TARJA MIETTINEN

LOPPURAPORTTI

 

Teleläisten kokemuksia monimuotoisesta kielikurssista ja sen opiskeluvälineistä

Etäkamu-kielipilotti

OULU

28.3.1997

 

1. JOHDANTO 2

1.1 Tutkimuksen kulku 2

1.2 Tutkimukseen vaikuttaneita seikkoja 4

2. KURSSIN TOTEUTUS 6

2.1 Kurssin osallistujat ja opiskeluvälineet 6

2.2 Kurssin kulku 7

3. MIELIPITEITÄ KURSSISTA 9

3.1 Monimuotoisuus ja oppimistyylit 9

3.1.1 Luokkatyöskentely ja seminaarit 11

3.1.2 Kirja 12

3.1.3 Kasetti 13

3.1.2 Promentor-opetusjärjestelmä 13

3.1.5 Yhteistoiminnallisuuden lisääminen 16

3.2 Oppimisen ohjaus 17

3.2.1 Oppimisen ohjaus ja suunnittelu kurssilla 17

3.2.2 Ihanteelliset ohjausjärjestelyt 19

3.3 Opiskelutavoitteet 20

4. OPISKELUUN KÄYTETTY AIKA 22

5. TELELÄISTEN ENGLANNIN KIELEN TARVE 24

5.1 Työelämä 24

5.2 Kieli ja kulttuuri 28

5.3 Opiskelumotivaatio 29

5.4 Kehitysmahdollisuudet 30

5.4.1 Ohjelmaan liittyvät 31

5.3.2 Kurssiin liittyvät asiat 35

6. MUUTA 37

6. LOPPUSANAT 39

Liite 1. Haastattelukysymykset 44

Liite 2. Opiskeluun käytetty aika eri välineiden kanssa

1. JOHDANTO

 

Tutkimuksen koeryhmänä oli viisi Oulun Telen ja Kehitysyksikön (ennen 1.1.97 Telecom Finland Oulun Telekehityskeskus) työntekijää, jotka osallistuivat AAC-Opiston järjestämälle monimuotoiselle englanninkurssille. Opiskeluvälineinä olivat kappale- ja tehtäväkirja, kasetti ja Promentor Solutions Oy:n kehittämä Promentor-opetusjärjestelmä, joka on kieltenopiskeluun tarkoitettu multimediapaketti. Kurssilaiset tapasivat syksyn -96 aikana neljä kertaa (180 min./kerta: 7.10., 21.10., 4.11., 18.11.), minkä lisäksi heille järjestettiin small talk -seminaari (2 x 3 h, 18.12. ja 27.1.97) ja presentaatio-seminaari (2 x 3 h, 10.2. ja 24.2.). Väliaikoina ryhmäläiset opiskelivat itsenäisesti parhaana pitämällään tavalla. Kurssi ja sen opiskeluvälineet ja osanottajat on esitelty tarkemmin kappaleessa 2.

Telecom Finland on teleliikenteeseen erikoistunut teleliikenneyritys, joka tarjoaa yksityisille ja yrityksille paikallisia, kansainvälisiä ja valtakunnallisia teleliikennepalveluja. Toimialoja ovat mm. paikallis- ja kaukopuheluliikenne sekä matkaviestin-, data- ja tekstinsiirtopalvelut. AAC-Opisto on Suomen suurin yritysten henkilöstön kielikouluttaja, jonka toimintaan kuuluu peruskielitaidon koulutus sekä valmennus erilaisiin kielenkäyttötilanteisiin. Opisto järjestää koulutusta asiakkaidensa tiloissa ja kurssikeskuksissaan. Espoolainen Promentor Solutions Oy on kehittänyt englannin, ranskan ja suomen opiskelijoille kielikoulutusjärjestelmiä, jota voi käyttää sekä yksittäislaitteissa että verkkoympäristössä. Yhteistyökumppaneita ovat AAC-Opiston ja Telen lisäksi mm. Nokia ja ICL.

 

1.1 Tutkimuksen kulku

Kurssia seurattiin 7.10.-24.2. Tutkija osallistui luokkatapaamisille ja seminaaripäiville ja kirjasi ylös osallistujien työhön liittyviä englannin tarpeita sekä mielipiteitä kurssista ja eri opiskeluvälineistä. Tutkimus pyrittiin tekemään niin, että ulkopuolinen tarkkailija ei vaikuttaisi luokkatilanteisiin. Tutkija istui erillään ryhmästä paikalla, joka ei ollut kovin näkyvä. Ajoittain joku kurssilaisista jäi kuitenkin pariharjoituksissa ylimääräiseksi, jolloin opettaja pyysi tutkijaa opiskelijan pariksi tunnin kulun helpottamiseksi. Tällä saattoi olla positiivisya vaikutusta, sillä sen ansiosta ulkopuolisesta tarkkailijasta tuli tutumpi, jolle oli helpompi kertoa mielipiteitään. Tutkimuksen kuluessa pitemmälle vaikuttikin, että haastateltavat olivat huomattavasti vapautuneempia kuin alkuaikoina.

Kurssin aikana osallistujia haastateltiin neljä kertaa ja heille tehtiin kaksi kirjallista kyselyä, joista toinen sähköpostitse kurssin lopussa. Aiheet saatiin tunneilla ilmenneistä asioista, kirjallisuudesta ja keskusteluista muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Niitä olivat pääasiassa kokemukset multimediaohjelman käytöstä, parannusehdotukset, englannin tarve töissä, opiskelumotivaatio ja ryhmätyömahdollisuuden verkkoversion aikana. Loppukyselyä lukuunottamatta haastattelut ja kysely tehtiin kurssin kahden ensimmäisen kuukauden aikana, jolloin ryhmäläiset käyttivät eniten aikaa opiskeluun.

On mahdollista, että tutkijan läsnäolo vaikutti haastattelujen tulokseen. Kirjalliseen kyselyyn vastattiin joissakin tapauksissa eri tavalla kuin haastattelun samoihin kysymyksiin. Tämä voi toisaalta taas johtua myös siitä, että kyseisen haastattelun ja kyselyjen välillä oli muutaman viikon väli, jolloin mielipiteet ovat saattaneet muuttua.

Kurssilaisille lähetettiin myös viikoittain kysely ajankäytöstä eri opiskeluvälineiden kanssa. Koska kyseessä oli työnantajan järjestämä kurssi, vaarana oli opiskeluaikojen yliarvioiminen. Tätä pyrittiin välttämään painottamalla opiskelijoille erityisesti tutkimuksen alkuaikoina, että että tiedoista tehtävästä taulukosta tulee nimetön ja että tarkoituksena on ainoastaan tarkkailla eri välineisiin käytettyä aikaa. Kurssin loppuvaiheessa opiskeluun käytettiin vain vähän aikaa, minkä vuoksi kysely lähetettiin kahden viikon välein. Ryhmäläiset vaikuttivat kokevan toistuvat sähköpostikyselyt opiskeluajoista loppuvaiheessa jo kiusallisiksi, koska opiskeluun ei oltu käytetty juurikaan aikaa. Vastauksissa oli usein selittelyjä, miksi opiskelu oli jäänyt. Tietoja ei loppuaikoina saatu jokaiselta viikolta.

Kurssilaiset suhtautuivat pääasiassa positiivisesti tutkimukseen ja siinä tehtyihin kyselyihin ja haastatteluihin, vaikka muutamat heistä ilmaisivat ärtymyksensä niihin kuluvasta ajasta. Kurssin alkuaikoina ryhmä oli hiljainen, mutta tunnelma vapautui loppua kohden. Oli mahdollista, että ulkopuolinen tarkkailija sai aikaan tietyn alkukankeuden. Todennäköisempää kuitenkin on, että osallistujia vaivasivat työkiireiden vuoksi tekemättä jääneet opiskelutehtävät.

Raportissa olevat minä-muotoiset mielipiteet on lainattu suoraan teleläisten vastauksista. Jos lauseet ovat olleet epätäydellisiä ja sen vuoksi vaikeita ymmärtää, puuttuva osa on laitettu sulkuihin, esim. "(Ihanteelliset ohjausjärjestelyt ovat) sellaiset, joissa oppilas motivoidaan itse luomaan oma oppimisrytminsä." Jos taas vastaus on pitkä ja siitä on tämän vuoksi jouduttu poistamaan aiheeseen liittymätön osa, tämä on merkitty kolmella pisteellä.

 

1.2 Tutkimukseen vaikuttaneita seikkoja

Tutkimukseen vaikutti, että kurssi oli ollut käynnissä jo kuukauden ennen ohjelman käyttöönottoa, minkä vuoksi opiskelutavoitetta ei ilmoitettu heti kurssin alussa. Multimediaohjelma oli kurssin opettajalle vieras opetusväline. Vaikka hän suhtautuikin siihen positiivisesti, hän ei ollut tiennyt sen liittymisestä kurssiin eikä ollut näin ollen tutustunut siihen etukäteen.

Vaikka opiskelijat olivatkin motivoituneita oppimaan englantia, heillä oli kiireitä niin yksityis- kuin työelämässä, mikä vähensi opiskeluun käytettyä aikaa (ks. myös kpl 4, opiskeluun käytetty aika). Yksi ryhmäläisistä ei päässyt sisään ohjelman käyttöön ja oli kokeillut sitä koko kurssin aikana vain puoli tuntia. Ohjelman käyttöä vaikeuttivat myös tekniset ongelmat laitteistoissa. Kurssilaisista kolmella oli vaikeuksia saada kielistudio toimimaan ja heistä yhdellä ohjelma asennettiin kaksi viikkoa muiden jälkeen. Lisäksi ryhmän koko väheni neljään yhden ryhmäläisen jäätyä marraskuussa äitiyslomalle.

Kurssiin liittyvien hankaluuksien lisäksi tutkija tuli mukaan projektiin neljä päivää ennen sen alkua. Asiaan perehtyminen ja tutkimuksen suunnittelu oli tehtävä projektin kuluessa, mikä vaikutti tutkimuksen etenemiseen ja oletettavasti myös tuloksiin. Tarkempi etukäteissuunnittelu tai tiiviimpi yhteydenpito eri osapuolien välillä olisi varmistanut paremmin myös tutkimuksen oikeaan suuntaan menemisen.

 

2. KURSSIN TOTEUTUS

 

2.1 Kurssin osallistujat ja opiskeluvälineet

Kielikurssille osallistui viisi Oulun Telen ja Kehitysyksikön työntekijää, joihin viitataan jatkossa teleläisinä. Heidän ammattinimikkeensä ovat T&K-insinööri, asiantuntija, projekti-insinööri, suunnittelija ja tietojärjestelmäasiantuntija.

AAC-opiston lähtötestin mukaan osallistujien lähtötaso vaihteli 3-3,75 välillä. Kurssin taso oli neljä, mikä AAC-Opiston opiskeluohjeen mukaan tarkoittaa, että kielen oppija selviytyy tyydyttävästi tutuissa tilanteissa. Ongelmia aiheuttavat kielen oma tuottaminen, äidinkielen malleja noudattava rakenne ja aktiivisen sanavaraston pienuus. Viestien välittäminen on vaikeaa.

Kielikurssin erityistavoitteina olivat suullisen kielitaidon kehittäminen, peruskieliopin syventäminen, sanaston kartuttaminen, puheen ymmärtäminen ja tuottaminen sekä presentaatioiden ja neuvottelutilanteiden harjoitteleminen. Kurssilaisten opiskeluaineistona oli Business or Pleasure taso 4, jolla pyritään kirjan, kasetin ja Promentor Business or Pleasure -ohjelman avulla kartuttamaan yleiskielen sanavarastoa. Kielioppiasioista mukana ovat mm. relatiivilauseet, konditionaali ja epäsuora esitys.

Tasoon neljä sisältyy kaksi kirjaa, jotka käsittelevät mm. tien neuvomista, liikekirjeenvaihdon perusteita sekä hotellissa, ravintolassa ja autovuokraamossa asioimista. Jokaisessa kappaleessa on edellä mainittuja asioita käsittelevä perusteksti, sanasto, selitykset (kappaleen kielioppiasiat ja vaikeimmat suomennokset, esim. erilaiset sanonnat), kirjallisia harjoituksia sekä mallivastaukset niihin. Lisäksi opiskelijoilla on käytössään kielioppikooste, jossa on tasolla opiskeltavat kielioppiasiat. Kasetilta löytyvät kirjan kappaleita vastaavat perustekstit, suullisia harjoituksia ja mallivastaukset niihin.

Promentor-opetusjärjestelmä on tietokoneavusteinen, vuorovaikutteinen opetusohjelma, joka käyttää hyväkseen multimediaa ja hypertekstiä. Siinä on kirjassa olevien kappaleiden lisäksi myös lisätekstejä sekä käännökset ja sanastoa kummallekin. Promentorissa olevan kielistudion avulla kappaletta ja muita tekstejä voi kuunnella ja harjoitella sana tai lause kerrallaan ja verrata puhumistaan syntyperäisen puhujan ääntämiseen. Ohjelmassa on myös kielioppiosio ja siihen sekä opiskeltaviin kappaleisiin liittyviä harjoituksia.

 

2.2 Kurssin kulku

AAC-opiston kielikurssi perustuu pitkälle kurssitapaamisten väliseen itseopiskeluun opiskelijoiden parhaana pitämien välineiden avulla. Menetelmä luottaa opiskelijoihin itsenäisinä aikuisina, jotka haluavat oppia kieltä ja ovat valmiita kuluttamaan siihen jonkin verran aikaa. Oppimista kontrolloidaan kunkin kurssikirjan jälkeisellä palautetehtävällä, ns. kotikokeella, joka on tarkoitus tehdä ilman kirjaa. Small talk - ja presentaatioseminaareissa on oma aineistonsa.

Kurssi eteni ongelmitta suunnitellulla tavalla ja tehtävänjako oli ulkopuolisesta tarkkailijasta selkeää niin kirjaan perustuvilla tapaamiskerroilla kuin seminaaripäivillä. Esiintyneet ongelmat johtuivat pääasiassa opiskelijoiden työkiireistä, joka saivat aikaan hiljaisuutta ja vaitonaisuutta tunnilla. Tutkijan vaikutelmana oli, että itseopiskeltua aineistoa ei liitetty kovin selkeästi tuntityöskentelyyn. Tämä voi tosin johtua siitä, että opiskelijat tekivät vain muutamassa tapauksessa tapaamiskerroille tarkoitetut tehtävät, jolloin niitä ei voitu käsitellä tunneilla. Voisi olettaa, että itseopiskellun aineiston ja tuntityöskentelyn laajempi nivoutuminen keskenään voisi liittää ne syvällisemmin yhteen myös kurssin opiskelijoiden mielessä ja täten lisätä myös opiskeluun käytettyä aikaa.

 

3. MIELIPITEITÄ KURSSISTA

Tässä kappaleessa käsitellään opiskelijoiden mielipiteitä kurssista, opiskeluvälineistä ja -menetelmistä sekä siitä, miten opiskelutavoitteet on saavutettu. Tuloksia on myös pohdittu ja analysoita. Teleläisten mielipiteet on saatu pääasiassa loppukyselystä sekä jossain määrin myös aiemmin tehdyistä haastatteluista sekä tunnilla käydyistä keskusteluista.

 

3.1 Monimuotoisuus ja oppimistyylit

Ryhmässä olleet viisi teleläistä olivat poikkeuksetta tyytyväisiä kurssin monimuotoisuuteen. Useita oppimisvälineitä ja -tapoja pidettiin yhtä vaihtoehtoa parempana, koska niistä voi valita helposti itselleen sopivat. Hankaluutena kaksi opiskelijoista mainitsi itseopiskelun vaativan enemmän motivaatiota kuin opettajajohtoisen. On vaara, että työ saa yliotteen. Yksi ryhmäläisistä piti kuitenkin tämänkaltaista opiskelua työn kannalta parempana kuin aiemmin kokeilemaansa kansalaisopiston suggestopedia-ryhmää.

Pidän tätä hyvänä, tämä mahdollistaa monipuolisen opiskelun ja samat asiatiedot löytyvät sekä kirjasta että PC-ohjelmistosta. Harjoitukset olivat kuitenkin erilaisia, jolloin ne hyvin täydentävät toisiaan.

Kurssin alussa opettaja jakoi opiskelijoille monisteen, jonka avulla voi tutkia, onko oma oppimistyyli visuaalinen, auditiivinen vai kineettinen. Opiskelijat eivät käyttäneet näitä sanoja kuvatessaan tyyliään, mutta osa heistä vaikutti silti tietävän, oppivatko he parhaiten näkemällä, kuulemalla vai tekemällä. Vastausten mukaan oma oppimistyyli oli kurssilaisista kolmelle vieras ja kahdelle tuttu. Vaikutti kuitenkin siltä, että jokainen oli löytänyt itselleen sopivimman tavan opiskella englantia. Opiskelijoista neljä totesivat pystyneensä opiskelemaan kurssilla omimmalla tyylillään, vaikka heistä yhden olikin vaikea sanoa, mikä tuki oppimista parhaiten. Hän ei kokenut juurikaan opiskelleensa eikä näin ollen myöskään oppineensa.

Ensimmäinen ryhmäläisistä, joka ei sanojensa mukaan tuntenut oppimistyyliään, totesi oppineensa eniten tunnilla jaetusta materiaalista. Vaikka opettajan johdolla opiskelu oli hänestä helpompaa, hänen oppimistaan tuki erityisesti multimediaohjelma ja harjoitusten ja testien teko sillä. Toinen puolestaan totesi oppivansa sanat parhaiten kirjoittamalla. Kuullun muistaminen on hänelle vaikeaa, mutta kuvat ja kaaviot auttavat oppimista. Kolmas puolestaan toivoi, että oppimistyylin löytämiseen käytettäisiin enemmän aikaa. Hänen oppimistaan olivat tukeneet eniten yksin tehdyt kirjalliset ja tuntien suulliset harjoitukset.

En oikein tiedä (oppimistyyliäni) kieltenopiskelussa. Muutoin omaksumistyylini on aika hierarkkinen, osittava ja sitten vastakkaiseen suuntaan bottom up -testaava.

Oppimistyylinsä tuntevista teleläisistä toinen piti parhaana tapana käyttää mahdollisimman useita eri välineitä, jolloin jotain jää aina mieleen. Multimediaohjelma tuki eniten hänen oppimistaan. Toisessa vastauksessa omaksi oppimistyyliksi todettiin aiheeseen tutustuminen ensin yksin ja sitten opettajan kanssa. Oppimista tuki parhaiten itsekseen opiskellun tunnilla kertaaminen.

Opiskelijoiden mielipiteet opiskeluvälineiden liittämisestä tuntityöskentelyyn vaihtelivat jonkin verran, mutta pääasiassa he olivat tyytyväisiä. Eräässä vastauksessa toivottiin, että kielen kuuntelu ja puhumisen harjoittelu olisi pitänyt saada oleellisimmaksi osaksi kurssia myös itseopiskelujaksojen aikana. Toisessa taas muisteltiin tuntityöskentelyn olleen aika irrallaan muista opiskeluvälineistä. Jälkimmäisessä vastauksista todettiin myös, että tuntityöskentelyssä onkin hyvä tuoda esille juuri lisäsanastoa ja erityisesti parantaa keskusteluvalmiuksia.

Jokainen kyselyyn vastannut menisi myös toisen kerran tämänkaltaiselle kielikurssille. Syiksi mainittiin juuri monimuotoisuus ja sen sopivuus työtä tekeville. Yhdessä vastauksista tosin luki, että materiaalin voisi kerrata ilman kurssiakin ja että vaihtelu opetusmenetelmissä voisi piristää opiskelijaa. Vastanneista kaksi halusivat ottaa kurssin uusiksi, koska opiskelu oli jäänyt liian vähälle työ- ja muiden kiireiden vuoksi. Äitiyslomalle marraskuussa jäänyt teleläinen totesi kurssin jääneen hänelle liian lyhyeksi ja opittujen asioiden osaksi unohtuneen.

 

3.1.1 Luokkatyöskentely ja seminaarit

Yleisessä luokkatyöskentelyssä aktivoitiin lähinnä puhuttua kieltä ja käsiteltiin jonkin verran opiskelijoiden itsenäisesti opiskelemaan aineistoon liittyviä asioita. Mielipiteet siitä, mitä yleisessä luokkatyöskentelyssä oppii parhaiten, vaihtelivat jonkin verran. Vastauksissa ehdotettiin keskusteluvalmiuksien aktivointia, ääntämistä sekä kieliopin ja sanaston opiskelua ja kertausta. Aiemmissa haastatteluissa ja kahdessa loppukyselyn vastauksessa kävi ilmi, että parin viikon välein toistuvat tapaamiset ovat tärkeä motivoimiskeino, joka pitää kurssia koossa ja opiskelutavoitteen mielessä.

Small talk -seminaareissa aktivoitiin keskustelutaitoja ja annettiin myös tietoja kulttuurin vaikutuksesta käyttäytymiseroihin. Teleläiset uskoivat seminaarien sopivan parhaiten keskustelutaitojen, erityisesti small talkin ja siinä tarvittavan sanaston kehittämiseen. Tunnelma tunneilla oli aiempia luokkatilanteita rennompi ja ryhmäläiset uskalsivat puhua suhteellisen vapaasti englanniksi. Tämä saattaa johtua osittain siitä, että tekemättä jääneet tehtävät eivät saaneet aikaan häiritsevää syyllisyyden tunnetta. Jälkikeskusteluissa kävi ilmi, että small talk -keskustelut tutun työtoverin kanssa vaikuttivat jonkin verran keinotekoisilta ja niihin oli vaikea suhtautua samalla tavalla kuin aitoihin tilanteisiin ulkomaalaisten kanssa. Small talk -seminaareja kehuttiin kuitenkin kahdessa vastauksista hyväksi ja kolmannessa toivottiin, että niitä järjestettäisiin enemmän.

Presentaatioseminaareissa harjoiteltiin englanninkielisten presentaatioiden tekoa ja niiden rakennetta. Teleläiset uskoivat seminaarien soveltuvan parhaiten juuri presentaatioiden harjoitteluun ja esiintymiseen sekä valmistautumisen ja asian sisäistämisen yhteyden ymmärtämiseen. Erään vastauksen mukaan presentaatioita oppii ainoastaan niitä tekemällä ja presentaatioseminaari antaa siihen hyvät valmiudet. Toisessa vastauksessa todettiin, että valmistautumisvaiheessa on pakko oppia aiheen sanasto ja usein myös kieliopin yksityiskohtia. Tunnilla käydyssä keskustelussa osallistujat totesivat presentaatioiden teon olevan hyvä harjoitus sanaston kehittämiseen ja asioiden välisten yhteyksien ymmärtämiseen.

Presentaatioseminaari oli niissä olevan sanaston vuoksi tarkoitus ottaa videolle. Asiasta keskusteltiin opiskelijoiden ja opettajan kanssa, mutta opiskelijoiden vastustuksen vuoksi ajatuksesta luovuttiin.

 

3.1.2 Kirja

Kirjan avulla opiskelu oli kurssin osallistujille tuttu menetelmä aiemmista opinnoista. Tämä on kirjan selkeyden lisäksi todennäköisesti yksi syistä, miksi se ei noussut kurssin ja haastattelujen aikana juurikaan esille. Tutkimuksen aikana teleläiset eivät ilmoittaneet kertaakaan kirjaan liittyvistä vaikeuksista lukuunottamatta joissakin harjoituksissa ollutta vierasta sanastoa. Kirjaa luettiin pääasiassa kronologisessa järjestyksessä, jolloin kappale ensin luettiin ja suomennettiin, siten perehdyttiin sanastoon ja selityksiin ja viimeiseksi tehtiin tehtäviä. Tämä vaihteli jonkin verran.

Eräs kurssilaisista piti kirjaa hyvänä opiskeluvälineenä vain silloin kuin ohjelmaa ei ole käytössä ja toisen mukaan kirja olisi sopiva ainoastaan tukimateriaaliksi. Sen todettiin soveltuvan hyvin myös leppoisaan opiskeluun nojatuolissa. Myös vastakkaisia mielipiteitä esitettiin: erään vastauksen mukaan kirjasta ja sen harjoituksista oppii juuri eniten. Toisessa vastauksessa kirjaa pidettiin tehokkaimpana oppimisvälineenä yhdessä kasetin kanssa. Vastauksissa kolmesta epäiltiin kirjan käytön jäävän vähemmälle, mikäli multimediaohjelma on käytössä kotona ja töissä.

Vastauksia tulkittaessa on syytä huomata, että opiskeluun kirjan kanssa on käytetty jatkuvasti suhteellisen paljon aikaa, vaikka jotkut opiskelijoista pitävätkin ohjelmaa selvästi parempana (ks. liite 2). Tämä voi tosin johtua osittain työ- ja kotikoneissa olevista laitteistoongelmista. Todennäköisesti kieltä opiskeleville teleläisille tulee myös eteen tilanteita, jolloin tietokonetta ei ole käytettävissä (esim. kesämökki) tai siinä on muistiongelmia. Myös oppimistyyleissä olevat erot saavat osan opiskelijoista mitä luultavimmin suosimaan myös jatkossa kirjaa. Joidenkin tutkimusten mukaan (Jones & Petre 1994: 36) opiskelijat eivät pidä muistiinpanojen tekemisestä tai pitkien tekstien lukemisesta tietokoneelta, minkä myös teleläiset saattavat huomata pitempiaikaisen käytön yhteydessä.

 

3.1.3 Kasetti

AAC-Opiston opiskeluohjeen mukaan kasettia suositellaan kuunneltavaksi esimerkiksi kotitöitä tehdessä ja autolla ajaessa. Eräs ryhmäläisistä kertoi asettaneensa korkeammat tavoitteet kuullunymmärtämisessä, mutta autossa oli liikaa häiriöitä ja vapaa-aikana oli muuten liian kiireistä. Muut teleläiset eivät kertoneet vastaavista ongelmista. Ryhmäläisistä kaksi olivat vastauksiensa mukaan käyttäneet kasettia useammin kirjan kanssa. Eräässä vastauksessa nauhoja toivottiin käytettävän kurssilla enemmän ja yhdistettävän tuntityöskentelyyn.

Erään vastauksen mukaan kasetin uskottiin sopivan parhaiten kuullun ymmärtämiseen, ääntämiseen ja sanaston aktivointiin, toisen mukaan se soveltui parhaiten tukimateriaaliksi. Kasetin uskottiin soveltuvan hyvin myös puhumisen opiskeluun.

 

3.1.2 Promentor-opetusjärjestelmä

Teleläiset pitivät Promentoria helppokäyttöisenä ja selkeänä, eikä tietojen löytäminen tai hypertekstissä suunnistaminen aiheuttanut ongelmia. Mielipiteet siitä, mihin ohjelma soveltuu parhaiten, vaihtelivat jonkin verran. Useimmin toistuivat ääntäminen, sanasto, kieliopin opiskelu harjoitusten avulla ja oman osaamisen testaaminen. Kahta viimeistä kohtaa pidettiin erityisen hyödyllisinä, koska Promentor antaa palautteen välittömästi vastauksen jälkeen. Aiemmissa haastatteluissa teleläiset olivat todenneet useamman kerran tehtävien teon hiiren ja tekstinkäsittelyn avulla olevan kätevämpää kuin perinteinen paperin ja kynän käyttö.

Promentoria pidettiin soveltuvana myös kuunteluun. Ääntämis- ja kuunteluharjoituksien hyödyllisyydestä puhuttaessa on tosin huomattava, että teleläisistä kolmella ei ollut äänikorttia. Näin ollen kokemukset kielistudiosta perustuvat joissakin tapauksissa mielikuvaan tai lyhyeen kokeiluun. Kurssilaiset mainitsivat Promentorin negatiivisina puolina hitauden käynnistettäessä ja liikuttaessa syvemmällä tasolla hypertekstissä sekä suppean sanaston.

Aiemmissa haastatteluissa kävi ilmi, että Promentoria käytettiin pääasiassa samassa järjestyksessä kuin kirjaa. Yleensä kappale luettiin ja suomennettiin koneelta, jonka jälkeen opiskeltiin kappaleeseen liittyvät asiat ja tehtiin tehtävät. Tämä tosin saattoi vaihdella jonkin verran. Joskus opiskelijat tekivät testin ennen opiskelua sekä selasivat ohjelmaa ja tarkistivat pohjatietojaan 3-osion kappaleista. Joidenkin tutkimusten mukaan (Viau & Larivée 1993: 11-15) opiskelijoiden pohjatiedot vaikuttavat, miten ja missä järjestyksessä tietokoneella olevaa vuorovaikutteista tekstikirjaa käytetään. Teleläisten opiskeluryhmän pienuus ja puutteelliset vastaukset estävät kuitenkin tässä vaiheessa tämänkaltaisten johtopäätösten vetämisen. On kuitenkin mahdollista, että pitkäaikaisen käytön jälkeen ohjelmaa käytetään eri tavalla kuin nyt.

Saattaa olla, että ohjelman tarjoama valinnanvapaus kiehtoo teleläisiä. Kirjan kappaleet ovat kronologisessa järjestyksessä, jota tuntuu luonnolliselta seurata. Vaikka myös ohjelmassa on mahdollista tehdä niin, vaihtoehto ei ole hypertekstissä yhtä näkyvä. Ohjelma antaa vaikutelman valinnanvapaudesta.

Tämän tutkimuksen perusteella vaikuttaa siltä, että tietokoneavusteinen kieltenopiskelu kiinnostaa teleläisiä englanninopiskelijoita. Vastaajista kolme mainitsivat loppukyselyssä kiinnostuksen englanninopiskelua kohtaan kasvaneen juuri Promentor- ohjausjärjestelmän ansiosta, mikä oli käynyt ilmi myös aiemmin. Ilmeisesti multimedian koetaan helpottavan ja nopeuttavan opiskelua ja erityisesti tehtävien tekemistä. Osasyynä voi myös olla, että tietokoneen ääressä työskentely on helppoa teknisesti suuntautuneille ihmisille, minkä lisäksi sitä myös arvostetaan. Kysymys voi olla myös oppimistyyleissä olevista eroista, mikä onkin yksi syistä, miksi Promentor antaa arvokkaan lisän itseopiskelumateriaaliin. Erilaiset välineet takaavat, että jokaiselle löytyy jotakin.

Promentor saattaa vaikuttaa teleläisistä mutkattomalta verrattuna kirjaan ja kasettiin. Kahden välineen sijaan tarvitaan yksi, josta löytyvät kummankin toiminnot. Hakutoiminnot tekevät tietojen etsimisen nopeammaksi kuin kirjasta tai kasetista. Kynnys opiskella työssä voi myös pienentyä, kun ohjelma löytyy tietokoneelta muiden työssä käytettävien ohjelmien seasta, eikä välinettä tarvitse vaihtaa. Tällä perusteella ohjelman arvo työssäkäyvälle nousisi huomattavasti, mikäli siitä löytyisi nopeasti enemmän työssä tarpeellista aineistoa alkuperäiskielellä (ks. myös kpl 5.4).

Kirjaan ja kasettiin verrattuna yksi Promentorin lisäarvoista on oman osaamisen kontrolloinnin helppous. Kirjan testeissä menestyminen olisi merkittävä muistiin käsin, mutta ohjelma tekee sen automaattisesti käyttäjiensä puolesta. Promentor pystyy myös havainnollistamaan ja painottamaan opiskeltavaa tekstiä mustavalkoista kirjaa näyttävämpien ja värikkäämpien kuvien avulla. Tulevaisuudessa ohjelmaan voi mahdollisesti liittää liikkuvia kuvia ja animaatioita, jotka teleläisten mukaan lisäävät mielenkiintoa sitä kohtaan.

 

3.1.5 Yhteistoiminnallisuuden lisääminen

Yhdessä opiskelu ja sen aikaansaama keskustelu ja ongelmanratkaisu lisäävät oppimista ja saavat usein opiskelijat huomaamaan uusia asioita (Bork 1985: 61). Ryhmä- tai parityö saattavat teleläisten mukaan parantaa myös opiskelumotivaatiota. He uskoivat tehtävien ja keskustelunaiheiden valmistelun tunnille olevan hyödyllistä, mutta epäilivät, ettei sitä tulisi käytännössä tehtyä itsekseen. Tuntien ulkopuolella tehtävä ryhmätyö saattaa vaikuttaa positiivisesti, sillä opiskelutoverille annettua lupausta ei haluta pettää. Ongelmia aiheuttaa lähinnä aikataulu, sillä kiireisestä työtahdista on vaikea löytää jokaiselle sopivaa aikaa. Tällä perusteella eriaikainen ryhmätyö esim. verkkoversion tai sähköpostin avulla toimisi parhaiten. Mieluisinta olisi valmistella itselle tuttua aihetta, josta tietää paljon.

On vaikeaa kuvitella, kuinka perinteistä tekstikirjaa ja kasettia käytetään yhteistoiminnallisesti. Mahdollisesti opiskelijat voisivat kuunnella kasetteja ja suomentaa kappaleita yhdessä joko tunnilla tai vapaa-aikanaan. Kirjojen pohjalta voi tehdä erilaisia ryhmätöitä. Useimmat kasettien nykyiset harjoitustehtävät eivät ole kuitenkaan tarkoitettuja pari- ja ryhmäharjoitteluun. Siihen saattaisivat sopia paremmin tilannetta varten kehitellyt kahden tai useamman henkilön keskustelut, joiden avulla voisi harjoitella ääntämystä ja keskustelufraaseja.

Tekstikappaleiden suomentaminen ja kirjan harjoitusten teko yhdessä voivat nopeuttaa asian ymmärtämistä ja saada sen pysymään paremmin mielessä, mutta myös tässä kiireinen aikataulu saattaa aiheuttaa ongelmia. Mahdollisesti kirjaan voisi lisätä harjoituksia, joita voi tehdä yhteistyössä muiden kanssa eriaikaisesti. Kommunikaation voi tällöin hoitaa sähköpostitse. Mikäli Promentor on kurssilaisten käytössä työpaikan verkossa, siihen voi mahdollisesti lisätä kommentoitavia tekstejä tai tehtäviä, joita voi ratkoa yhteistyössä eriaikaisesti muiden kanssa. Toinen mahdollisuus on opettajan sähköpostitse lähettämä tai Promentorista löytyvä käännös, jota jokainen voi korjata vuorollaan siten, että korjausehdotukset näkyvät. Loppukyselyssä jälkimmäistä ehdotusta kommentoi kaksi teleläistä, joista toinen epäili idean toimivan vain erinomaisten englannin taitajien kanssa. Toinen taas ehdotti, että käännöksen tulisi liittyä selvästi meneillään olevaan työtehtävään.

Aiemmin tehdyissä haastatteluissa teleläiset pitivät ryhmätyönä englanniksi tehtävää teknistä tehtävää hyvänä ajatuksena, jossa voi yhdistää kielten opiskelun, työasiat ja mieltymyksen tekniikkaan. Tämä tekee opiskelun mielenkiintoisemmaksi myös teknisesti suuntautuneille ihmisille. Yksi mahdollisuus olisi valmistella kurssilla oma englanninkielinen WWW-sivu. Loppukyselyssä ajatusta kommentoi kolme vastaajaa, joiden mielipiteet aiheesta vaihtelivat. Heistä ensimmäinen piti tätä hyvänä sanasto- ja tekstiharjoituksena nimenomaan töihin liittyvistä aiheista. Toinen taas piti työn kannalta hyvänä harjoituksena ryhmässä tai yksin tehtävää tekstiä, esim. suunnitteluohjeen tai laitteiston toiminnan kuvauksen laatimista. Myös kolmannen vastaajan mielipide korosti työasioita:

(Ryhmässä tehtävän teknisen työn) pitäisi liittyä selkeästi johonkin työtehtävään tai projektiin. Voisi syntyä niinpäin, että on työ ja kurssi otetaan tukemaan tätä työtä. Kurssi voisi olla tällöin lyhyempikin.

 

3.2 Oppimisen ohjaus

 

3.2.1 Oppimisen ohjaus ja suunnittelu kurssilla

Kielikurssilla ei ollut tutoria, joten käytännössä oppimisen ohjaus oli opettajan vastuulla. Opettaja kertoi kurssitapaamisilla, mitä seuraavilla kerralla käsitellään ja antoi suosituksia kirjassa ja Promentorissa olevista tehtävistä. Hän tarjoutui myös tarvittaessa lähettämään kurssilaisille sähköpostitse lisätehtäviä, mutta näitä ei kuitenkaan kurssin aikana pyydetty. Opiskelijoille annettiin mahdollisten opiskeluongelmien varalta opettajan sähköpostiosoite ja puhelinnumero. Haastattelujen mukaan yksikään kurssilaisista ei kuitenkaan ottanut yhteyttä. Teleläiset epäilivät, että kynnys siihen voi olla suuri eikä sitä tule tehtyä, vaikka tarvetta olisi. Mahdollisesti oman talon sisällä olevaan työntekijään olisi helpompi ottaa yhteyttä.

Opiskeluun ei kuulunut ryhmätöitä, joten teleläisillä ei ollut välttämättä tarvetta pitää yhteyttä kurssin ulkopuolella muissa kuin työasioissa. Heistä jokainen oli keskustellut kurssista ryhmän muiden osallistujien kanssa, mutta yksikään ei ollut opiskellut yhdessä. Ryhmänjohtaja ilmoitti mahdolliset muutokset kurssiajoista ja opiskelijat ilmoittivat mahdolliset poissaolonsa opettajalle etukäteen sähköpostitse.

Oppimisen ohjausta käsittelevät kysymykset (ks. liite 1) olivat ilmeisesti kurssilaisista vaikeita, sillä heistä neljä jättivät vastaamatta niistä joihinkin tai jokaiseen. Tähän voi vaikuttaa myös se, että kysymykset olivat listan viimeisiä. Kysymyksiin puutteellisesti vastanneille lähetettiin sähköpostitse tarkentava kysely, joista palautettiin kolme raportin valmistumiseen mennessä.

Vastaajista kolme olivat selkeästi tyytyväisiä oppimisen ohjaukseen. Heidän mukaansa se oli järjestetty hyvin ja riittävää. Heistä kaksi totesivat, että aikuisopiskelija ei tarvitse kovin yksityiskohtaista ohjausta eikä häntä "tarvitse enää kädestä taluuttaa".

(Opiskelun ohjaus kurssilla oli järjestetty) kokonaisuutena hyvin.

Kullakin luentokerralla määriteltiin selvästi seuraavaksi kerraksi suoritettavat tehtävät. Tämähän on aikuisopiskelua, jolloin oppilaiden kyllä pitää osata ohjata omaa opiskeluaan ja painottaa omia tarpeitaan.

Ehkä jonkinlainen lyhyt keskustelu siitä, miten seuraavaan kertaan liittyvät tehtävät kannattaisi jaksottaa, olisi kuitenkin kannattanut kunkin luentotunnin lopussa tehdä.

Nauhojen kuuntelua olisi voinut painottaa enemmän.

Yhdessä vastauksista ihmeteltiin, oliko kurssilla lainkaan oppimisen ohjausta ja mitä se voisi käytännössä olla. Vastaaja uskoi ohjausta tulevan testien kautta, joita hän ei kuitenkaan ennättänyt tekemään. Hänen mukaansa ohjaus olisi täyttänyt tarpeet paremmin, jos kurssin alussa olisi määritelty tavoitteet selkeämmin ja saatu sille sitten tukea opettajalta. Toisen vastauksen mukaan presentaatioissa oli hyvää palautetta, mutta muuten ohjausta voisi lisätä.

Kurssilaiset eivät kaivanneet apua eri opiskeluvälineiden käyttöön. Sen sijaan vastaajista kaksi toivoivat enemmän neuvoja opiskelun suunnitteluun kokonaisuutena. Kolmas puolestaan ehdotti, että väliaikojen ajankäyttöön olisi annettu jonkinlaisia välitavoitteita opittavasta materiaalista. Neljännen mielipiteen mukaan aikataulu ja tehtävänanto olivat erittäin selviä.

Vaikuttaa siltä, että osalla opiskelijoista on ongelmia jaksottaa opintojaan sopivasti tapaamisten väliaikoina. Vaikka heille kerrotaankin ensi tunneilla käsiteltävistä asioista ja kappaleista, on vaikea hahmottaa, millainen opiskeluaikataulu pitäisi tehdä. Toisaalta taas huolellisinkaan suunnittelu ei auta, mikäli sen toteuttamiseen ei ole aikaa. Joissakin tuntikeskusteluissa kävi ilmi, että englantia opiskeltiin usein yhtenä tai kahtena iltana ennen tapaamista.

 

3.2.2 Ihanteelliset ohjausjärjestelyt

Mielipiteet ihanteellisista oppimisen ohjaus -järjestelyistä vaihtelivat oletettavasti osittain sen mukaan, mitä opiskelija termillä käsitti. Eräässä vastauksista se ymmärrettiin palautteeksi opiskelutehtävistä, muissa taas opiskelun suunnittelemiseksi. Vastaajista yksi ei osannut vastata kysymykseen. Toinen taas vastasi ytimekkäästi, että ihanteelliset oppimisen ohjaus -järjestelyt ovat vapaita ajasta ja paikasta.

Eräs vastaajista piti parhaana ohjaustapana menettelyä, jossa ohjaus ja palaute tulevat melko välittömästi. Myös ns. "kädestä pitäen" -ohjaus tai jäljittely olisi hänen mukaansa tehokasta. Tämän voisi hänen mukaansa toteuttaa parhaiten opiskelemalla oikean projektin yhteydessä. Palautteen tulisi olla rakentavaa tyyliin "Englantilaiset sanovat sen niin" tai "Jos tarkoitit sanoa passiivissa se ilmaistaan niin". Kouluaikojen tyyliset palautteet kuten "Voiko virheellisemmin sanoa" tai "Sinulla oli 17 kuuden pisteen virhettä ja..." vaikuttavat opiskelijoihin lannistavasti.

Erään vastauksen mukaan oppimisen ohjaus on tehokkainta silloin, kun opiskelija voi itse suunnitella sen opettajan tuella. Ongelmia tosin aiheuttaa, että kursseja järjestetään usein ryhmille, joille on jo valmiiksi tietty ohjelma.

... Oppimisen ohjaus pitäisi alkaa siten, että oppilas esittää itse aiheen ja asiat, jotka kiinnostavat. Opettajan tehtävänä on antaa materiaalia tästä aiheesta ja tähdentää asiaan liittyviä tärkeitä asioita, joita oppilas ei itse huomaa. Oppilaalle tulisi antaa mahdollisuus käyttää sitä työvälinettä, jonka hän itse kokee parhaaksi itselleen, mutta oppimisen kannalta olisi tehokkainta, jos kaikkia välineitä käytettäisiin yhtä paljon, jottei oppiminen olisi liian yksipuolista. ... On hyvä, jos itseopiskelussa käytetään opettajaa, joka näyttää punaisen langan kielen opiskelussa.

Myös viimeisessä vastauksista uskottiin ohjausjärjestelyjen toimivan parhaiten, mikäli opiskelija motivoidaan suunnittelemaan itse oppimisrytminsä. Kurssin tavoite ja osatavoitteet olisi syytä pitää selkeinä kunkin opiskelijan mielessä.

 

3.3 Opiskelutavoitteet

Ajanpuute ehkäisi teleläisten opiskelutavoitteiden saavuttamista. Neljän vastauksen mukaan ne saavutettiin osittain. Kurssilaisista kaksi totesivat asettaneensa korkeammat tavoitteet kuullunymmärtämisen ja puhetaidon kehittymiseen, mutta kasettien kuuntelulle ei ollut löytynyt aikaa. Vastaajista kaksi totesivat sanavaraston kasvaneen ja kieliopin perusteiden vahvistuneen. Viides vastaajista taas sai kurssista sai irti enemmänkin kuin alunperin halusi.

Olisin varmaan oppinut (mitä halusin), jos kurssi ei olisi sattunut henkilökohtaisesti huonoimpaan mahdolliseen aikaan. Se, etten saavuttanut opiskelutavoitettani, johtuu pelkästään siitä, etten pystynyt järjestämään aikaa opiskeluun siten kuin olisin tarvinnut.

Kahdessa vastauksessa todettiin kurssin kasvattaneen mielenkiintoa englantiin ja sen opiskeluun. Erään vastauksen mukaan mielenkiintoa ei tullut lisää, sen sijaan uskoa, että oppiakin voisi. Eräs vastaajista kertoi huonon kielitaidon aiheuttavan huonon omantunnon. Mikäli itsestään saisi aikaiseksi, opiskelumateriaalin avulla voisi ajoittain kerrata epäselväksi jäänyttä materiaalia.

Kurssilaisista kolme saivat kurssilta ajatuksen opiskella englantia television avulla. Heistä kaksi olikin jo toteuttanut tätä ajoittain peittämällä kuvaruudun suomennukset tai katselemalla kieliohjelmia. Kahdessa vastauksessa teleläiset totesivat kurssin olleen hyvä muistutus siitä, että kielitaitoa on syytä pitää yllä jatkuvasti.

Kielen opiskelun (ongelmana on sen) vaikeus ja suuri työmäärä, joka siihen on uhrattava, jotta saisi jonkinlaisia tuloksia aikaan. Tämä tahtoo välillä katkaista kärjen opiskeluinnolta, mutta haluan edelleen oppia lisää. Perusmateriaaliakin on helposti saatavilla, mm. TV:stä.

Myös kahdessa muussa vastauksessa todettiin kielten opiskelun olevan kovaa työtä ja edellyttävän lähes päivittäistä vaivannäköä. On mahdollista, että tämä lannistaa opiskelijoita. Harvan (1973: 81) mukaan kansalais- ja kirjeopistojen aikuisopiskelijoiden keskeyttämisluvut ovat suurimpia juuri vieraissa kielissä, mikä voi osittain johtua siitä, että opiskelija kuvittelee kielen oppimisen paljon todellisuutta helpommaksi. Pettymyksiä voi hänen mukaansa estää opintoneuvonnalla, joka antaa realistisen kuvan opiskelun vaatimuksista ja edellytyksistä. (ibid.) Kurssin opiskelijoille kuitenkin painotettiin ensimmäisellä tunnilla, että on syytä opiskella joka päivä. Todellinen työmäärä on tästä huolimatta voinut jäädä muutamille epäselväksi. On myös mahdollista, että aikaisemmat negatiiviset kokemukset lannistavat.

 

4. OPISKELUUN KÄYTETTY AIKA

Kurssi kesti kolme kuukautta. Opiskeluaikoihin käytetyn taulukon mukaan näyttää siltä, että pidemmät tapaamisaikojen välit saavat kurssilaiset unohtamaan opiskelun. Haastateltavista kolme pitivät loppukyselyn mukaan kuitenkin tapaamisvälejä sopivina, mutta kahden mukaan niitä olisi voinut olla tiheämmin. Kurssin pituutta pidettiin sen sijaan hyvänä, vaikka yhdessä vastauksista todettiin vuodenvaihteen tekevän liian pitkän tauon. Osasyynä opiskeluaikojen vähyyteen voivatkin olla joulu ja sen aikaiset lomat.

Kurssitapaamiset vaikuttavat voimakkaasti opiskeluun käytettyyn aikaan: kurssin kirjaa käsittelevät osan päätyttyä ainoastaan yksi ryhmäläisistä opiskeli säännöllisesti, mutta muut vain satunnaisesti (ks. liite 2 opiskeluun käytetystä ajasta). Ennen seminaaripäiviä opintoihin saatettiin käyttää muutamia tunteja. Promentor asennettiin teleläisten työkoneisiin viikolla 43 lokakuussa -96, jolloin kurssin kirjaa käsittelevää osaa oli jäljellä enää viisi viikkoa. Tätä ennen opiskelijoilla oli ollut käytössään kaksi CDROM-levyä kokeiltavaksi koti- tai työkoneissa.

Syiksi vähäisiin opiskeluaikoihin kurssilaiset ilmoittivat lähinnä työ- ja yksityiselämän kiireet. Tilastokeskuksen tekemän tutkimuksen (Simpanen & Blomqvist 1992: 22) mukaan kiire töissä on yleisin syy, joka vaikuttaa työnantajan työpaikalla kustantaman opetuksen osallistumiseen. Lähes joka kolmas tutkimukseen osallistuneista valitti, että työnantaja ei arvosta tarpeeksi koulutusta. (ibid.) Teleläiset taas totesivat ennen joulua tehdyssä kyselyssä, että koulutusta ja kielitaitoa pidetään työpaikalla tärkeänä. Opiskelulle ei luokkatyöskentelyn ulkopuolella ole kuitenkaan varattu aikaa ja harjoitusten teko työaikana herätti useimmilla pienen syyllisyyden tunteen. Aiemmissa haastatteluissa ja myös yhdessä loppukyselyn vastauksessa toivottiin työnantajan varaavan aikaa opiskeluun myös työaikana. Töissä opiskelun ei uskottu rauhallisempana aikana häiritsevän. Yksi opiskelijoista tosin epäili töissä olevan liian paljon keskeytyksiä, jotta siellä voisi opiskella.

Oppiminen lienee suorassa suhteessa tehtyyn työmäärään. Kurssille hyväksyttäessä olisi työnantaja voinut luvata, jopa hienokseltaan velvoittaa jokaisen käyttämään joka päivä esim. puoli tuntia työaikaa säännölliseen opiskeluun.

Vapaa-ajalla aikuisopiskelijoita häiritsevät tilastokeskuksen mukaan eniten kiinnostuksen puute ja väsymys, naisilla myös lastenhoito-ongelmat ja muut perhesyyt (ibid.: 19). Voi myös olettaa, että useat eivät halua opiskella vapaa-aikanaan työhön liittyviä asioita. Erään tuntikeskustelun perusteella vaikuttaa myös siltä, että itseopiskeltavan materiaalin määrä kahden viikon välein toistuvien kurssitapaamisten välillä vaikuttaa suurelta.

 

5. TELELÄISTEN ENGLANNIN KIELEN TARVE

Tässä kappaleessa käsitellään teleläisten haastatteluissa ja tuntityöskentelyssä ilmitulleita englannin kielen tarpeita ja niihin liittyviä ongelmia. Lisäksi esitellään kehitysajatuksia kurssista ja multimediaohjelmasta. Joissakin tapauksissa loppukyselyn vastaukset ovat muuttuneet paljonkin edellisistä haastatteluista, mistä on ilmoitettu erikseen. Tämä voi johtua siitä, että opiskelijoiden on kurssin jälkeen helpompi huomata olennaisimmat asiat kuin kurssin aikana. Niinistön mukaan (1984: 66) entiset opiskelijat pystyvät usein arvioimaan perustellummin kurssin hyödyllisyyttä kuin sillä olevat. Toisaalta taas on olemassa vaara, että kurssin sisältö on osittain hävinnyt pois mielestä.

 

5.1 Työelämä

Ryhmään kuuluvat teleläiset tarvitsivat haastattelujen aikaan ennen joulua englantia enimmäkseen luetun ymmärtämiseen, esim. esitteet, atk-oppaat ja ohjekirjat. Tästä huolimatta puhekielen parantamista pidettiin tärkeänä, sillä tulevaisuudessa työhön uskottiin kuuluvan myös englanninkielisiä neuvotteluja, konferensseja ja kokouksia ja myös dokumenttien tekoa niistä. Eräälle ryhmäläisistä kävi juuri näin: hän aloitti kurssin aikana uuden projektin, jossa tarvitsi enemmän juuri kokous- ja neuvotteluenglantia sekä small talk -taitoja.

Puhelinkeskustelut

Englanninkielisissä puhelinkeskusteluissa oli kurssilaisten mukaan vaikeinta kuullunymmärtäminen, puhuminen ja siinä tarvittavat fraasit. Sanaston vaikeus taas riippuu puheenaiheesta, joka vaihtelee kunkin työtehtävän mukaan.

Kirjeet, faksit, sähköposti

Kirjoitetuissa viesteissä ongelmia tuottavat eniten rakenne, kielioppi ja asioiden pukeminen sanoiksi. Kirjeistä mainittiin erikseen tarjoukset ja tarjouspyynnöt. Myös mallipohjiin ja virallisuustason vaihteluun sekä aloitukseen ja lopetukseen haluttiin apua. Missä tilanteessa käytetäänkään sanaa dear? Entäpä 'Dear sir'? Toisaalta taas muutamat haastatellut esittivät, että heidän kirjoittamansa kirjeet tai sähköpostit eivät ole niin virallisia, että niihin tarvittaisiin mitään erityisiä malleja. Tuntikeskusteluissa kävi myös ilmi, että töissä lähetettiin fakseja paljon kirjeitä useammin.

Neuvottelut

Englanninkielisissä neuvotteluissa hankalimpana pidettiin useimmiten spontaania puhumista, puheenvuoron suunnittelua ja kuullunymmärtämistä erityisesti englantia äidinkielenään puhuvien kanssa. Ongelmia aiheuttivat myös neuvottelufraasit ja small talk väliajoilla. Usein englanninkielisissä neuvotteluissa käynyt kurssilainen mainitsi myös kaupallisissa neuvotteluissa tarvittavan taktiikan. Muutamat kurssilaisista pitivät tärkeinä myös käytöstapojen ja kohteliaisuusfraasien (esim. kohtelias kieltäytyminen) oppimista.

Neuvottelujen aiheet vaihtelivat työtehtävien mukaan, esim. testiympäristön perustaminen koneelle ja sen toteutus teknisesti, projektit, prosessien kehitys, laatu sekä tietojärjestelmien hankinnan laadunvarmistus ja riskienhallinta. Neuvottelujen pohjalta saatettiin tehdä myös englanninkielisiä dokumentteja.

Kirjoitetut dokumentit

Kurssilaiset pitivät kirjoitettujen dokumenttien kohdalla vaikeina kielioppia ja asioiden kirjoittamista sellaisena kun ne tapahtuivat. Lay-out, rakenne ja fraasit aiheuttivat ongelmia muistioiden, raporttien, pöytäkirjojen ja teknisten dokumenttien kohdalla.

Presentaatiot

Teleläisten presentaatioiden aiheet olivat pitkälle samat kuin neuvottelujen, minkä lisäksi he mainitsivat myös tuote- ja laite-esittelyt esim. verkkoympäristössä sekä tietojärjestelmät, niiden hankinnan ja standardoinnin. Haastatteluissa kävi useamman kerran ilmi, että tuotteen tai palvelun testaus sekä käyttöönotto pitäisi osata esitellä ja ymmärtää sekä suullisesti että kirjallisesti.

Kurssiin kuuluvassa presentaatioseminaarissa kolme läsnäolevaa teleläistä esittivät yhteensä viisi presentaatiota. Töitä käsittelevien esitysten aiheina olivat laatuasiat (‘master of quality’) sekä puhelinyhteydet (olennaisia sanoja: ‘point-multipoint-stations’ = ‘PMP-stations’, ‘subscribers’). Muita aiheita olivat hyvä presentaatio, keilaaminen ja lumiukkojen teko.

Aiemmissa haastatteluissa teleläiset pitivät presentaatioiden ongelmina niiden saamista loogiseksi ja selkeäksi kuulijan odottamalla tavalla, ts. esityksen rakennetta ja suunnittelua. Myös aloitus ja lopetus, asian esittely ja siihen liittyvät fraasit aiheuttivat ongelmia. Esiintymistä, sanastoa ja ymmärrettävää kieltä pidettiin vaikeina. Ongelmia tuottivat myös jälkeenpäin kysytyt kysymykset. Presentaatioseminaareissa tehtyjen, etukäteen valmisteltujen esitysten perusteella vaikutti kuitenkin siltä, että kurssilaisille opetettu malli englanninkielisten presentaatioiden rakenteesta on tehokas ja selkeä. Sen oppimisen jälkeen rakenne ei näyttänyt aiheuttavan ongelmia. Katsoja ei huomannut etukäteen valmistelluista esityksistä myöskään suurempia sanasto-ongelmia. Sen sijaan puhujat tekivät useita pienempiä kielioppivirheitä mm. monikon, do-verbin ja epäsäännöllisten verbien kanssa.

Yritysvieraat ja -esittelyt

Vaikka teleläiset uskoivat elekielen korvaavan osaltaan kielellisen kohteliaisuuden puutteita, kohteliaisuus, small talk ja fraasit aiheuttivat ongelmia. Myös englanninkielinen esittely ja tervehdykset olivat vaikeita. Kuten neuvotteluissa, myös yritysvieraiden kanssa oli hankalaa puhua spontaanisti. Muutaman ryhmäläisen mielestä tässä yhteydessä olisi hyödyllistä tietää, mitä eri englanninkieliset ammattinimikkeet pitävät sisällään. Erään haastateltavan mukaan myös yritysesittelyissä on omat, usein toistuvat kuvionsa, esim. asiakkaista ja liikevaihdosta keskusteleminen.

Konferenssit

Teleläiset osallistuivat ajoittain englanninkielisiin konferensseihin, joita saatettiin pitää myös Helsingissä. Heidän mukaansa esitysten ja alustusten ymmärtämisen lisäksi olisi hyödyllistä myös osata tehdä niitä. Konferenssimatkoilla ongelmia aiheutti myös kahvipöytien small talk, jossa käsiteltiin mm. perhettä, matkan sujumista, työtä ja mielenkiinnon kohteita.

Tekninen sanasto ja lyhenteet

Kurssilla olleiden teleläisten päivittäinen työsanasto oli pitkälle samaa kuin presentaatioiden ja neuvottelujen kohdalla kävi ilmi. Lisäksi mainittiin myös yhteensopivuuteen, puhelinverkkoihin, teknisiin laitteisiin ja koodaamiseen liittyvä sanasto. Asenteet teknisen sanaston opiskeluun vaihtelivat: muutaman kurssilaisen mukaan sen oppii parhaiten töissä, toisten mukaan opiskelu on tarpeen. Tästä huolimatta multimediaohjelmassa oleva tekninen sanasto herätti kannatusta (ks. kpl 4.3), vaikka teleläisillä on jo käytössään tietokoneella oleva sanasto. Uudet, tekniset lyhenteet, joita ei löytynyt sanakirjasta, aiheuttivat kurssilaisille ajoittain ongelmia. He halusivat myös tietää, ymmärtävätkö ulkomaalaiset Suomessa käytettyjä lyhenteitä.

Toimittajien esittely

Eräs kurssilaisista oli haastatteluaikaan todennäköisesti menossa toimittajien eli mahdollisten myyjien haastattelukierrokselle. Toimittajia haastatellaan englanniksi heidän laatujärjestelmistään, minkä jälkeen teleläiset menevät testaamaan, pitävätkö annetut tiedot paikkaansa. Tästä tehdään englanniksi suunnitelma ja kysymyslista sekä myöhemmin myös tarkempi selostus ja arviointi, mitä testatuista malleista on havaittu.

 

5.2 Kieli ja kulttuuri

Teleläiset näyttivät haastattelujen ja kyselyjen perusteella pitävän tietoja kulttuurieroista sen tärkeämpänä, mitä enemmän heillä oli ollut kontakteja ulkomaalaisiin. Ulkomaisiin neuvotteluihin osallistunut kurssilainen totesi tiedon helpottavan neuvotteluilmapiirin ylläpitoa. Myös uuden, kansainvälisen projektin aloittanut teleläinen totesi tarvitsevansa tällä hetkellä tietoja juuri kulttuuri- ja käyttäytymiseroista. Hänen mukaansa sitä olisi hyödyllistä sisällyttää myös Promentoriin, mutta asiat jäisivät paremmin mieleen jonkun kertomana. Kolmas taas totesi, ettei hänellä ole käytännön kokemusta, ovatko tämänkaltaiset tiedot hyödyllisiä. Neljännen mielestä taas kulttuurieroista ei kannata kertoa kaikille vaan pikemminkin sisällyttää se osaksi ulkomaille lähtevien koulutusta.

Ajaltaan rajoitetussa kielikurssissa sisältö painottuu pakostakin kieleen kulttuurin kustannuksella. Business or Pleasure -kirjoissa kulttuurierot tulivat useassa otteessa ilmi epäsuorasti tekstistä ja esimerkiksi liikekirjeitä käsittelevässä kappaleessa eroja suomen- ja englanninkielisten kirjeiden välillä käsiteltiin suoraan. Promentorista löytyy lisäksi tietoja englanninkielisten maiden tärkeimmistä kaupungeista ja joitakin käyttäytymisohjeita. Myös small talk -seminaareissa käsiteltiin enemmän kulttuurieroja.

On mahdollista, että kappaleissa epäsuorasti ilmenevä tieto kulttuurieroista ei vielä takaa tiedon perillemenoa. Mahdollisesti tilannetta voi parantaa lisäämällä jokaisen kappaleen selitysosaan selvennyksen, jossa kerrotaan lisää jostakin tekstissä ilmenevästä asiasta. Jos aiheena on ravintolakäynti Saksassa, selitysosassa voisi olla jonkin verran tietoa tietoa maan olutkulttuurista ja saksalaisten tai muiden kansallisuuksien suhtautumisesta alkoholiin. Yritysvierailua käsittelevään kappaleeseen voi liittää käyntikorttien vaihtamisen ja selitysosaan puolestaan tietoja, miten eri maissa asiaan suhtaudutaan ja siihen mahdollisesti liittyvään etikettiin. Asian oppimista voi vielä tehostaa, jos opettaja kertaa asian lyhyesti tunnilla ja näyttää siitä esim. videon. Syntyperäisen opettajan sanoilla saattaa kulttuurieroista puhuttaessa olla suomenkielistä enemmän painoarvoa.

Opiskelijoita voi tuskin pakottaa harrastamaan vapaa-aikanaan kieliopin ja harjoitusten lisäksi myös kohdemaan kulttuuria. Opettaja voi kuitenkin antaa lukemisesta ja elokuvista kiinnostuneille vinkkejä kirjoista ja filmeistä, jotka ovat vaikuttaneet maan kehitykseen tai auttavat ymmärtämään sitä. Mahdollisesti Promentorissa voisi olla houkutuksena otteita kirjoista sekä myös kuvia maan tärkeimmistä taideteoksista ja myös lyhyet kuvaukset niistä.

 

5.3 Opiskelumotivaatio

Ennen joulua tehdyssä kyselyssä opiskelijat ilmoittivat, että kielen tarve töissä, työnantajan järjestämä kurssi ja työssä kielitaidon parannuttua saavutettavat edut motivoivat eniten englannin opiskeluun. Lisäintoa antavat myös vaihtelevat opiskeluvälineet tehdessään opiskelun mielenkiintoisemmaksi. Kurssin päätyttyä vaikuttaa kuitenkin siltä, että pelkkä tieto tulevaisuudessa tarvittavasta englannista ei välttämättä riitä.

Tilastokeskuksen (Simpanen & Blomqvist 1992: 28-29) mukaan tärkeimmät syyt, mitkä herättävät aikuisten opiskelukiinnostusta tai -tarpeita, ovat ammattitaidon ylläpito tai kehittäminen, itsensä kehittäminen ja halu saada parempaa palkkaa. Ammatilliseen aikuiskoulutukseen osallistuneilla suurimmat syyt ovat uusien taitojen tarve töissä ja työnantajan velvoitus (ibid. 1992: 43). Tämän perusteella voi olettaa, että mikäli opiskelusta saatava hyöty olisi suorempaa ja liittyisi esim. meneillään olevaan työtehtävään, kiinnostus sitä kohtaan saattaisi kasvaa hyödyn tuntuessa konkreettisemmalta.

Aiemmissa haastatteluissa kävi ilmi, että työnantajan päivittäin opiskeluun varaama aika toimisi tehokkaana motivointikeinona (ks. myös kpl 4), sillä vapaaehtoiselta pohjalta opiskelu on vaikeaa. Muutamat haastatelluista tosin epäilivät, että ajan varaaminen työajasta ei käytännössä toimi. On myös mahdollista, että tiukka opettaja parantaisi opiskelutuloksia ainakin jonkin aikaa. Voi kuitenkin olettaa, että ulkoapäin tuleva velvoite ei kestä yhtä pitkään kuin kuin sisäinen. Myös ryhmätyö saattaa vaikuttaa positiivisesti opiskeluhaluihin.

 

5.4 Kehitysmahdollisuudet

Kurssilaiset näkivät yleensä opiskelun ja työnteon tiukasti erillisinä asioina. Tästä huolimatta he olivat valmiita käyttämään ohjelmaa ja muuta kurssimateriaalia työnteon apuvälineenä, jolloin oppimista tapahtuu ikäänkuin huomaamatta.

Teleläiset ehdottivat ja heille ehdotettiin haastatteluissa ja kyselyissä opiskelutarpeiden pohjalta ideoita, joiden perusteella kurssia ja multimediaohjelmaa voisi parantaa. Loppukyselyyn kehitysajatuksista koostettiin luettelo teleläisten kommentoitavaksi. Tässä kappaleessa on esitelty ideat, jotka eivät ole tulleet ja aiemmin ilmi tutkimustekstissä. Kaikki kurssilaiset eivät esittäneet mielipiteitään jokaisesta kehitysajatuksesta, joten vastaukset ovat joltakin osin puutteellisia. Loppuraportista on jätetty pois muutamia kysymyslomakkeessa olleita vaihtoehtoja, joita ei kommentoitu tai joista esitettiin vain esim. yksi negatiiivinen mielipide.

 

 

5.4.1 Ohjelmaan liittyvät

Kirje-, faksi- ja sähköpostimallit

Ajatusta pidettiin poikkeuksetta hyvänä. Malleja tarvitaan töissä ja ohjelma on hyvä paikka tarkistaa tietonsa. Erään vastauksen mukaan niiden tekoa voisi harjoitella todellisten, työssä tarvittavien esimerkkien avulla. Eräs ryhmäläisistä ehdotti, että harjoittelua voisi tehostaa vaihtamalla kurssilla kirjeitä, fakseja ja sähköposteja opettajan ja opiskelijan välillä.

Erilaiset dokumenttipohjat

Töissä tarvittavien, erilaisten dokumenttipohjien (esim. muistiot, pöytäkirjat, riskienhallintasuunnitelmat) ja niiden sisällysluettelomallien löytymistä ohjelmasta pidettiin hyvänä ajatuksena. Erään vastaajan mukaan ohjelmasta voisi löytyä Telen omia pohjia, joista jotkut ovat englanninkielisiä. Eräässä aiemmin tehdyssä haastattelussa kävi ilmi, että teknisissä tilanteissa käytettävien spesifisten dokumenttimallien on syytä olla mieluiten todellisesta tilanteesta tai alan asiantuntijoiden tekemä, jotta niitä voi käyttää turvallisin mielin töissä.

Puhelinkeskustelu-, neuvottelu- ja presentaatioissa esiintyvät fraasit

Fraaseja pidettiin poikkeuksetta tarpeellisina ja hyödyllisinä. Jotkut teleläisistä totesivat aiemmissa haastatteluissa myös uskovansa, että ohjelma voi toimia välineenä, jonka avulla harjoitella puhelinkeskusteluja varten. Yksi heistä oli käyttänyt jo hyväkseen tunnilla jaettuja puhelinfraasi-monisteita. Myös vastaavia neuvottelufraasimonisteita kehuttiin hyödyllisiksi.

Erään vastauksen mukaan fraasit kannattaa asettaa ohjelmaan niin, että ne ovat nopeasti selailtavissa, opiskeltavissa ja kerrattavissa. Myös aiemmissa haastatteluissa kävi ilmi, että niitä ei ole syytä piilottaa ohjelman syvyyksiin vaan mieluiten etusivun lähettyville tai jopa ylävalikkoon. Fraaseja myös toivottiin aktivoitavan tuntityöskentelyn avulla. Runsaasti englanninkielisissä neuvotteluissa käyneen haastateltavan mukaan fraasit ja neuvottelutaktiikan oppii parhaiten tunnilla järjestettävässä neuvottelussa, jota on suunniteltu ja valmisteltu etukäteen.

Kohteliaisuusfraasit, mm. esittely ja tervehdykset, small talk -sanasto

Haastateltavista jokainen piti kohteliaisuusfraasien ja small talk -sanaston opiskelua sekä niiden löytymistä ohjelmasta tarpeellisena ja hyödyllisenä.

Tiedot Telen ja sen eri yksiköiden toiminnasta

Tietojen Telen ja sen eri yksiköiden toiminnasta pidettiin hyödyllisinä ja uskottiin aktivoivan tai opettavan alan sanastoa sekä helpottavan esittäytymistä. Aiemmissa haastatteluissa kävi ilmi, että englanninkieliset tiedot omasta yrityksestä, sen organisaatiorakenteista, toiminnasta ja eri yksiköistä lisäävät opiskelumotivaatiota ja helpottavat yritysesittelyn tekemistä.

Tiedot ulkomaisista alan yrityksistä ja niiden toiminnasta

Tietoja ulkomaisista alan yrityksistä ei pidetty yhtä tärkeinä kuin tietoja Telestä. Vastaajista kaksi ei vastannut tähän mitään ja kolmas korvasi vastauksen kysymysmerkillä.

Tekniset ammattinimikkeet ja niihin liittyvät tehtävät

Vastaajat uskoivat, että tarkempi tieto englanninkielisistä teknisistä ammattinimikkeistä ja niihin sisältyvistä tehtävistä on tärkeää ja voi auttaa paljon. Eräässä vastauksessa todettiin, että hyödyllisyys riippuu siitä, kenen käytössä ohjelma on ja kuinka laajaksi se voidaan kasvattaa.

Puhelinverkon yksityiskohtainen kuvaus lähtien tilaajalta

Vastaajien mukaan puhelinverkon kuvaus on tarpeellinen, vaikkakin heistä yksi totesi tämän riippuvan ohjelman kohderyhmästä. Itse hän käyttäisi sitä hyväkseen opiskelemalla alan sanastoa. Toisen mukaan taas kuvaus auttaisi löytämään eri laitteille oikeat nimet ja vähentäisi väärinkäsityksiä. Hänestä teleläisille pitäisi antaa mahdollisuus kasvattaa ja muuttaa kuvausta tarpeen vaatiessa. Mahdollisesti Tele voisi myös ylläpitää sitä.

Kevennykset, esim. päivän vitsi, erilaiset pelit

Kurssilaisista kolme suhtautuivat kevennyksiin positiivisesti, mutta muut jättivät vastaamatta. Vastaajista yksi muistutti tässä yhteydessä luontevuuden tärkeydestä. Toisessa vastauksessa todettiin kevennysten olevan hyödyllisiä, muttei suinkaan tärkeimpiä. "Toisi toki mukavan säväyksen ohjelmaan, esim. avatessa tulisi aina joku vitsi, jossa on hyvää sanastoa." Aiemmissa kaksi teleläistä uskoivat työhön liittyvän englannin opiskelun olevan helpompaa, mikäli raskasta asiaa kevennetään jättämällä tekniikka pääaiheesta sivuaiheeksi. Ohjelmasta toivottiin löytyvän myös muita oman mielenkiinnon kohteita kuten filosofia ja koulun liittäminen tietoverkkoon.

Ääntä ja kuvaa hyväksikäyttävät tehtävät

Kysymykseen vastasivat kaksi teleläistä, joista toisen mielestä ajatus oli hyvä, toisen mielestä jonkin verran epäselvä.

Tarinan haarautuminen linkkien avulla

Kysymykseen vastasivat kolme teleläistä, joista kaksi kannattivat ajatusta. Heistä toisen mukaan tämä auttaisi vaihtoehtoisiin tilanteisiin ja sanastoon tutustumiseen. Kirjan kappaleissa on yleensä vain yksi toimintatapa, joka viedään loppuun asti.

Laajempi yleissanasto

Laajempaa yleissanastoa kommentoivat kolme teleläistä, joista jokainen piti sitä tärkeänä. Tosin yksi vastanneista totesi tarpeen olevan hyvin yksilökohtainen. Toisen mukaan sanaston laajennus on tarpeen, sillä multimediaohjelman sanakirjasta puuttuu jotain tehtävissä käytettävää sanastoa. Kolmas puolestaan piti sen parempana, mitä enemmän ohjelma sisältää, mikäli tämä pystytään toteuttamaan siten, että suorituskyky ei huonone. Aiemmissa haastatteluissa teleläiset totesivat hitauden vähentävän jossain määrin ohjelman käyttöä.

Tekninen ja tietoliikennesanasto (myös lyhenteet)

Ajatusta pidettiin poikkeuksetta hyvänä ja tärkeänä töiden kannalta. Eräs kurssilaisista muistutti, että lyhenne saattaa olla vieras, vaikka sana ja sen merkitys ovatkin tuttuja. Toisen mukaan taas Telen itsensä ylläpitämä perussanasto voisi olla jostakin yleisestä tietoliikennesanastosta. Hän suositteli samaa periaatetta kuin puhelinverkon kuvauksen kohdalla: teleläiset voisivat kasvattaa itse sanastoa.

Puheen kuuntelu kielistudiosta, sen kirjoittaminen ylös ja tarkistaminen ohjelmasta

Kysymykseen vastanneista teleläisistä kumpikaan ei pitänyt ajatusta hyvänä. Toisen mukaan kuullun ymmärtäminen kokonaisuutena on parempi ajatus, vaikka esitetty menetelmä saattaisikin hyödyttää enemmän oikeinkirjoituksen opiskelua.

Myös epäselviä puhujia kielistudioon

Ideaa kommentoivat kaksi teleläistä, joista toinen piti ajatusta huonona, toinen hyvänä. Jälkimmäisen mukaan todellisissa tilanteissa ei yleensä puhuta yhtä selvästi kuin kielistudiossa. Käytännössä ongelmia tuottavat yleensä juuri nopeat ja epäselvät puhujat.

Mahdollisuus tehdä muistiinpanoja ohjelman sivuille, tekstin alleviivaus ohjelmassa

Kolmesta kysymykseen vastanneesta jokainen piti ajatusta hyvänä. Muistiinpanojen avulla voi erottaa itselleen tärkeät ja olennaiset asiat. Eräs vastaajista teki usein muistiinpanoja opiskellessaan kirjan kanssa ja kaipasi joskus samaa myös ohjelmassa. Aiemmissa haastatteluissa jotkut kurssilaisista tosin epäilivät, että näitä ominaisuuksia ei tulisi käytettyä.

 

5.3.2 Kurssiin liittyvät asiat

Opettajan sähköpostitse kurssin aikana lähettämät tehtävät

Kurssin aikana ryhmäläisille annettiin etätehtävä, johon oli tarkoitus vastata kirjallisesti. Kaikki opiskelijat eivät kuitenkaan vastanneet tähän ajoissa. Loppukyselyn mukaan kurssilaisista kolme suhtautuivat kuitenkin opettajan lähettämiin etätehtäviin myönteisesti. Niiden uskottiin toimivan parhaiten, mikäli ne liittyvät todellisiin työtehtäviin. Etätehtävien uskottiin myös muistuttavan opiskelutavoitteesta:

(Opettajan sähköpostitse kurssin aikana lähettämiä tehtäviä) pitäisin hyvänä, kunhan eivät ole liian laajoja, vaan sellaisia, jotka sopivasti pitäisivät opiskelua koko ajan yllä. Niitähän meillä ei ollut nyt kai ollenkaan.

Sähköpostin vaihto englanniksi kurssikavereiden tai ulkomaalaisen vastaavan opiskeluryhmän kanssa

Kurssilaisista kolme piti sähköpostikirjeenvaihtoa englanniksi hyvänä ja mielenkiintoisena ajatuksena. Työkavereiden kanssa tämä voi onnistua parhaiten nimenomaan työasioista. Sähköpostinvaihto ulkomaalaisten kanssa voisi erään teleläisen mielestä pitää yllä jatkuvaa opiskelua.

Julkinen tieto opiskelutovereiden opiskeluun käyttämästä ajasta

Kolmesta vastaajasta kaksi pitivät ideaa huonona, eivätkä uskonut sillä olevan merkitystä omaan opiskeluun. Kolmannen mielestä ajatus on hyvä, mutta edellyttää yhteistä sopimusta asiasta. Hänen mukaansa olisi mielenkiintoista saada tietää myös muita tietoja, esim. muiden ryhmien keskiarvo.

Roolipeli esim. neuvottelusta videokonferenssin avulla

Aiemmissa haastatteluissa roolipeliä pidettiin hyvänä ajatuksena, joka toimii parhaiten, mikäli siihen valmistaudutaan kunnolla. Loppukyselyssä kysymykseen vastasi yksi kurssilainen, jonka mukaan se toisi opiskeluun todellisuuden tuntua.

Puhelinneuvottelu ja tehtävien teko sen perusteella

Ideaa kommentoi yksi teleläinen, jonka mukaan tunnilla tehdyt puhelinkeskustelujen harjoitukset olivat liian teennäisiä ja lapsellisia kasvotusten. Todelliseen, aidon tuntuiseen tilanteeseen voisi suhtautua eri tavalla.

 

6. MUUTA

 

Teleläiset vaikuttivat olevan kokonaisuutena tyytyväisiä kurssiin, eikä loppukyselyn vastauksissa ollut montakaan muutos- tai parannusehdotusta. Eräässä vastauksessa toivottiin kieliopin, sanaston ja keskustelun opetuksen syventämistä. Parantamista oli myös aikataulun sovittamisesta työ- ja muihin aktiviteetteihin. Toisessa vastauksessa toivottiin lisää keskusteluja ja enemmän opetusta myös syntyperäisen opettajan johdolla opetusta.

Kolme vastaajaa eivät esittäneet parannus- tai kehitysehdotuksia. Kahden mukaan niitä ei ollut. Heistä toinen totesi kurssin ja opettajien olleen kokonaisuutena erinomaisia. Eräs vastaajista totesi parannusehdotusten ideoinnin tuntuneen hankalalta, koska hän ei hyödyntänyt täysipainoisesti kurssin tarjoamia mahdollisuuksia.

Aiemmissa haastatteluissa ja myös yhdessä loppukyselyn vastauksista kävi ilmi, että teleläiset uskoivat kieltä opittavan parhaiten olemalla ulkomailla tai käyttämällä sitä mahdollisimman paljon. Yksi mahdollisuus on osastolla oleva ulkomaalainen harjoittelija, josta on kuitenkin viime vuosina luovuttu. Ulkomaalaisten harjoittelijoiden palkkaamista Suomeen puoltaa kuitenkin se, että kontaktit vieraskielisiin ja oman kielitaidon puutteiden huomaaminen lisäävät usein halua opiskella kieltä. Päivittäinen vieraan kielen käyttö pitää myös siitä opitut asiat mielessä.

 

 

6. LOPPUSANAT

 

Monimuotoisen kielikurssin päätyttyä voidaan todeta kurssilaisten pitävän opiskelumuotoa hyvänä, mikä heidän mukaansa johtui siitä, että useasta eri välineestä on helppoa löytää itselleen mieluisat ja lisäksi monimuotoinen opiskelu sopii erityisen hyvin työtä tekeville. Tämä ei välttämättä tarkoita, että kurssilla oppii enemmän, sillä oppimansa asiat on helppo arvioida ylöspäin, mikäli nauttii opiskelutavasta. Toisaalta taas itselle mieluisan opiskelumenetelmän kanssa viettää enemmän aikaa ja samalla todennäköisesti myös oppii enemmän. Tämän tutkimuksen tuloksia tulkitessa on kuitenkin syytä pitää mielessä, että opintoihin ei käytetty aina kovin paljon aikaa. Avoimeksi kysymykseksi jää, olisiko aktiivisempi opiskelu muuttanut tuloksia.

Kurssilaiset pitivät itsenäisen opiskelun haittana sen vaatimaa korkeampaa motivaatiota. Vaikuttaa siltä, että aikuisopiskelun vaatima itsenäisyys ja vastuu ei ole paras mahdollinen menetelmä kaikille opiskelijoille. Heistä osa kaipaa enemmän tukea niin opiskelussa kuin sen jaksottamisessa. Näyttää siltä, että kurssitapaamiset ovat tärkeitä ja pitävät opiskelutavoitteen mielessä. Yksin opiskelu edes itselle mieluisan tietokoneohjelman kanssa ei välttämättä tarjoa riittävästi tukea. Opiskeluongelmia voi lievittää myös antamalla opiskelijoille selkeitä välitavoitteita opiskeltavasta materiaalista ja suunnittelemalla yhdessä opiskelun edistymistä. Tämä on kuitenkin yksilökohtaista: joillekin opiskelijoista sopii parhaiten mahdollisimman havainnollinen ohjaustyyli, toiset pitävät parhaana suunnitella tavoitteensa ja aikataulunsa itse. Jos opiskelija saadaan sitoutumaan oppimisen ohjaukseen ja suunnittelemaan sitä opettajan tuella itsenäisesti, tulos voi olla parempi kuin opettajajohtoisesti.

Tutkimuksen perusteella vaikutti siltä, että kurssille osallistujat eivät välttämättä ehdi opiskella työ- ja yksityiselämän kiireiltään. Vaikka kurssi on työnantajan järjestämä, kurssilaiset tuntevat syyllisyyttä opiskelemisesta työajalla, mikä voi heijastaa joko työpaikan johdon tai työntekijöiden asenteita. Jos suinkin mahdollista, kurssinjärjestäjän ja työnantajan on syytä neuvotella keskenään ja pyrkiä suunnittelemaan joustava aikataulu. Toisaalta taas on selvää, että kaikkia työkiireitä ei voi ennustaa etukäteen.

Mikäli opiskelemattomuus johtuu omista asenteista kieltenopiskelua kohtaan, edes muutos työpaikalla ei auta. Tällöin on syytä painottaa opiskelun tekemistä mahdollisimman mielenkiintoiseksi. Lähes kaikki tutkimukseen osallistuneista pystyivät kyselyn mukaan opiskelemaan omalla tyylillään. Kurssilaiset olivat ainakin kokeilleet jokaista välinettä, joista joku on tullut mieluisimmaksi. Vaikuttaa siltä, että tietokoneen avulla opiskelu on houkuttelevaa teknisesti suuntautuneille ihmisille, mutta myös kirjalla ja kasetilla on kannattajansa. Useat vastaajista kokivat Promentorin nopeuttavan ja helpottavan opiskelua. Yksi multimediaohjelman antamista lisäarvoista on, että se laajentaa itseopiskelumateriaalia ja yhä erilaisemman opiskelutyylin omaavat voivat löytää oman välineensä. Lisäksi siihen voi sisällyttää lisämateriaalia, jota kirjaan ja kesettiin ei mahdu. Ohjelma on myös helppo ottaa esille töissä muiden siellä käytettävien ohjelmien seasta, mikä voi osaltaan pienentää töissä opiskelun kynnystä.

On itsestään selvää, että yksi parhaita tapoja oppia kieltä on lähteä alkuperäismaahan kielikylpyyn joko kielikurssille tai pitempiaikaiselle työtehtävälle. Suomessa työskentelevälle tämä on vain harvoin mahdollista. Parhaimmillaan työn ohella opiskelu kietoutuu vapaa-aikaan ja innostaa opiskelijoita käyttämään kieltä myös omalla ajallaan. Loppukappaleessa on pohdittu tutkimuksen pohjalta ihanteellista tapaa järjestää monimuotoinen kielikurssi.

Oletettavasti jokainen työssään kieltä opiskeleva tarvitsee sitä ainakin joskus joko vapaa-ajallaan tai työssään. Han voi arvostaa kielen osaamista, muttei pidä vaivannäöstä, opiskelusta ja siihen kuluvasta ajasta. Ongelmana on siis saada kielenoppiminen mahdollisimman mielenkiintoiseksi. Teorian sijaan tätä voi toteuttaa tekemällä asioita käytannössä. Jos joku kurssilaisista on lähdössä ulkomaanmatkalle, ryhmäläiset voivat itse hoitaa kielitaitoa vaativat asiat opettajan tuella. Työasiat saa mielenkiintoisesti esille roolipelin tai näytelmän avulla, mikä tosin edellyttää, että alkukankaus on jo hävinnyt. Mielenkiintoa lisäää, jos kurssilla käsitellään kurssilaisten työhön tai vapaa-aikaan kuuluvia alueita, joilla he todella tarvitsevat ja käyttävät kieltä. Eräitä mahdollisuuksia ovat työhön liittyvä käännös tai työasioiden selittäminen englanniksi muille kurssitovereille. Ruokailusanasto selviää helposti syömällä ja tekemällä yhdessä ruokaa syntyperäisen opettajan kanssa, jolloin myös kulttuuriin liittyvät käyttäytymiserot tulevat esille.

Ihanteellisella kielikurssilla opiskelijat tekisivät opiskeltavalla kielellä pareittain pienen kirjoitelman tai tutkimuksen sekä suullisen esitelmän molempien arvostamasta aiheesta, joka voisi liittyä joko vapaa-aikaan tai työhön. Mikäli sopivaa paria ei löytyisi, työn voisi tehdä myös yksin. Kiinnostavaksi koettu aihe motivoi ja ehkäpä opiskelijat kokevat saavansa loistaa hallitsemallaan alueella, mikä taas parantaa opiskelumotivaatiota. Olennaisena osana tähän kuuluu, että muille opiskelijoille on annettu ohjeita esittää kysymyksiä esitelmien aiheesta ja jälkeenpäin niistä myös keskusteltaisin. Kirjoitelmat tai tutkimukset voisi laittaa verkkoon kaikkien kommentoitavaksi. Jokaisen opiskelijan olisi syytä lukea ne, joten ne voisi jakaa sähköpostissa, mikä myös vähentäisi kommentoimiseen tarvittavaa aikaa. Monimuotoisella kielikurssilla on myös syytä olla selkeät ja monipuoliset opiskeluvälineet, joiden materiaali liittyisi työssä ja vapaa-ajassa tarvittavaan keleen. Kirjan, kasetin ja multimediaohjelman lisäksi valittavana olisi myös video, CD-ROM -kirjasto ja multimediavideo.

Ainakin tämän tutkimuksen perusteella kaksi viikkoa on liian pitkä aika kurssitapaamisten välillä. Lyhyemmät itseopiskelujaksot ja esim. viikon välein toistuvat tapaamiset saattaisivat olla parempi ratkaisu. Mikäli oppiminen halutaan maksimoida, työnantajan on syytä tehdä selväksi, että opiskelu töissä on kurssin aikana sallittua. Mahdollisesti sille voisi varata aikaa vaikkapa puoli tuntia päivässä. Työnantajan suosituksella opiskelijat tekisivät kurssiin liittyen keskenään vieraalla kielellä myös työtehtäviä ja vaihtaisivat sähköpostia englanniksi. Opiskelusta saatava selkeä hyöty lisää usein myös opiskelumotivaatiota.

Kuten aiemmin mainittiin, kielen harrastaminen ulottuu ihanteellisessa kielikurssissa myös vapaa-ajalle. Opiskelijat voisivat tunneilla ja omalla ajallaan huvitella ja samalla myös oppia vieraskielisen tietokone- tai muun pelin avulla, joka muistuttaisi esim. Monopolia. Aiheena voisi olla työhön – teleläisillä esimerkiksi neuvotteluihin ja telekommunikaatioon – liittyvät asiat. Sanasto olisi laaja ja menestymis- ja haviamismahdollisuuksien realistisia. Iltaisin järjestettäisiin myös vapaaehtoisia vieraskielisiä kortinpeluu- ja elokuvailtoja, jossa kaikkien pitämästä filmistä on jätetty tekstitys pois. Kontakteja syntyperäisiin kielenpuhujiin syntyy esimerkiksi videokonferenssin tai sähköpostin kautta.

 

 

 

LÄHTEET

 

Bork, Alfred (1985). Personal Computers for Education. Harper Row Publishers, New York.

Harva, Urpo (1973). Suomalainen aikuiskasvatus. Tammi, Helsinki.

Jones, Ann & Petre, Marian (1994). Computer-based Practical Work at a Distance: a Case Study. Computers & Education, vol 22, no 1/2, s. 27-27. Pergamon Press Ltd, Great Britain.

Niinistö, Kari (1984). Aikuiskoulutus ja sen evaluointi: uusia sovellutuksia lähinnä tulkinnallisesta näkökulmasta. Valtion koulutuskeskus. Julkaisusarja B n:o 23, 1984. Valtion painatuskeskus, Helsinki.

Simpanen, Matti & Blomqvist, Irja (1992): Aikuiskoulutustutkimus 1990. Aikuiskoulutukseen osallistuminen. Sarjassa Tilastokeskus. Tutkimuksia 192. Hakapaino Oy, Helsinki.

Viau, Rolland & Larivée, Jacques (1993). Learning with Computers: an Experiment. Computers & Education, vol. 20, no 1, s. 11-16. Pergamon Press Ltd, Great Britain.

 

Liite 1. Haastattelukysymykset

 

LOPPUKYSELY

Mitä mieltä olet tämän kurssin kaltaisesta itsenäisestä opiskelusta, jossa opiskelijalla on käytössään useita oppimisvälineitä?

Opitko kurssilla, mitä halusit - saavutitko oppimistavoitteesi?

Kiinnostuitko lisää englanninopiskelusta?

Oletko keskustellut kurssista tai opiskellut yhdessä kurssitovereidesi kanssa tuntien ulkopuolella?

Menisitkö toisen kerran tämänkaltaiselle monimuotoiselle kielikurssille? Miksi?

Seuraavassa on luettelo kurssitapaamista ja oppimisvälineistä. Mikä on sinulle paras ja tehokkain menetelmä minkäkin asian oppimiseen? Halutessasi voit esittää parannusehdotuksia.

-luokkatyöskentely

-small talk -seminaarit

-presentaatioseminaarit

-multimediaohjelma

-kirja

-kasetti

Tunnetko oppimistyylisi? Millainen se on?

Pystyitkö opiskelemaan kurssilla itsellesi omimmalla tyylillä?

Jos et, miten asiaa voisi parantaa?

Mitä mieltä olet kurssin pituudesta ja tapaamisaikojen väleistä?

Oletko tyytyväinen tapaan, jolla eri opiskeluvälineet liitettiin tuntityöskentelyyn?

Perustele,miksi seuraavat ohjelmaan ja kurssiin liittyvät kehitysideat ovat mielestäsi hyviä tai huonoja. Mitä jättäisit pois? Miksi? Voit täydentää ajatuksia tarpeen mukaan.

Ohjelman sisältö:

-kirje-, faksi- ja sähköpostimallit

-erilaiset dokumenttipohjat

-puhelinkeskustelu-, neuvottelu- ja presentaatioissa esiintyvät fraasit

-kohteliaisuusfraasit, mm. esittely ja tervehdykset

-small talk -sanasto

-kulttuurierot käytöksessä suomalaisten ja Telen kauppakumppakumppaneiden välillä

-tiedot Telen ja sen eri yksiköiden toiminnasta

-tiedot ulkomaisten alan yritysten toiminnasta

-tekniset ammattinimikkeet ja niihin liittyvät tehtävät

-puhelinverkon yksityiskohtainen kuvaus lähtien tilaajalta

-kevennykset, esim. päivän vitsi, erilaiset pelit

-ääntä ja kuvaa hyväksikäyttävät tehtävät (esim. kartat)

-tarinan haarautuminen linkkien avulla

-laajempi yleissanasto

-tekninen ja tietoliikennesanasto (myös lyhenteet)

-ryhmässä tehtävä tekninen työ, johon kirjoitettava teksti on englanniksi (esim. hyperdokumentti ja linkit, kaavio)

-verkkoversiossa oleva työhön liittyvä käännös, jota jokainen parantelee vuorollaan

-enemmän vuoropuhelua tehtäviin (esim. opiskelutoveri kirjoittaa alun tehtävään, sinä jatkat sitä)

-puheen kuuntelu kielistudiosta, sen kirjoittaminen ylös ja tarkistaminen ohjelmasta

-myös epäselviä puhujia kielistudioon

-mahdollisuus tehdä muistiinpanoja ohjelman sivuille, tekstin alleviivaus ohjelmassa

-muuta, mitä?

Kurssiin liittyvät asiat:

-opettajan sähköpostitse kurssin aikana lähettämät tehtävät

-sähköpostin vaihtaminen englanniksi kurssikavereiden tai ulkomaalaisen vastaavan opiskeluryhmän kanssa

-julkinen tieto opiskelutovereiden opiskeluun käyttämästä ajasta (esim. tämän tutkimuksen yhteydessä kerätty taulukko)

-roolipeli esim. neuvottelusta videokonferenssin avulla

-kurssilaisten järjestämä englanninkielinen puhelinneuvottelu ja tehtävien teko sen perusteella

-muuta, mitä?

Kaipasitko kurssin aikana apua opiskelun suunnitteluun tai eri opiskeluvälineiden käyttöön? Missa asiassa?

Miten opiskelua ohjattiin kurssilla? Oliko se mielestäsi riittävää?

Miten muuttaisit tai parantaisin kurssia?

Muita kommentteja kurssista:

Liite 1. Opiskeluun käytetty aika eri välineiden kanssa

   

Henkilö A

B

C

D

E

Viikko 43

Kasetti

1 h

-

-

45 min

50 min.

 

Kirja

3 h

2 h

pari min.

-

20 min.

 

Ohjelma

1 h

1 h

30 min.

*

1 h

Viikko 44

Kasetti

1 h 30

-

30 min.

-

30 min.

 

Kirja

4 h

1 h

3 h

3 h

-

 

Ohjelma

10 min.

1 h

-

*

1 h

Viikko 45

Kasetti

-

30 min.

-

20 min

10 min.

 

Kirja

1 h

-

2 h 30

-

30 min.

 

Ohjelma

-

1 h 30

-

5 h

15 min.

Viikko 46

Kasetti

30 min.

30 min.

-

30 min.

20 min.

 

Kirja

3 h

1 h 30

3 h 30

2 h

-

 

Ohjelma

-

5 h

-

30 min.

1 h

Viikko 47

Kasetti

30 min.

-

-

20 min.

-

 

Kirja

1 h

30 min

3 h

-

-

 

Ohjelma

30 min.

6 h

-

1 h

1 h

Viikko 48

Kasetti

#

-

-

-

-

 

Kirja

#

1 h

1 h

-

-

 

Ohjelma

#

4 h

-

-

-

Viikko 49

Kasetti

#

-

-

-

-

 

Kirja

#

30 min.

-

-

-

 

Ohjelma

#

2 h

-

-

-

Viikko 50

Kasetti

#

-

-

-

-

 

Kirja

#

-

-

-

-

 

Ohjelma

#

-

-

-

-

Viikko 51

Kasetti

#

-

-

-

-

 

Kirja

#

-

-

-

-

 

Ohjelma

#

-

-

-

-

Viikko 52

Kasetti

#

-

-

30 min.

-

 

Kirja

#

-

30 min.

-

-

 

Ohjelma

#

30 min.

-

-

-

Viikko 1

Kasetti

#

-

-

-

-

 

Kirja

#

-

-

-

-

 

Ohjelma

#

-

-

-

-

Viikko 2

Kasetti

#

-

-

-

-

 

Kirja

#

1 h

-

-

-

 

Ohjelma

#

-

-

-

-

Viikko 3

Kasetti

#

-

-

-

-

 

Kirja

#

1 h

-

-

-

 

Ohjelma

#

-

-

-

-

Viikot 4-5

Kasetti

#

-

x

-

x

 

Kirja

#

-

x

-

x

 

Ohjelma

#

1 h

x

-

x

Viikot 6-7

Kasetti

#

-

-

-

x

 

Kirja

#

30 min.

3 h (+)

1 h (+)

x

 

Ohjelma

#

30 min.

-

-

x

Viikko 8

Kasetti

#

x

-

-

x

 

Kirja

#

x

3 h (+)

-

x

 

Ohjelma

#

x

-

-

x

- = aikaa ei ole käytetty

* = ohjelma saatu käyttöön vasta 4.11.

x = tietoja ei saatu

(+) = seminaareihin jaettu monistemateriaali ja presentaatioiden valmistelu