<< >> Ylö Otsikko Sisältö

2.2 Kontaktihaastattelut

Vastaajat edustivat pääosin kuntien henkilöstöä, erityisesti opetus- ja sivistystointa. Mukana oli kuitenkin kaksi yrittäjääkin. Koulutustasoltaan puolella vastaajista oli korkeakoulututkinto, lopuilla vaihtelevasti kursseja ja opistotasoisia tutkintoja. Tietoverkko- ja multimediaosaaminen oli vaihtelevaa, mutta kenellekään tietoverkot eivät olleet aivan outoja.

Ensimmäisenä kysymyksenä vastaajilta kysyttiin, tunsivatko he oppimiskeskuksen. Tähän vastasi myöntävästi kuusi vastaajaa, kieltävästi neljä.

Seuraavaksi tiedusteltiin, minkälaisia palveluita vastaajat odottivat oppimiskeskukselta. Vastaukset olivat abstraktiotasoltaan vaihtelevia, yhtäältä toivottiin (yritysten) omista tarpeista lähteviä, joustavia palveluita, toisaalta multimediakursseja. Erilaisia kartoitus-, koulutus- ja konsultointipalveluja toivottiin, koulutuksessa erityisesti atk ja tietoverkot korostuivat, mikä tosin saattaa olla haastattelun aihepiirin vaikutusta. Myös asiakaspalvelu-, kieli-, ja maaseutuelinkeinokursseja toivottiin.

Kolmannessa kysymyksessä tiedusteltiin, missä vastaaja itse olisi valmis käyttämään oppimiskeskuksen palveluita. Tähän kysymykseen vastasi vain kahdeksan vastaajaa, joista puolet halusi mieluiten käyttää niitä kotoaan käsin. Kaksi käyttäisi palveluita työpaikaltaan ja kaksi kuntakeskuksesta.

Seuraavaksi tiedusteltiin seutukunnalta vastaajien mielestä sopivia toimipisteitä oppimiskeskukselle. Valmiista vaihtoehdoista eniten mainintoja keräsi kirjasto, viisi kappaletta, seuraavina koulu (neljä mainintaa) ja kansalaisopisto (kolme mainintaa). Muita ehdotettuja paikkoja olivat Opintola, Koiravuoren kurssikeskus, palvelutalo, työväentalo, Hankasalmen Monnari, koulun atk-luokka ja oma koti. Useammankin vastaajan mielestä paikalla ei sinänsä ole väliä, kunhan se sopii koulutettavan ryhmän tarpeisiin.

Kysymys siitä, mitä aiheita käsittelevää koulutusta oppimiskeskuksesta tulisi saada meni ilmeisesti osittain päällekkäin aiemman oppimiskeskuksen yleisiä palveluita koskeneen kysymyksen kanssa. Täällä toivottiin yrittäjyyskoulutusta, mutta jälleen erityisesti tietotekniikan ja tietoverkkojen koulutusta.

Suurin osa (6) vastaajista toivoi, että häneen pidettäisiin oppimiskeskuksesta yhteyttä ennen kaikkea suorilla kontakteilla. Ilmaisjakelutiedotteita kannatti kaksi vastaajaa ja paikallislehdessä ilmoittelua kolme. (Vaihtoehdot eivät tässä kysymyksessä olleet toisensa poissulkevia.)

Pyydetyistä kolmesta esimerkkikurssista, joita vastaaja piti oman organisaationsa kannalta tärkeinä, tuli laaja kirjo vastauksia, mutta jälleen selvästi suosituin aihepiiri olivat tietotekniset aiheet: tietotekniikan perusteet, tietoverkot ja multimedia. Useampia mainintoja saivat myös yrittäjyyskurssit ja EU-asiat (ml. EU-tukien haku). Yksittäisiä mainintoja saivat opettajien täydennyskoulutus, markkinointi, tiekuntien asiat, laskentatoimi ja maatilan talousasiain kurssi.

Kysymys, mitä oppimiskeskuksen mahdollisia telemaattisia oheispalveluita vastaaja haluaisi hyödyntää ei saanut vastauksia kaikilta haastatelluilta. Vastanneet suosivat sähkömarkkinoita ja etätyötä (neljä mainintaa molempiin), mutta myös sähköposti viranomaisille (3 mainintaa) ja tutustuminen hallinnollisiin ilmoituksiin (2 mainintaa) kiinnostivat.

Lähes kaikkien vastaajien organisaatioissa käytettiin tietotekniikkaa, yleisimmin perinteisiin toimistotöihin. Useimmista laitteistoista oli myös tietoverkkoyhteydet, joita ei kuitenkaan tyyppillisesti hyödynnetty kovin laajasti. Erityisesti oppilaitoksissa sekä verkkoja että multimediaa hyödynnettiin jo, mutta vastauksista ei saa kovin tarkkaa kuvaa toiminnan laajuudesta.

Kysymykseen, mitä hyötyä vastaajalle voisi henkilökohtaisesti olla tietoverkoista, saatiin vain muutama vastaus. Yhteydenpito ja kommunikointi mainittiin kahdesti, etäopetus, oppimateriaalin hankinta ja ajan tasalla pysyminen kerran.

Tällä hetkellä vastaajien organisaatiot hyödyntävät tietoverkkoja eniten julkisten rekisterien käyttöön (6 mainintaa) sekä tutkimus-, tuotekehitys- ja koulutuspalveluihin (5 mainintaa). Muut vaihtoehdot, tiedotus, markkinointi ja mainonta; tilaukset, kirjeenvaihto ja alihankinta sekä pankkipalvelut saivat neljä mainintaa kukin. Jatkossa kiinnostusta oli eniten tiedotukseen ja markkinointiin sekä tutkimus-, tuotekehitys- ja koulutuspalveluihin (2 mainintaa kumpaankin), muut palvelut saivat yhden maininnan kukin (taulukko 1).


Nyt
Jatkossa
Julkiset rekisterit
6
1
Tutkimus, tuotekehitys ja koulutus
5
2
Tiedotus, markkinointi ja mainonta
4
2
Tilaukset, kirjeenvaihto ja alihankinta
4
1
Pankkipalvelut
4
1
Taulukko 1: tietoverkkojen hyödyntäminen nyt ja tulevaisuudessa

Seuraaviin verkkoja koskeviin kysymyksiin eivät kaikki vastaajat vastanneet. Kuudesta vastanneesta tietoverkkoja piti vaikeina vain yksi, luotettavina niitä piti viidestä vastaajasta kolme (yksi varauksin) ja turvallisina samoin kolme viidestä. Laatu/hintasuhteen arvioi viidestä vastaajasta hyväksi yksi, keskitasoiseksi kaksi ja huonoksi samoin kaksi.

Kysymykseen, onko multimediateknologia vastaajan mielestä enemmän hyödyllistä vai haitallista vastasi viisi haastateltua. Kaikki pitivät sitä hyödyllisenä. Käyttökohteita multimedialle löysivät työstään lähinnä opettajat, muutamat muutkin vastaajat löysivät siitä mahdollisuuden ammattitaidon ylläpitämiseen ja lisäämiseen. Vapaa-aikanaan kaikki eivät halunneet enää olla atk:n kanssa tekemisissä, muutamat löysivät käyttöä harrasteistaan ja maailmankatsomuksensa avartamisesta.

Multimedian hyödyntämismahdollisuuksista organisaatiossa saivat eniten mainintoja tiedotus ja markkinointi sekä t&k- ja koulutuspalvelut, kuusi mainintaa kumpikin. Tilaukset, kirjeenvaihto ja alihankinta sai neljä mainintaa ja julkisten rekisterien käyttö kolme. Pankkipalvelut saivat vain yhden maininnan.

Multimedialaitteistojen luotettavuutta piti tuotantokäyttöön riittävänä neljä vastaajaa kuudesta, yksi suhtautui asiaan varauksellisesti ja yksi ei pitänyt luotettavuutta riittävänä. Laitteistojen laatu/hintasuhde arvioitiin keskitasoiseksi (4/6) tai hyväksi (2/6), kukaan ei pitänyt sitä huonona.

Suppeista avainhenkilöhaastatteluista on vaikeaa tehdä kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä, erityisesti koska niiden voi oikeastaan katsoa antavan kuvan vain Joutsan ja Hankasalmen tilanteesta. Kuitenkaan nämä avainhenkilöt eivät ainakaan vastusta oppimiskeskusta ja suhtautuvat pääosin myönteisesti myös etäopetuksen mahdollisuuksiin seudulla. Myös näiden kuntien atk-infrastruktuuri näyttäisi olevan riittävä kokeilujen järjestämiseen. Kurssitarpeista on mielenkiintoista atk-koulutuksen painottuminen, joka on hyvin samansuuntainen tulos puhelinhaastattelujen kanssa. On kuitenkin otettava huomioon mahdollisuus, että haastattelujen yleinen aihepiiri tuo tätä koulutustarvetta esille enemmän kuin muita.


<< >> Ylö Otsikko Sisältö