<< >> Otsikko

5 Rakenteisen etäoppimateriaalin hallinnasta tietojärjestelmällä


Etäoppimateriaalia tulee voida laatia, päivittää ja versioida. Materiaaliin tulee voida kohdistaa hakuja oppijan tarpeiden mukaisesti, sekä materiaali tulee voida esittää oppijalle mielekkäällä tavalla. Oppijan tulee voida tulostaa materiaalia, sekä hakea ja selata sitä internet-verkon välityksellä. Kaikkien näiden toimintojen mahdollistamiseksi tarvitaan tietojärjestelmä. Tietojärjestelmä voi olla yksittäinen sovellus tai useita. Etäopetuksessa multimediaverkoissa tavoitteena on laatia tietojärjestelmä valmiita sovellusohjelmia käyttäen, räätälöiden ja yhdistellen etäoppimateriaalin julkaisuprosessin, käytön ja ylläpidon sekä esittämisen tarpeiden mukaisesti.

Rakennemallin pohjalta on laadittu alustavat toimintomäärittelyt (kuvaus/ toimeksiantotasoinen) etäoppimateriaalin tietojärjestelmälle (LIITE 1). Näiden määrittelyjen pohjalta voidaan sovelluksen suunnittelua jatkaa. Järjestelmän toteuttamisessa tulee laitteistoympäristö ja tekniset mahdollisuudet ja rajoitteet (laite- ja sovellusarkkitehtuurin suunnittelu) ottaa huomioon. Suunnittelussa ja toteutuksessa on myös muistettava, että oppimateriaalin laatijalla, ylläpitäjällä ja teknisen ratkaisun toteuttajalla, sekä oppilaalla on kullakin hyvin erilaisia tarpeita järjestelmän toimintoja kohtaan.

5.1 Etäoppimateriaalin tietojärjestelmän suunnittelussa huomioitavia seikkoja

Kuvio 6. Kuvaus etäoppimateriaalin loogisista kokonaisuuksista (entity) ja niiden välisistä suhteista (relationship) Elmasrin ja Navathen (Lep96b) kehittämää ER-notaatiota mukaillen esitettynä.

Kohdassa 3.1 käsittelimme dokumentin sisäistä semantiikkaa ja rakenneosia yleisellä tasolla. Dokumenttisemantiikka ja etäoppimateriaalin sisäinen rakenne tulee ottaa lähtökohdaksi etäoppimateriaalin tietojärjestelmäratkaisua suunniteltaessa. Suunnittelu kannattaa toteuttaa tietojärjestelmien yleisiä suunnitteluperiaatteita mukaillen. Seuraavassa käydään hyvin lyhyesti ja yleisellä tasolla läpi tähän liittyviä vaiheita.

Suunnittelun reunaehdot:

Reunaehdot huomioiden voidaan sovelluksen suunnittelu suorittaa esimerkiksi seuraavasti:

  1. Laaditaan sovellukselle tavoitemäärittely. Tässä pohjana voidaan käyttää liitteessä 1 esitettävää (alustavaa) toimintomäärittelyä.
  2. Laaditaan käsiteltävästä tiedosta ER-malli tai vastaava. Aiemmin esitettyä ER-mallia voi muokata edelleen sopivammaksi.
  3. Laaditaan toimintomäärittely tai sovelletaan/tarkennetaan liitteessä esitettyä alustavaa toimintomäärittelyä sekä laaditaan/tarkennetaan tarpeelliset mallit. Arvioidaan dokumenttien elinkaarta ja niiden käyttötarpeen pituutta.
  4. Laaditaan kuvaukset järjestelmän toiminnoista ja tiloista (dynaaminen mallintaminen). Hyödyllisiä malleja tähän ovat esim. herätekaavio ja tilasiirtymäkaavio.
  5. Edellisiin pohjautuen tutustutaan teknisiin toteuttamismahdollisuuksiin ja päätetään siitä, mikä on tiedon säilytys- ja tallennusmuoto sekä valitaan tiedonhallintaan käytettävä tietokanta- tai tiedostoratkaisu.
  6. Laaditaan tarkemmat kuvaukset järjestelmästä edellisten ratkaisujen perusteella.(Esim. relaatiotietokantoja käytettäessä transponoidaan ER-mallista relaatiomalli, otetaan huomioon tiedon säilytysmuoto ja formaatti esim. HTML, SGML, jokin muu).
  7. Suunnitellaan automatisoitavat toiminnot, tarkastetaan käyttäjän ja sovelluksen vuorovaikutus ja sen toteuttaminen, varmistukset ja versionhallinta jne.
  8. Suunnitellaan tietojen syöttö ja ylläpito sekä valitaan käytettävät valmisohjelmat materiaalin järjestelmällä hallittavalle julkaisuprosessille ja määritellään manuaalitoimintojen ja järjestelmän suorittamien toimintojen rajat (laaditaan malli materiaalin järjestelmällä hallittavista julkaisuprosessin osista).
  9. Laaditaan tarvittavat käyttöliittymät ja ohjeistukset (käyttäjille, materiaalintuottajille ja järjestelmän ylläpitäjille) sekä tehdään tarvittaessa räätälöinnit käyttettäviin valmissovelluksiin .

Toteutuksessa kohdeympäristöön voidaan hahmottaa erilaisia arkkitehtuurivaihtoehtoja. Seuraavassa käydään joitain näistä läpi marginaalisesti.

  1. Toteutetaan sovellus valmiita ohjelmistoja yhdistellen ja hyödyntäen. Ylläpito ja linkitys tehdään manuaalisesti. Tieto säilötään ja ylläpidetään HTML-muodossa.

    Huomioitavaa: tiedostorakenteen suunnittelu, solmujen ja linkityksen suunnittelu. Solmuina käytetään rakennemallin osia.

  2. Toteutuksessa hyödynnetään HTML-standardin uusimpia mahdollisuuksia. Tieto säilötään edelleen HTML-muodossa ja ylläpidetään manuaalisesti toteutuksessa käytetään mahdollisimman paljon valmiita sovellusohjelmia.

    Huomioitavaa: mahdollisuus ulkomuodon irrottamiseen rakenteesta style-sheet- mahdollisuutta hyödyntämällä ([W]WW96) , mahdollisuus luoda dokumenttikokonaisuus ja listaukset pyynnöstä esim.CGI-ohjelmointia ([c]gi96 , ja/tai include-tiedostoja ([S]SI96) ja niiden rekursiivista rakennetta hyödyntämällä.

  3. Laaditaan toteutus hyödyntämällä relaatiotietokantoja. Tällöin tietoa ylläpidetään relaatiotietokannassa, johon operoidaan SQL-kielen avulla. Relaation solujen sisällöt ovat edelleen HTML-muotoista tai ASCII-muotoista tietoa tai linkkejä HTML- tai ASCII-muotoisiin tiedostoihin. Käytetään valmista relaatiotietokantaohjelmaa.

    Huomioitavaa: voidaan joutua ohjelmoimaan HTML-muotoisen esitysdokumentin ja tietokannan väliseen toimintaan joitain toimintoja.

  4. SGML-ratkaisu ja tietokannanhallintamahdollisuuksien hyödyntäminen. Tieto säilötään ulkoasu- ja ohjelmariippumattomasti SGML-merkityssä muodossa. Tieto syötetään tarkoitusta varten laadittavaan (rakennemallista tarkennettavaan) dokumentin rakennetyyppikuvaukseen eli DTD:hen. Ylläpitoa ja tiedon syöttämistä hallitaan SGML-työvälineillä ja SGML-tietokantavälineillä.

    Huomioitavaa: käsittelyprosessiin liittyy useita erilaisia sovellusohjelmia ja työvaiheita. Tieto säilytetään ohjelmaformaatti- ja ulkoasuriippumattomassa ASCII-muodossa, joka on hyvä ratkaisu mikäli oppimateriaalin käyttötarve on ajallisesti pitkä.

    Vaihtoehtoihin 3 ja 4 sekä niiden toteuttamiseen ja suunnitteluun palataan tarkemmin seuraavassa raportissa.

    Kaikissa ratkaisuissa tulee ottaa huomioon se, että vaikka tieto pilkottaisiin hyvin pieniin rakenneosiin, tulee tiedon esittäminen opiskelijalle perustua informaatioelementteihin (eli etäoppimallin rakenneosiin). Tätä pienemmät rakenneosat kadottavat semanttisen merkityksensä varsinkin alkuperäisestä kontekstistaan irrotettuna eivätkä täten enää palvele oppijan tarpeita. Poikkeuksena tästä on vapaa sanahakumahdollisuus, jolloin opiskelija itse voi hakea tahtomaansa sanaa tai määrettä.

    [WWW96] HyperText Markup Language Specification3.0. (01.08.1996)

    [cgi96] Common Gateway Interface. . Lista Cgi artikkeleista (13.10.1996)

    [SSI96] West, Mark. The Server Side Includes Tutorial. (06.10.1996)


    << >> Otsikko