Varsinaisen opiskeluaineiston löytäminen teetätti tarpeettoman paljon töitä ".

Oppimisympäristö käyttäjien näkökulmasta

Pohjana aikaisemmat tiedot

Oppimisympäristön opiskeluaineisto oli ryhmitelty isompiin asiakokonaisuuksiin, joiden kautta siirryttiin pienempiin. Aineiston rakenteen koettiinkin ottavan hyvin huomioon oppijoiden aikaisemmat tiedot: " näin voi helposti jättää opiskelematta asiat, jotka jo hallitsee ja keskittyä uuden oppimiseen " ja " hypertekstimäinen rakenne antaa jokaiselle mahdollisuuden valita häntä itseään kiinnostavan aihepiirin koulutusmateriaalista sekä edetä haluamallaan tavalla ". Oppijan aikaisemmat tiedot otettiin huomioon myös siten, että " aloittelijoille on luotu oma perusteet -osansa, jossa käsitellään projektin ohjauksen määritelmät ja peruskäsitteet ". Vasta-alkajan osuus aineistosta koettiin kuitenkin osittain liian raskaaksi: " Minulla on vahvasti sellainen tunne, että oppiaines on kopioitu liian suoraan kirjasta ja siten tappavaa ".

Yksilöllistä opiskelua

Yksilöllinen oppimistyyli oppimisympäristössä toteutui mahdollisuudella edetä omaan tahtiin. Kuitenkin yksilön oppimistyylin huomioimisessa nähtiin rajoitteita: " esim. Internet-maailmassa kommunikointi tapahtuu kirjoittamalla, eikä se ole välttämättä kaikkien suosiossa ... ". Yksilöllistä oppimista koettiin tukevan myös erillisen sanaston, josta voi tarkistaa mm. peruskäsitteiden merkityksen. Oppimisaineiston rakenteen ja sanaston lisäksi yksilöllisen oppimisen huomioiminen oli jäänyt vähemmälle: " En kyllä huomannut vielä tällä kokemuksella, että oppimisympäristössä olisi huomioitu kovinkaan paljon yksilöllisiä seikkoja ".

Oppija aktiivisena toimijana

Oppimisympäristön koettiin aktivoivan oppijaa herättämällä kysymyksiä, joihin aineistossa etenemällä oli mahdollista löytää vastauksia. Aktivointia toivottiin kuitenkin lisää, samoin viitekohtia lisämateriaalista. Esimerkkejä ja " mahdollisia linkkejä ao. yksityiskohtaa käsitteleviin internetpolkuihin " toivottiin myös sekä jonkinlaista palkitsevuutta: " Ehkä se lisäisi omaa aktiivisuutta ja tekisi opiskelun mielekkäämmäksi, jos jokaisen aihepiirin tai kokonaisuuden jälkeen voisi testata jollain menetelmällä onko ymmärtänyt oikein ko. asian (palkitseva oppimisympäristö?) ".

Yhdessä toimimisen mahdollisuudet

Yhteistoiminnallisuus koettiin oppimisympäristössä huomioidun hyvin monipuolisesti. Ongelmana nähtiin kuitenkin opiskelijoiden aktivointi yhteiseen toimintaan: " tämä kohta on huomioitu hyvin monipuolisesti, mutta mitenpä saat meidät keskustelemaan muiden kanssa ... on osallistujista listat, ajankohtaista kohta, taukotupa, projektitila ja palautepaikka, mutta miten syntyisi aktiivisuutta ... siinäpä tehtävää ja mietittävää ". Kehittämisehdotukseksi myös mainittiin: " olisi joka paikassa (ehkäpä jokaisella sivulla = käyttöliittymässä) oltava linkki yhteiseen mielipiteenvaihtopaikkaan ja automaattinen paluu hyppykohtaan ".

Kohti omia tavoitteita

Oppijoiden omia tavoitteita ei oppimisympäristössä koettu otettavan huomioon tarpeeksi: " Ei kovinkaan paljon, ja taitaa olla käytännössä vaikea tukea satojen, tuhansien erilaisten käyttäjien tavoitteita ". Kuitenkin omiin päämääriin pyrkiminen ja niiden saavuttaminen koettiin osittain mahdolliseksi: " löydän helposti asiakokonaisuudet, joita tarvitsen. Saan kysyä neuvoa 'Kysyvä ei eksy' -ohjaajilta ". Harjoitusten osalta toivottiin kuitenkin enemmän henkilökohtaisen etenemisen tukemista: " Harjoituksista tulisi olla mahdollisuus tarkistaa teoriaosasta mitä siellä on kerrottu tästä asiasta, näin harjoitukset ja teoria olisivat hyvässä vuorovaikutussuhteessa keskenään ... aineistosta ei nyt löydy riittävästi tietoa harjoitusten tekemiseen ... ". Tämän koettiin luonnollisesti vähentävän opiskelun mielekkyyttä.

Aineistossa liikkumiseen toivottiin myös kiinnitettävän huomiota, jotta omaan tahtiin eteneminen olisi helpompaa: " alkukaavio oli selkeä. Olin vain hukassa melko pian hypittyäni asiasta toiseen. Tarvitaan navigointiin hyviä linkkejä, joiden avulla kokonaisuus säilyy myös näkyvissä ". Eteneminen oman aikataulun mukaan onnistui hyvin, sillä " mitään päivämääriä ei ole pakotettu noudattamaan ".

Teoriasta käytäntöön

Opiskeluaineistoon sekä oppimistehtäviin toivottiin enemmän käytännön esimerkkejä, jotka lisäisivät mielekkyyttä ja parantaisivat sisällön kokonaisuuden hallintaa. Käytännön esimerkkien puuttuminen koettiin erittäin olennaiseksi puutteeksi ja opiskelun mielekkyyden vuoksi niitä toivottiin vastaisuudessa lisättävän aineistoon: " Olisin suonut, että opiskelussa olisi käytetty mallitapausta. Näin olisi saanut kerrankin nähdä oikein toteutetun ja tehokkaasti läpiviedyn tapauksen lyhyine, ah-mutta-niin-informatiivisine dokumentteineen ".

Aineiston koettiin olevan hyvin sovellettavissa käytäntöön ainakin projektin vetämisen sekä oikean etenemistavan osalta. Opiskeluaineistoa hyödynnettiin, kun tietoa tarvittiin omissa projekteissa ja tämä tapa hyödyntää aineistoa koettiin tarkoituksenmukaiseksi: " olisi mainio juttu jos se olisi käytettävissä silloin, kun projektisuunnittelua pääsee taas seuraavan kerran tekemään ihan tosi mielellä ".

Oman oppimisen arviointi

Oman oppimisen arvioinnin koettiin sujuvan helposti seuraamalla työn edistymistä. Itsearvioinnin pohjana pidettiin myös harjoituksia eli miten pitkällä niiden tekemisessä on ja kuinka hyvin niiden tekeminen sujuu. Varsinaisia arvioimistyökaluja oppimisympäristössä ei koettu olevan.


Edellinen Ylempi otsikkotaso Sisällys Hakemisto Seuraava