<< >> Ylö Otsikko Sisältö

2.3 Puhelinhaastattelut

Seuraavissa kysymyksissä vastausten määrä vaihtelee kysymyksittäin, koska kaikki vastaajat eivät vastanneet kaikkiin kysymyksiin ja joihinkin kysymyksiin hyväksyttiin useitakin vastausvaihtoehtoja. Tulokset annetaan siksi prosenttiosuuksina (pyöristettyinä lähimpään täyteen prosenttiyksikköön) vastanneista. Tyhjiä ja "ei osaa sanoa" -vastauksia ei ole laskettu mukaan, näiden erittelemiseen toisistaan ei nähty aihetta.

Vastaajien koulutustasojakauma noudatti yllättävän tarkasti aiemmissa selvityksissä saatua koulutustasojakaumaa: kansa/peruskoulupohjaisia oli vastaajista 33%, oppi- tai ammattikoulun käyneitä 31%, keskiasteen tutkinnon (yo. tai opistotasoinen) suorittaneita samoin 31% ja korkeakoulututkinnon suorittaneita 5% (kuva 1). On mielenkiintoista, että vastaajien koulutusjakauma vastaa näin tarkoin seudun yleistä jakaumaa. Tästä on kuitenkin varottava tekemästä johtopäätöksiä tulosten yleistettävyydestä kuntien koko väestöön.

Kuva 1: kyselyn vastaajien koulutustasojakauma

ATK-osaamisen suhteen täysin tietämättömiä oli 26%, atk:sta kuullut tai jotakin nähnyt oli 21%, joskus tai säännöllisesti atk:ta käytti 46% ja laitteistoja ylläpiti 8%.

Tietoverkoista tietämättömiä oli 46% vastaajista, niistä kuullut tai niitä käytössä nähnyt oli 26%, joskus tai säännöllisesti verkkoja käytti 28%. Verkkoja ylläpitävää henkilöstöä ei haastatteluihin osunut.

Kaakonseudun oppimiskeskuksen katsoi tuntevansa 72% vastaajista. Luku on yllättävän alhainen, ottaen huomioon että vastaajat oli valikoitu oppimiskeskuksen opetuksesta alustavasti kiinnostuneiksi ilmoittautuneiden joukosta. Silti se on korkeampi kuin kontaktihaastatteluissa. Vastanneista lähes puolet, 49% oli jo käyttänyt oppimiskeskuksen palveluita.

Seuraavaksi tiedusteltiin, mitä opetusmuotoja vastaajat odottivat oppimiskeskukselta. Suosikiksi nousi tietokoneavusteinen itseopiskelu (38%), seuraavina etäopetus (29%) ja perinteinen kontaktiopetus (19%). Vähiten suosiota sai perinteinen itseopiskelu, 14%. Tulos ei ehkä ole yllättävä haastattelujen yleiskontekstissa.

Yllättävän suurella osalla vastaajista, 26%, ei ollut kiinnostusta käyttää lueteltuja oppimiskeskuksen palveluita. Suurin ryhmä, 36% vastaajista, halusi hyödyntää niitä kotoaan käsin. Seuraavaksi suosituimmaksi vaihtoehdoksi osoittautui ehkä hiukan yllättävästi kuntakeskus, jossa oppimiskeskuksen toimintaan osallistumaan olisi valmiita 23% vastaajista. Kyläkeskuksessa palveluita käyttäisi mieluiten 8% vastaajista, ja saman suuruiselle määrälle mikä hyvänsä paikka kävisi.

Niiltä vastaajilta, jotka olivat halukkaimpia käyttämään oppimiskeskuksen palveluita joko kylä- tai kuntakeskuksesta, kysyttiin lisäksi ehdotuksia tarkemmaksi oppimispisteeksi. Eniten vastauksia, 33% saivat koulut, kirjasto ja kansalaisopisto saivat 20% kannatuksen kumpikin. Vastaajista 27%:lle kaikki paikat olivat yhtä hyviä (kuva 2). Kunnantalo opiskelupaikkana ei saanut erikseen kannatusta.

Kuva 2: Suosituimmat koulutuspaikat kuntakeskuksissa

Koulutuksen tyypeistä selvästi suurimman suosion sai ammatillisesti suuntautunut koulutus, 60%. Yleissivistävää ja kielikoulutusta halusi 17% kumpaakin, avoimesta korkeakouluopetuksesta oli kiinnostunut vain 6%.

Kolmeen esimerkkikurssiin, joita vastaajat pitäisivät tärkeinä tai joille he olisivat itse valmiita osallistumaan, ei valitettavasti saatu vastauksia kaikilta vastaajilta, mutta verrattain paljon (27) vastauksia sentään tuli. Monet vastaajat tosin osasivat nimetä vain yhden tai kaksi kurssia. Selvästi suosituin aihealue oli ATK, mutta myös markkinointi ja myynninedistäminen, kielikoulutus sekä yrittäjäkoulutus saivat paljon mainintoja. Muutaman maininnan saivat kirjapaino- ja graafisen alan koulutus sekä EU-asiat, yksittäisinä tapauksina mainittiin taiteet, tuontikauppa, käsityö, taloudellinen koulutus, maatalous ja puutarhanhoito, kasvatus sekä liikkeenjohto.

Kurssien pituudessa suosittiin lyhyehköjä periodeja: ensisijaisesti halusi lyhytkursseja järjestettävän 45% vastanneista ja vielä lyhyempiä muutaman päivän tapahtumia 32%. Parin kk:n mittaisia kursseja, joilla ei ollut erikseen vastausvaihtoehtoa, toivoi ensisijaisesti 5% ja lukukauden mittaisia kursseja 12%. Tätä pidempiä kursseja halusi ensisijaisiksi 5% vastanneista. (Taulukko 2)

Kurssin kesto

Suosio
Muutaman päivän koulutus
32%
Lyhytkurssi
45%
Pari kuukautta
5%
Lukukausi (4-5 kk)
12%
Pidempi
5%
Taulukko 2: eri pituisten kurssien suosio

Kurssien tavoitteeksi katsottiin ensisijaisesti ammatillisen pätevyyden lisääminen, tätä vaihtoehtoa kannatti 52% vastauksista. Selvästi vähemmän suosittuja tavoitteita olivat yleinen informointi (21%), yleinen koulutustason nostaminen (14%) ja tutkintoon tähtäävä koulutus (5%). Kaikkia tavoitteita piti tärkeinä 7% vastaajista. (Kuva 3)

Kuva 3: eri koulutustavoitteiden suosio

Oppimiskeskuksen kautta mahdollisesti tarjoutuvista telemaattisista lisäpalveluista suosituimmiksi osoittautuivat sähköposti päättäjille (33%) ja sähköiset markkinat (30%). Hiukan vähemmän kiinnosti etätyö (26%) ja vähiten kiinnosti tutustuminen virallisiin ilmoituksiin (12%). Muina lisäpalveluina toivottiin neuvonta- ja konsultointipalveluita.

Merkittävän esteen tietoverkkojen laajemmalle omaehtoiselle käytölle muodostaa haluttomuus käyttää vieraita kieliä ja luoda kansainvälisiä yhteyksiä. Tätä testanneessa kysymyksessä niukka enemmistö vastaajista (51%) oli valmis käyttämään vieraita kieliä ja solmimaan kv. yhteyksiä. Silmämääräisesti arvioiden halukkuus näytti lisääntyvän koulutustason kasvaessa, mutta poikkeuksiakin löytyi molempiin suuntiin.

Seuraavassa kysymysryhmässä pyrittiin ennen kaikkea selvittelemään vastaajien valmiuksia tietoverkkojen ja multimedian hyväksikäyttöön. Ensimmäiseen kysymykseen, ovatko tietoverkot vastaajan mielestä pääosin hyödyllisiä vai haitallisia, suuri enemmistö (95%) vastasi pitävänsä niitä hyödyllisinä. (Taulukko 3)

Hyötyjä itselleen löysi suuri osa vastaajista, enemmistö näistä (61%) painotti ammatillisiä hyötyjä. Opiskelu ja täydennyskouluttautuminen saivat 21% maininnoista, ajanviete 12% ja harrastukset yllättävän vähäiset 6% maininnoista. Saattaa olla, että jakauma olisi anonyymissä kyselytutkimuksessa painottunut enemmän ajanvietteeseen ja harrastuksiin.

Pääosin hyödyllistä

Pääosin haitallista
Tietoverkot
95%
5%
Multimedia
87%
13%
Taulukko 3: Käsitykset tietoverkkojen ja multimedian hyödyllisyydestä ja haitallisuudesta

Tietoverkkoja piti vaikeina käyttää vain 30% vastaajista. Niiden tekniseen luotettavuuteen uskoi 71% mutta turvallisuuteen vain 39% vastaajista. Vaikka vastaukset pitkälti perustunevat mielikuviin, tulos on yllättävänkin realistinen. Verkkojen laatu/hintasuhdetta piti hyvänä 19%, kohtalaisena 48% ja huonona 33% vastanneista. (Taulukko 4)

Vastaavissa kysymyksissä multimediasta selkeä, joskin hiukan verkkoteknologiakysymystä niukempi 87 %:n enemmistö piti multimediaa pääosin hyödyllisenä (taulukko 3). Sen tekniseen luotettavuuteen uskoi 89% vastanneista, mutta on huomattava, että näissä kysymyksissä vastanneiden määrä alkoi jo pudota lähelle puolta kaikista haastatelluista. Multimedialaitteet koettiin yllättäen kalliiksi: 50% vastaajista piti niiden laatu/hintasuhdetta huonona ja vain 18% hyvänä. (Taulukko 4)

Teknisesti luotettavia

Tietoturval-taan riittäviä
Halpoja
Kalliita
Tietoverkot
71%
39%
19%
33%
Multimedia
89%
-
18%
50%
Taulukko 4: käsityksiä tietoverkko- ja multimedialaitteistoista

Niistä, jotka tähän kysymykseen vastasivat, löysi lähes puolet (48%) itselleen käyttöä multimediasovelluksille: 52% heistä ammatillisiin tarkoituksiin, 26% opiskeluun ja 22% vapaa-ajan käyttöön.

Lopuksi selvitettiin hiukan vastaajien omaa tietokonevarustusta: 53%:lla oli kotona tietokone, joista 67% oli hankittu enintään kaksi vuotta aikaisemmin. Koneista oli verkkoyhteydet (luultavimmin modeemin välityksellä) 60%:sta ja multimediakelpoisia niistä oli 35% (Taulukko 5). Multimediakoneista 43%:ssa oli käytössä jokin multimediasovellus, ainoa nimeltä mainittu ohjelmisto oli Toolbook (yksinkertainen Windows-multimediakehitin ja -selain).

Laitteisto

%
Ei tietokonetta
47
Tietokone ja verkkoyhteys (modemi)
19
Vain tietokone
16
Multimedia ja verkkoyhteys
13
Multimedia ilman verkkoa
4
Taulukko 5: vastaajien laitteistotilanne

Erikseen kysytyissä vapaissa kommenteissa yksittäiset vastajat kritisoivat virtuaalitodellisuutta ja multimediatuotteiden huonoa laatua.

Kärjistettynä yhteenvetona voi siis sanoa, että tyypillinen vastaaja haluaa opiskella atk:ta kotoaan käsin tietokoneavusteisena itseopiskeltavana lyhytkurssina, mutta hänellä ei välttämättä ole tietoa tai sopivia laitteita siihen. ATK-perusosaaminen on kohtuullisen hyvällä tasolla, mutta alan ammatilliseen lisäkoulutukseen on huomattavaa tarvetta. Lisäksi kiinnostavat kieli- ja yrittäjäkoulutus. Ennakkoasenteet verkkoja ja multimediaa kohtaan ovat yleisesti ottaen myönteiset (on mahdollista, että negatiiviset asenteet olivat syynä suhteelliseen yleiseen haastatteluista kieltäytymiseen, tällaista ei kuitenkaan suoraan mainittu). Kiinnostus pitkiä kursseja ja muodolliseen tutkintoon tähtäävää opetusta kohtaan on vähäistä, joten kurssitarjontaa tulisi suunnata selkeisiin ammattikoulutuksellisiin tavoitteisiin suhteellisen lyhyinä ja intensiivisinä kursseina. Jonkinasteinen ongelma voi oppimiskeskukselle olla se suurehko ryhmä vastaajista, joka ei ole valmis käyttämään mitään kyselyssä luetelluista oppimiskeskuksen mahdollisista palvelumuodoista. Kotoa tapahtuvan opiskelun vaatimaa laitteistoakaan ei vielä ole kovin suurella osalla vastaajista.

Vain yhdellä vastaajalla oli täysin kielteinen asenne sekä tietoverkkoihin että multimediaan, jompaan kumpaan suhtautui kielteisesti lisäksi kolme vastaajaa. Näistä vastaajista on vaikea muodostaa mitään selkeää yhteenvetoa, jotkut ainakin tuntevat atk:ta ja heillä on jopa tietokone kotonaan. Kukaan näistä vastaajista ei suhtautunut selkeän kielteisesti oppimiskeskukseen tai edes tietokoneavusteiseen opiskeluun sinänsä. Myöskään oppimiskeskuksen palveluista kiinnostumattomat eivät muodostaneet kovin selkeää ryhmää: vain harvoilla näistä kuitenkaan oli laajempaa atk-kokemusta tai laitteistoa kotonaan.

Peräti 15 vastaajaa lukeutui kokeilujen kannalta kiinnostavimpaan ryhmään, jossa oli kiinnostusta etäopetusta tai tietokoneavusteista itseopiskelua kohtaan, neutraali tai positiivinen asenne tietoverkkoihin ja multimediaan sekä jonkinlaista käyttökokemusta tietotekniikasta tai -verkoista. Näiden vastaajien koulutustaso oli jonkin verran koko vastaajajoukkoa korkeampi ja valtaosalla oli kotona tietokone, mutta muuten heidän vastauksensa noudattelivat melko lailla yleistä linjaa.


<< >> Ylö Otsikko Sisältö