<< >> Otsikko

1 Raportin tavoite ja motiivi

Tässä raportissa esittelemme opetus- ja oppimateriaaleille rakennemallin. Tavoitteenamme on kehittää oppisisällön loogista rakennetta tukeva malli, joka mahdollistaa materiaalin käyttämisen erilaisissa oppimisympäristöissä ja -prosesseissa. Toisin sanoen malli tarjoaa erilaisille opiskelijoille mahdollisuuksia käyttää oppimateriaalia omaan oppimistyyliinsä sopivalla tavalla. Vielä nykyisinkin oppimateriaali esitetään useimmiten vakiomuotoisena eli materiaalin sisältö ja esitystapa muodostavat erottamattoman kokonaisuuden. Kuviossa 1. selvitetään oppimateriaalin rakenteisuuden suhdetta oppimiseen ja oppimisympäristöön.

Kuvio 1. Oppimateriaalin suhde oppimisprosesseihin ja oppimisympäristöön.

Kuvion tarkastelu voidaan aloittaa oppijasta. Hän lähestyy oppimisen kohteena olevaa aihepiiriä virtuaalisessa oppimisympäristössä. Oppijalla on kyseisessä ympäristössä valittavanaan erilaisia oppimisprosesseja, joiden avulla hän voi oppia hyödyntäen oppimateriaalia kyseiseen oppimisprosessiin sopivalla tavalla. Hän valitsee tai saa valmiina opiskeltavan aiheen.

Oppimateriaalin tulee olla esitettävissä ja jaettavissa eri muodoissa. Tässä vaiheessa rajoitumme tarkastelemaan jakelua WWW:n välityksellä intra- tai internetissä. Esittelemämme malli on siis ensimmäinen vaihe laajemmassa kehittämishankkeessa. Nyt esiteltävä malli on laadittu luentomateriaalin WWW-jakelun pohjaksi.

Oppimateriaalin rakenteistamisen motiivina on käyttäjä- eli tässä tapauksessa oppijalähtöisyyden mahdollistaminen WWW-materiaalissa. Tällöin varsinaisia HTML -sivuja ei laadita, vaan materiaali tallennetaan pienempien osien koosteena. Toisin sanoen käyttäjän näkemä HTML-dokumentti voidaan luoda pienemmistä osista joustavasti tilanteen mukaan.

Oppimateriaalin laatimista rakenteiseen muotoon voidaan perustella kolmesta näkökulmasta:

  1. Tekninen näkökulma: rakenteinen, loogisesti jäsennelty materiaali on helpompaa suunnitella, hallita ja käsitellä.
  2. Didaktinen näkökulma: opiskeltava asia tulisi jakaa sopiviin yksiköihin, jotka helpottavat oppimista ([H]ol92 , s. 35)
  3. Assosiatiivisuuden ja adaptiivisuuden näkökulma: Koska materiaali tullaan esittämään pääasiassa WWW:n kautta, voidaan materiaalin esittämisessä hyödyntää hypertekstin (hypermedian) antamaa mahdollisuutta materiaalin assosiatiiviseen ja adaptiiviseen esittämiseen. Tämä tarkoittaa sitä, että perinteisestä käsityksestä dokumentin lineaarisuudesta ja A4-sidonnaisuudesta voidaan luopua. Koska hyperteksti (hypermedia) muodostuu linkeistä ja solmuista ([H]ei93, s. 27-31) , tulisi hypertekstikanta suunnitella rakenteeltaan sellaiseksi, että solmurakenne pystytään toteuttamaan. Käytännössä tämä tapahtuu määrittelemällä toisiinsa linkitettävät loogiset asiakokonaisuudet solmuiksi.
Tässä esiteltävän rakennemallin pohjalta laaditaan sekä HTML-standardin että SGML-standardin mukainen prototyyppi Etäkamu-projektiin kuuluvan pilottihankkeen "Hypermedian käyttöönotto yrityksissä" oppimateriaalista.

[Hol92] Holmberg, Börje, Etäopetuksen lähtökohtia (Status & Trends of Distance Education), 1981, 1992. VAPK-kustannus ja Börje Holmberg, Valtion painatuskeskus, Helsinki 1992.

[Hei93] Heimbürger, Anneli, Teknisen dokumentaation kehittäminen hypermedia- ja CD-ROM- tekniikan avulla. Valtion Teknillinen Tutkimuskeskus, Espoo 1993.


<< >> Otsikko