<< >> Ylö Otsikko

4.1 Yhteydet peruskouluihin ja lukioihin

Peruskoulujen ja lukioiden tietoverkkoyhteydet ovat tällä hetkellä vaatimattomia ja vaihtelevat paljon eri koulujen välillä. Monella koululla ei ole yhteyksiä laisinkaan, mutta muutamilla erilaisiin kokeiluihin osallistuvilla kouluilla on hyvätkin yhteydet. Yhteyksien rakentaminen on ollut riippuvainen kuntien avokätisyydestä ja aktiivisista opettajista eri oppilaitoksissa. Kun jonkinlaiset yhteydet on saatu valmiiksi, tietoliikenneyhteyksien ylläpito ja varsinainen käyttö pienillä resursseilla on ollut työlästä ja sangen vaatimatonta. Tulevaisuudessa käyttökustannuksiin tulisikin kiinnittää enemmän huomiota verkotuksessa, kun riittävä tietoliikenneinfrastruktuuri on saatu rakennettua koulumaailmassa.

Tietoyhteiskunta-strategian pohjalta on syntynyt useita suunnitelmia, joissa koulut ovat keskeisessä roolissa. Suomi tietoyhteiskunnaksi-ohjelmaan kuuluu opetushallituksen organisoima verkottamisohjelma. Avustuksilla pyritään tukemaan sekä koulujen ja oppilaitosten liittämistä kiinteisiin tietoverkkoihin että edistämään tieto- ja tietoliikennetekniikan hyödyntämistä opetuksessa. Määrärahaa jaetaan peruskouluihin, lukioihin ja ammatillisiin oppilaitoksiin. Suurimman tuen saavat ne kohteet, joissa lähtötilanne on vaatimattomin ja avustuksella saavutettava hyöty suurin. Ohjelman tarkoituksena on vauhdittaa koulujen ulkopuolisten kiinteiden tietoverkkoyhteyksien rakentamista. Tukea myönnetään lähinnä verkkolaitteisiin, mutta määrärahojen puitteissa voidaan varoja myöntää myös tietokoneiden ja lähiverkkojen hankintaan. Suurin tarve perusvarusteisiin on ala-asteilla. [9]

Tällä hetkellä suurin osa peruskoulujen ja lukioiden tietoverkkoyhteyksistä on toteutettu modeemeilla normaalin puhelinverkon ylitse. Modeemilla voidaan hyödyntää esimerkiksi yhteydet FreeNet-palveluun, joka tarjoaa levytilaa koulujen omille WWW-sivuille. FreeNetin-palvelimella on myös yli 64000 oppilaan, opettajan tai vanhemman sähköpostitunnusta. Muutamat koulut voivat hyödyntää ISDN-yhteyksiä. Varsinkin suuremmissa oppilaitoksissa kiinteät yhteydet ovat hyvä vaihtoehto, mutta ovat vielä hyvin harvinaisia peruskouluissa ja lukioissa. Tulevaisuudessa käyttökustannusten säästämiseksi pyritään juuri alueellisiin verkkoratkaisuihin. Silloin peruskoulut ja lukiot voivat liittyä kaupunkien tai pienempien kuntien sisäiseen reititinverkkoon, johon ovat liittyneet myös useat virastot, muut oppilaitokset ja kirjastot. Esimerkkinä tällaisesta verkosta voidaan mainita Tampereen Inforengas.

Keskimääräinen nopeus modeemeilla on 14.4 kbit/s, mutta myös 28.8 kbit/s nopeuksisia modeemeja esiintyy. ISDN:llä päästään digitaaliseen 64-128 kbit/s siirtonopeuteen. Kiinteillä yhteyksillä saavutetaan normaalisti 64 kbit/s ja sen kerrannaisnopeudet aina 2 Mbit/s saakka. Tulevaisuudessa suuremmatkin siirtonopeudet ovat mahdollisia tekniikan yleistyessä ja hintojen laskiessa oppilaitosten ulottuville.


<< >> Ylö Otsikko