<< >> Otsikko

4 Etäopetusmateriaalin rakennemalli


Sekä didaktisesta että tietoteknisestä lähtökohdasta päädyttiin tarpeeseen jakaa oppimateriaali sen oman loogisen ja semanttisen sisällön mukaisiin rakenneosiin (informaatioelementteihin). Rakenneosien koko pyrittiin säilyttämään nimenomaan sillä tasolla, että kaikilla elementeillä on oma identiteettinsä, joka mahdollistaa elementtien esittämisen yhdessä valinnaisten (opiskelijan valittavissa, opettaja voi laatia ehdotuksen tai suuntaviivoja) muiden elementtien kanssa. Rajoitteena oppilaan valintamahdollisuuksille on lähinnä ennalta arvioitava yhdistelymahdollisuuksien järkevyys sekä oppimateriaalin esittämisen ja ylläpidon sekä oppimisympäristön (Internet, WWW) asettamat rajoitteet.

Kuvio 4. Etäopintomateriaalin rakennemalli Rumbaugh'n (Lep96a) OMT- notaatiota mukaillen esitettynä (aiheelle tarpeellinen tarkkuustaso)

Kuviossa esitetty "oppijan näkemys aiheesta" on mallissa mukana yhtenä rikastuttavana osana. Se ei ole välttämätön elementti tässä kokonaisuudessa. "Luennoitsijan materiaali" on nimenomaan luennoitsijan itsensä tuottama kokonaisuus, joka koostuu lähinnä tekstimateriaalista. Tämä osa voitaisiin koota myös rakenteisesta materiaalista. Rakenteiseen materiaaliin tuodaan myös muita elementtejä mukaan, mm. ääntä ja videokuvaa.

4.1 Rakennemallin kuvaus

Laadittu rakennemalli mahdollistaa oppimateriaalin tarkastelun useammasta eri suunnasta. Luentoja voi tarkastella perinteiseen tapaan kokonaisina eli käyttäjä voi saada nähtäväkseen haluamansa luennon kokonaisuutena. Toinen lähestymistapa on tarkastella aineistoa jonkun rakenne-elementin suunnasta. Käyttäjä voi esim. saada kerralla nähtäväkseen kuvauksen kaikkien luentojen sisällöistä ja opittavista asioista. Kolmas lähestymistapa on tarkastella asioita eri medioiden näkökulmasta. Näitten lisäksi voidaan em. lähestymistapoja yhdistellä ja rakentaa hakutoimintoja useampien ehtojen varaan, esim. hae kaikki "audio ja multimedia" -opintojaksoon liittyvät ääninäytteet tai hae luennon "Hypermedia ja oppimisympäristöt" -luennon esimerkit tai esimerkkeihin liittyvät kuvat.

Kuviossa 4 esitettyä etäoppimateriaalin rakennemallia tulisi soveltaa (tulkita ) seuraavasti:

Rakennemallin sovellusalueena tässä tarkastelussa on luentomateriaali. Rakenne pyritään kuitenkin säilyttämään siinä määrin avoimena, että siihen on mielekkäällä tavalla liitettävissä muita oppimistapahtumaan liittyviä elementtejä:

jne...

4.2 Rakennemallin käyttöalueet

Etäoppimateriaalin rakennemallin toimivuutta kokeiltiin analysoimalla Jyväskylän yliopiston multimedia- approbatur -opintokokonaisuuten liittyviä, WWW:ssä esitettäviä luentomateriaaleja. Analysoitu materiaali ei sisältänyt kaikkia mallissa esitettyjä informaatioelementtejä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että malli ei voisi soveltaa. Mallissa on esitetty useita eri oppimistyylejä tukevia rakenneosia. Erilaisiin tilanteisiin laadittavassa oppimateriaalissa materiaalintuottajan ei tule ryhtyä keksimään oppisisältöön elementtejä, jotka eivät siihen loogisesti kuulu. Mallia tulisi siis soveltaa sen mukaan, mikä kulloinkin on materiaalin oman sisäisen rakenteen mukaisesti järkevää.

Koska malli on laadittu yleisellä tasolla ja perustuu analyysiin etäopetusmateriaalin sisältämistä semanttisista kokonaisuuksista eli "minidokumenteista", voidaan mallia soveltaa hyvinkin erilaisiin opetustilanteisiin. Malli ei myöskään rajoita tietojärjestelmäratkaisuja vaan toimii tietojärjestelmä- ja tiedostojärjestelmäratkaisujen (pienet tietomäärät) suunnittelun pohjana.

Malli on kompromissi pyrkimyksessä toisaalta yleistää materiaalia, jotta sen käyttömahdollisuudet olisivat laajat, ja toisaalta pyrkiä esittämään dokumentaation sisäistä semantiikkaa, joka taas erilaistaa ja yksilöi materiaalia. Tämän vuoksi tulisi mallia sovellettaessa aina ottaa huomioon kulloisetkin olosuhteet ja analysoida materiaalin käyttötarkoitukset ja -tarpeet koko dokumentaation odotetun elinkaaren ajalle.

4.3 Rakennemalli ja aiemmin toteutetut mallit

CLARE on oppimisympäristö ([W]aJ94), joka on kehitetty oppimisen tueksi ryhmätoiminnassa. CLARE mahdollistaa eri oppijoille materiaalin joustavan selaamisen. Kukin oppija lähestyy esitettyä materiaalia omista tarpeistaan. Materiaalin hypertekstirakenne mahdollistaa tämän. Toiset oppijat voivat oppia muiden oppijoiden materiaaliin muodostamista "poluista", jotka järjestelmä nauhoittaa. Tällöin mahdollista vertailla myös eri oppijoiden erilaisia hakupolkuja ja lähestymistapoja asiaan.

Rakenteisen dokumentaation kannalta CLARE:n perusidea on mielenkiintoinen. CLARE:n käyttämä puoli-rakenteinen tietämyksenesittämiskieli on suunniteltu eritoten mahdollistamaan yhteisoppimisen tieteellisestä tekstistä. RESRA perustuu (Waj94)

RESRA perustuu (Waj94) kolmeen olettamaan:

  1. Inhimillistä tietämystä voidaan esittää pienellä määrällä solmu- ja linkkiprimitiivejä.
  2. Näiden primitiivien käyttö tieteellisten tulosten ja ryhmätoimintojen kuvaamisessa mahdollistaa merkityksellisen oppimisprosessin.
  3. Eri oppijat todennäköisesti luovat eriäviä esityksiä samoista tieteellisistä tuloksista; vertailemalla näitä esityksiä voidaan vertailla eri oppijoiden näkemysten eroja ja yhteneväisyyksiä.

Linkki- ja solmuprimitiivien lisäksi RESRA:ssa käytetään kanonisia muotoja rakenteen määrittämiseen ja kuvaukseen. Esimerkiksi tutkimusraportti esitetään RESRA:n kanonisessa muodossa seuraavasti(Waj94):

Kuvio 5. RESRA:n kanoninen esitys aiheesta "empiirinen tutkimusaineisto" (Waj94)

RESRA:n kanoninen esitys on hedelmällinen eritoten hypertekstin (hypermedian) aineiston esittämistä ja järjestämistä pohdittaessa. Hypermedian laatijan olisi hyvä tehdä materiaalistaan vastaavanlainen kuvaus linkityksen ja solmurakenteen suunnittelun tueksi.

[WaJ94] Wan, Dadong, Johnson, Philip M., Computer Supported Collaborative Learning Using CLARE: the Approach and Experimental Findings. Proceedings of CSCW 94-10/94 Chapel Hill, Nc, USA. Communications of the ACM 1994 0-89791-689-1/94/0010.


<< >> Otsikko