Etäopetus Multimediaverkoissa (ETÄKAMU) -tavoitetutkimushanke
Henkilöstökoulutus globaalissa yrityksessä
Edellinen Ylempi otsikkotaso Sisällys Hakemisto SeuraavaTEKES

2.7.5 Opetuskokeilut

Electromagnetic Compatibility (EMC)-kurssi

Kurssin toteutus

Ensimmäinen pilottikurssi Electromagnetic Compatibility (EMC) järjestettiin kevätlukukaudella 1998. Se oli tarkoitettu NMP:n teknisissä asiantuntijatehtävissä toimiville henkilöille osana heidän jatkuvaa täydennyskoulutusta. Kurssin sisällöstä ja sisältöohjauksesta vastasi TKK:n sovelletun elektroniikan laboratorio. TKK Dipoli suunnitteli ja rakensi kurssin oppimisympäristön ja oli vastuussa sen toimivuudesta sekä teknisiin pulmatilanteisiin liittyvistä opettajan, sisältötutorien ja opiskelijoiden ohjauksesta. Kurssille osallistui 33 Nokian asiantuntijaa, jotka tulivat kuudesta eri toimipisteestä. Tavoitteena oli rakentaa sellainen oppimisympäristö, joka on joustava ja avoin maantieteellisesti hajaantuneille opiskelijoille, mutta joka kuitenkin voisi ilman suuria muutoksia hyödyntää olemassa olevan yliopistokurssin sisältöä.

Ennen kurssin alkua tehtiin analyysi, siitä mitä osapuolia kurssin ja siihen liittyvän oppimisympäristön suunnitteluun ja toteutukseen tarvitaan (actor analysis). Oppimisympäristö rakennettiin niiden periaatteiden ja työkalujen pohjalta, jotka yritys oli valinnut teknologisen kartoituksen perusteella (Taina 1998, ks. myös edellä 1.4 Oppimisympäristön osatekijät). Koska kurssi oli käynnistettävä pikaisesti, niin oppimisympäristön käyttöön ja omaksumiseen tarvittava perehdyttämiskoulutus kurssin suunnitteluun ja toteutukseen osallistuville jäi liian lyhyeksi ja puutteelliseksi. Tämä kävi ilmi ympäristön väli- ja loppuarvioinnissa.

Kurssi koostui videoneuvotteluteitse annetusta, luentotyyppisestä opetuksesta sekä Internet-pohjaisesta oppimisympäristöstä, jonka käyttäjinä olivat opiskelijat, opettaja (professori) ja tutorit. Luennoitsijana oli yksi professori ja hänen apunaan harjoitustöiden ohjauksessa oli neljä tutoria. Internet-pohjainen oppimisympäristö rakennettiin Dipolin BSCW (Basic Support for Cooperative Work) -palvelimelle. Ympäristö oli melko tavanomainen opetusta tukeva ympäristö, jossa olivat seuraavat valikot: tiedot kurssista, ohjelma ja aikataulut, osallistujien tiedot, kurssiaineisto (lähinnä luentoaineisto PowerPoint-kalvoina), seminaarit, harjoitukset ja niiden vastaukset sekä vastaussivut tyypillisille ongelmakysymyksille (FAQs).

Evaluaatio

Kurssin keskivaiheella sekä kurssin jälkeen opiskelijat arvioivat sekä sen sisällön että oppimisympäristön toimivuutta. Opettajan ja tutorien kokemukset oppimisympäristöstä kartoitettiin henkilökohtaisin haastatteluin.

Opiskelijat olivat varsin tyytyväisiä oppimisympäristön rakenteeseen. Vaikka lähes kaikille opiskelijoille kyseessä oli heidän ensimmäinen etäkurssinsa, he eivät pitäneet toteutusta kovin erilaisena kuin perinteistä luokkahuoneopetusta. Internet-ympäristössä suurimmat ongelmat aiheutuivat eri ohjelmistoversioiden yhteensopimattomuudesta. Ne vaikeuttivat opetusaineiston imurointia ja tulostusta. Myös WWW:n yleinen hitaus koettiin joskus kiusallisena. Videoneuvottelua pidettiin oivana tapana säästää kurssilaisten matkustusaikaa. Kielteisenä puolena mainittiin välineen totutut huonot ominaisuudet, joita olivat jonkinlainen "kömpelyys" sekä vuorovaikutuksen niukkuus opetustilanteessa. Tämä johtui varmasti osittain siitä, että opettajien, tutorien ja opiskelijoiden perehdyttäminen videoneuvottelun käyttöön opetuksessa ei ollut riittävän laaja, vaikka luennointiopetuksen ja oppimateriaalin muokkaustarpeeseen videoneuvottelua varten kiinnitettiinkin projektissa huomiota.

Videoneuvottelun ja Internet-oppimisympäristön yhteistoiminta pedagogiselta kannalta jäi myös turhan niukaksi. Ne toimivat liiaksi erillisinä kanavina: videoneuvottelu luentojen jakamisvälineenä ja Internet oppimateriaalin, harjoituskysymysten ja -vastausten välityskanavana. Internet-pohjainen oppimisympäristö ei myöskään toiminut aktiivisena yhteisenä keskustelufoorumina kurssilaisten ja tutorien välillä. Opiskelijat esittivät kysymyksiä tutoreille suoraan sähköpostilla eivätkä yhteisellä foorumilla, vaikka näin oli tarkoitus. Tutoreita ei myöskään "vaivattu" kysymyksillä kovin usein. (Sepponen & Kontra 1998). Johtopäätöksenä tästä on se, että Internet-pohjaisissa oppimisympäristöissä keskustelua ei tunnu syntyvän itsestään ilman että sitä joku vaatii ja vähän provosoi.

Leading Science-kurssi

Kurssin toteutus

Leading Science oli toinen tässä pilottiprojektissa järjestetty kurssi. Se oli myös tarkoitettu 20:lle NMP:n tekniselle asiantuntijalle osana heidän täydennyskoulutustaan. Kurssin sisällöstä vastasivat Nokia ja Teknillinen korkeakoulu yhdessä, ja kurssi toteutettiin vuoden 1998 syyskaudella. Pilotoinnin tavoitteena oli rakentaa toimiva ja monipuolinen oppimisympäristö Nokian Intranetiin EMC-kurssilla saavutettuja tuloksia hyödyntäen. Leading Sciencen oppimisympäristö mahdollisti sekä ohjatun- että vapaamuotoisen keskustelun, opiskelijoiden toiminnan seuraamisen, anonyymit kurssi- ja oppimisympäristöevaluoinnit sekä paremman tietoturvan. Ympäristö rakennettiin Lotus Learning Space (LLS) -ohjelmistoa hyväksikäyttäen. Suurimmat pulmat ympäristön teknillisessä pystyttämisessä aiheutuivat siitä, että ulkopuolisilta tutoreilta (ohjaavat professorit) oli kielletty pääsy yrityksen Intranetiin ja siellä olevaan oppimisympäristöön. Tämän takia järjestelmän ensimmäisessä vaiheessa käytettiin kahta palvelinta, joista toinen sijaitsi Nokialla ja toinen TKK Dipolissa. Tutorit olivat yhteydessä TKK Dipoliin modeemin välityksellä. Tietokantojen ja tiedostojen siirto ja kopiointi kahden palvelimen välillä tehtiin järjestelmän ensimmäisessä vaiheessa manuaalisesti modeemin kautta. Vasta järjestelmän toisessa vaiheessa Nokian ja TKK Dipolin palvelinten välillä oli automaattinen päivitys.

Kurssi koostui kolmesta lähiopetusjaksosta, joita oppimisympäristö tuki. Oppimisympäristöön sisällön tuottivat sekä Nokian omat luennoitsijat, että yliopistojen professorit. Opiskelijat oli jaettu viiteen ryhmään, joita jokaista tutoroi ulkopuolinen professori. Keskusteluja käytiin ohjatusti sekä ryhmän kesken että koko kurssin laajuisella foorumilla.

Kurssiin osallistuvia tutoreita opetettiin käyttämään oppimisympäristöä yhden päivän koulutustilaisuudessa. Opiskelijoille annettava koulutus oli vain tunnin mittainen, koska heidän käyttöliittymänsä oppimisympäristöön oli yksinkertaisempi kuin sisällöntuottajilla ja tutoreilla. Lisäksi oppimisympäristön käyttäjiä varten valmistettiin opaskirja (Hein 1998), joka pyrki avaamaan pedagogisesti oikeaoppisen sisällöntuotannon haastetta käytännönläheisellä tavalla. Kirjanen jaettiin ympäristön käyttäjille ja lisäksi oppaan aiheesta järjestettiin osallistujille lyhyt keskustelutilaisuus.

Evaluaatio

Leading Science-kurssin osallistujat (opiskelijat, tutorit jne.) evaluoivat oppimisympäristöä ensimmäisen kerran marraskuussa, jolloin ympäristö oli ollut käytössä vasta pari viikkoa. Kurssin osallistujilta kysyttiin ensiksi sitä miten oppimisympäristö on tähän mennessä kyennyt tukemaan heidän opiskeluaan. Toiseksi kysyttiin sitä miten osallistujat muuttaisivat oppimisympäristöä jotta se olisi heille hyödyllisempi. Vastauksia näihin kysymyksiin saatiin vain noin puolelta osallistujista. Suurin osa näistä kommenteista oli varsin kriittisiä. Useampi vastaaja ei ymmärtänyt sitä miksi ei käytetty pelkästään Lotus Notes-pohjaista tietokantaa tai yksinkertaisempia WWW-sivujen ja sähköpostilistojen yhdistelmiä Kurssin suunnittelijoiden mielestä mm. kurssiaineiston laajuuden takia pelkkien sähköpostilistojen käyttö ei olisi mielekästä.

Tutoreina toimivien professorien kokemuksia oppimisympäristöstä ei ole vielä artikkelin kirjoittamisvaiheessa selvitetty. Alustavien keskustelujen perusteella heidän suhtautumisensa oppimisympäristöön on kuitenkin huomattavasti kurssilaisia myönteisempi.

Kurssin osallistujien kommentit ympäristöstä voidaan jakaa kolmeen kategoriaan.

ympäristö ei antanut tukea oppimiselle ja se oli vain luentoaineiston säilytyspaikka,

ympäristöä ei käytetty tarpeeksi keskusteluun,

ympäristössä oleva aineisto ei ylipäätään tukenut opiskelua.

liitetiedostot ovat eri ohjelmistoversioina (Word, PowerPoint jne.) eivät HTML-muodossa, jolloin niiden avaaminen on työlästä ja siksi opiskelijat eivät viitsisi tehdä sitä,

LLS-ympäristön loogista rakennetta (miten pääkansiot on rakennettu ja luokiteltu) arvosteltiin myös hieman sekavaksi ja tähän toivottiin parannusta.

Lopullinen arviointi osallistujien kokemuksista valmistuu kurssin päätyttyä tammikuun lopussa. Silloin on mielenkiintoista nähdä ovatko kurssin osallistujien mielipiteet muuttuneet kurssin alkuvaiheen jälkeen.


Edellinen Ylempi otsikkotaso Sisällys Hakemisto Seuraava