Käsitekartan tekemisestä ja sen tietokonesovelluksista

Elokuu 1997

Pertti Siekkinen
Jyväskylän yliopisto,
TITU/Koulutusteknologiakeskus
p. (014) 603 055
fax: (014) 602 544
email: pertti.siekkinen@titu.jyu.fi


SISÄLLYS:

Johdanto

1. Käsitekartta

2. Käyttökohteita

3. Käsin vai koneella?

4. Käsitekarttaohjelmien arviointikriteerejä
5. Käsitekarttaohjelmien esittelyä ja vertailua

6. Kirjallisuus

Liite 1
Liite 2
Liite 3


Johdanto

Olen kirjoittanut käsitekarttatekniikan esittelyyn liittyvän jakson omien kokemusteni perusteella. Vertaan kokemuksiani joihinkin lähdeviitteisiin. Artikkelin lopussa olevassa lähdeluettelossa on myös lähteitä, joita en ole suoranaisesti käyttänyt lähdeviitteinä mutta ne ovat tutustumisen arvioisia.

Artikkelin alussa tarkastellaan lyhyesti käsitekarttaan liittyvää käsitteistöä. Käsitekartan rakenteen ja toimintaperiaatteen esittelyn jälkeen esimerkkien avulla tutustutaan siihen, miten käsitekarttaa voi hyödyntää opiskelussa ja opetuksessa. Käsin vai koneella -kappaleessa pohditaan tarkoituksenmukaisinta välinettä käsitekartan tekemiseen. Molemmilla, kynällä tai tietokoneella tehdyllä kartalla, on omat heikkoutensa ja vahvuutensa.

Novakin ja Gowin (1995, 42 - 43)esittämien käsitekartan arviointikriteerien perusteella olen hahmotellut ominaisuusluetteloa ihanteelliselle käsitekarttaohjelmalle. Luetteloon on lisäksi lisätty ominaisuuksia, jotka liittyvät käyttöliittymän mukavuuteen yms. puhtaasti teknisiin ominaisuuksiin, joita voi pitää tarpeellisina käsitekartan tekemiselle ja hyödyntämiselle tietokoneella. Lopuksi ominaisuusluetteloa apuna käyttäen esitellään joitakin käsitekarttaohjelmia.


1. Käsitekartta

1.1. Käsitekartta-käsite

Käsitekartasta (Concept map) käytetään rinnakkain useita termejä: miellekartta, ajatuskartta (mind map) ja ajatusrunko (brain pattern). Ehkä jo kaukaisempia käsitteitä käsitekarttaidealle ovat vuo- ja organisaatiokaaviot sekä muut vastaavat graafiset esitystavat.

Perinteisessä mielessä käsitekartalla on tarkoitettu graafista esitystä, jossa kirjoitettujen käsitteiden välisiä suhteita kuvataan linkkiviivojen ja linkkisanojen avulla (Novak, J. Govin, B. 1995, 18 - 19 ). Kuvassa 1 (66 kb) on käsitekartta, joka kuvaa käsitekartan rakennetta ja sen periaatteita. Tämä käsitekartta ei sisällä kuvia vaan pelkästään tekstiä, käsitteiden nimilappuja ja linkkiviivoja. Toisaalta löytyy tutkijoita, jotka käyttävät kartoissaan erilaisia kuvia ja symboleja. Tällöin puhutaan usein käsitteestä mind map (miellekartta, ajatuskartta) (vrt. Åhlberg, M. 1990, 86 - 99). Tietokoneen kehittymisen myötä käsitekartta on saanut uusia ulottuvuuksia, kun karttaan voidaan linkittää www-sivuja, kuvia, elokuvia, multimediaominaisuuksia jne (Gaines ja Shaw. 1995. [www: Gaines ja Shaw.1995a.] ja [www: Gaines & Shaw.1995b.]).

Tässä raportissa käytetään termiä käsitekartta yleiskäsitteenä kuvaamaan edellä esitettyjä graafisen esityksen tekniikkoja. Käsitekartassa siis kuvataan käsitteiden välisiä suhteita käsittenimilappujen, linkkiviivojen ja linkkisanojen avulla hyväksikäyttäen myös värejä, kuvia ja erilaisia symboleja. Kartta saattaa sisältää myös teknisiä linkkejä muihin tietokonesovelluksiin, kuten esimerkiksi www-sivuihin tai äänitiedostoihin.


1.2. Käsitekartan periaatteista ja rakenteesta

Käsitekartalle on ominaista, että on olemassa yksi keskuskäsite, joka jakaantuu käsitelohkoihin (ylä- ja alakäsitteisiin) eli polkuihin. Jokaisen polun ensimmäinen solu eli keskuskäsitteestä seuraava yläkäsite ilmaisee kyseisen polun pääajatuksen. Yläkäsitteet jakaantuvat taas alakäsitteisiin jne. Näin muodostuu puumainen rakenne. Polkujen keskinäisiä suhteita (ristiriitoja, yhtäläisyyksiä, eroja, ...) voidaan kuvata polkujen välille vedettävillä linkkiviivoilla ja linkkisanoilla. Linkkiviiva itsessään kuvaa tai siihen on liitetty kirjallinen tieto siitä mikä polkujen välinen suhde on.

Tällainen käsitteiden ja niiden välisten suhteiden hahmottaminen graafisesti tukee ihmisille yleisesti niin vahvaa visuaalista hahmottamista ja muistamista (Novak, J. Govin, B. 1995, 36 ja Åhlberg, M.1990, 86 - 90). Käsitekartan tekeminen pakottaa jäsentämään omaa ajattelua ja yhdistämään sen aikaisemmin opittuun. Lisäksi se auttaa ymmärtämään tiedon rakennetta ja tuottamista (metaoppiminen) (Novak, J. Govin, B. 1995, 12). Novak ja Govin (1995, 11 - 15) liittävät käsitekartan tekemisen myös voimakkaasti oppimiskäsitykseen, jossa merkityksellisiä ovat mielekäs ja autonomisesti keksivä oppiminen (Ausubelin käsityksiin pohjautuen) sekä tiedon ja ymmärryksen rakentuminen aikaisemmin opitun pohjalle. Uuden ja vanhan tiedon käsitteiden tiedostaminen ja ymmärtäminen on edellytys "järkevälle" oppimiselle Novakin ja Govanin mukaan. Kuvassa 2 (33 kb) esitetään lyhyesti perusideat kahdesta tekniikasta, tietovee ja käsitekartta, jotka Novak ja Gowin (1995) esittävät välineeksi uuden tiedon jäsentämiseen ja tuottamiseen.

Deduktiivinen - induktiivinen. Työskentelytavaltaan käsitekartta ohjaa asioiden jäsentämiseen ylä- ja alakäsitteisiin. Kartta rakennetaan yleensä deduktiivisesti vaikka sen takana oleva ajatteluprosessi voi olla hyvinkin moni-ilmeinen, jossa käsitteiden väliset suhteet eivät ole vielä hahmotuneet. Varsinkin paperille karttaa tehtäessä kartan perusrakenne täytyy hahmotella tarkkaan. Jälkikäteen tehtävät muutokset kartan rakenteessa vaativat aina leikkaa ja liimaa tekniikkaa tai kartan uudelleen piirtämistä. Toisaalta esimerkiksi Novak ja Govan (1995, 41) edellyttävät, että kartta pitäisi piirtääkin ainakin kerran uudestaan. Tällöin käsitteet ja niitä määrittävät linnkisanat vielä täsmentyvät ja kartan graafinen ulkoasu saadaan mielekkäämmäksi.

On mahdollista toimia myös induktiivisesti. Tuolloin esimerkiksi aivoriihen tuotoksille mietitään yläkäsitteet ja jaetaan asiat yläkäsitteiden alle.

Kuva. Kouluille suunnatussa ohjausmateriaalissa kuvan käyttöä on korostettu. Perusteluna on esitetty kuvan tukevan muistamista tekstiä paremmin ja toisaalta kuva voi sisältää lisätietoa, jota pelkkä kirjoitettu käsite ei kerro (ks. kuva 3) (33 kb).

Kuvan käyttöä kartoissa on kannattanut T. Buzan (Åhlberg, M.1990, 86). Kuitenkaan kuvien käytölle kartoissa ei ole yksimielistä tieteellistä pohjaa vaan siitä käydään tieteellistä keskustelua (Åhlberg, M.1990, 87 - 89). Kaikissa testaamissani käsitekarttaohjelmissa yhtä lukuunottamatta oli kuvien ja graafisten symbolien käyttäminen mahdollista.

Kuvan lisäksi kehyksen ja linkkiviivojen muodoilla voidaan viestittää erilaisia asioita. Yhteisö tai yksilö, riippuen kartan käyttötarkoituksesta, voi kehittää itselleen merkkikielen, joka kuvaa asioiden suhteita. Esimerkiksi tähtikehys voi olla tärkeyden merkki ja salamanuoli kuvai ristiriitaa.

Teksti käsitekartassa on lyhyttä. Täydellisiä lauseita käytetään vain harvoin. Nyrkkisääntönä voisi pitää, että yksi ajatus eli solu kuvataan 2 - 3 sanalla. Tämä pakottaa hakemaan ajatuksen keskeisen sisällön. Jos käsitekarttaa käytetään lähdemuistiinpanoina, päästään lyhyellä ilmaisulla irti alkuperäisen lähteen kielestä ja vältetään suora kopioiminen. Linkkisanojen käytössä tai käyttämättömyydessä näkee erilaisia käytänteitä. Novakin ja Gowinin (1995, 40) mukaan linkkisanojen käyttö on edellytys, että joku muu kuin itse kartan tekijä ymmärtäisi kartan käsitteiden väliset suhteet.

Värit. Yhtä tärkeänä, kuin pidetään kuvan käyttöä aina kun se on mahdollista, pidetään myös värien käyttöä. Yksinkertaisimmillaan kartan jokainen polku saa oman värinsä. Värit tukevat muistamista ja kartta on helpompi hahmottaa, kun jokainen polku erottuu toisistaan värin perusteella. Kartan tekemistä varten voidaan varata myös huomiovärejä, jotka kertovat: asian tärkeydestä, ristiriidasta, yhtäläisyydestä tai jostakin muusta käsiteltävään aiheeseen liittyvästä asiasta.

Yleensä yksilölle muodostuu oma merkkikielensä, jossa värit ja kuvasymbolit ilmaisevat tiettyjä asioita. Jos kartta on tarkoitettu muidenkin käyttöön, on merkkikielestä sovittava erikseen tai tiedotettava kartan yhteydessä.



2. Käyttökohteita

Eri tutkijat jaottelevat käsitekartan käyttökohteet erilaisin perustein. Toisaalta käsitekartan hyödyntäminen voi olla niin moninaista, että yksiselitteisen jaottelun kehittäminen eri käyttökohteille on mahdotonta. Kuitunen (1993, 5) käyttää jaottelun perustana opiskelun eri vaiheita: suunnittelua, toteutusta ja arviointia (ks. taulukko 1). Jaottelu on hyvin kattava ja antaa ideoita oman opetustyön tai opiskelun toteuttamiselle.

1 Opetussuunnitel-

man laadinta

Käsitekartan piirtäminen auttaa tunnistamaan, havainnollistamaan ja pelkistämään opetukseen vaikuttavia tekijöitä. Opetussuunnitelmaan liittyvä käsitekartta on käyttökelpoinen opetusta suunniteltaessa, toteutettaessa sekä opetuksesta tiedotettaessa.
2 Opetuksen suunnittelu Suunnittelun kohteena voi olla koko oppimäärä, kurssi, projekti, oppitunti, asiakokonaisuus, opintokäynti tai muu opetustilanne. Suunnittelun yhteydessä laadittua käsitekarttaa voidaan käyttää opetuksen ennakkojäsentäjänä.
3 Opetuksen ennakkojäsentäjä Ennakkojäsentäjä luo sillan opiskelijan aikaisempien tietojen ja opiskeltavien tietojen välille ja se antaa kokonaiskuvan opetettavasta alueesta. Käsitekartan tiivis esitystapa soveltuu tarkoitukseen hyvin.
4 Opiskelijoiden lähtötietojen varmistaminen Opetuksen suunnittelun yhteydessä laaditusta käsitekartasta voidaan nähdä, mitä ennakkotietoja oppilaat tarvitsevat. Käsitekarttoja käyttäen voidaan myös arvioida, onko opiskelijoilla nämä tiedot. Osa tiedon aukoista voidaan paikata samalla, kun ne havaitaan.
5 Osa opetusta, työtapa Käsitekartta liittyy luontevasti moniin muihin työtapoihin. Tehtävänä voi olla käsitekartan laatiminen, täydentäminen, vertaaminen tai tulkitseminen. Ajattelun kehittämisen kannalta on hyödyllistä, jos opiskelija itse laatii käsitekartan.
6 Kotitehtävä, etätehtävä Koti- ja etätehtävissä käsitekartta voidaan piirtää riittävän monta kertaa uudelleen ja alitajuinen hautominen tulee käyttöön. Tehtävien tarkistuksessa voidaan käyttää hyväksi yhteistoiminnallisia työtapoja.
7 Kertaus Kertauksessa korostuu käsitekartan tuoma mahdollisuus hallita suuria asiakokonaisuuksia.
8 Oppimisen arviointi Käsitekartta tekee opiskelijoiden ajattelun "näkyväksi". Käsitekarttaa voidaan käyttää läksyn kuulustelussa ja kokeissa. Käsitekartta mahdollistaa joustavan itsearvioinnin.
9 Oppimateriaalin arviointi Opettaja voi itse laatia käsitekarttoja tai käyttää opiskelijoiden piirtämiä käsitekarttoja arvioimiseen. Rinnakkaisia oppikirjoja voi verrata piirtämällä käsitekartat eri oppikirjojen samaa asiaa käsittelevästä tekstistä.
10 Muita tilanteia Käsitekartta on tehokas myös jokapäiväisen elämän tilanteissa, esim. raportin laatiminen, artikkelin suunnittelu, luova ongelmanratkaisu, neuvotteluun tai työpaikkahaastatteluun valmistautuminen jne.

Taulukko 1. Yhteenveto käsitekartan käyttötavoista (Kuitenen, H. 1993, 5).

Kuitusen esittämistä käyttötavoista puuttuu Novakin ja Gowinin (1995, 49) esittämä tiekartoitus. Eräällä tavalla tiekartoitus on yhdistelmä taulukon 1 kohdista: opetuksen suunnittelu ja opetuksen ennakkojäsentäjä, mutta se käsittää laajemminkin koko opiskeluprosessin. Tiekartoituksen ideana on käsitekartta, joka yleispiirteittään kuvaa opiskeltavan aiheen. Se voi olla opettajan tekemä tai opiskelijan itsensä tekemä. Se voi tietysti olla myös yhteistyön tulos. Kartta on aktiivinen opetussuunnitelma, jota täydennetään opiskelun aikana lisäkartoilla tai muilla tuotoksilla. Opiskelun etenemistä seurataan suhteessa karttaan. Vaikka välillä opiskelu suuntautuisi hyvinkin yksityiskohtaisiin asioihin, tiekartan avulla voidaan ottaa etäisyyttä opiskeltavasta asiasta ja varmistaa, että ollaan "oikealla polulla".

Gaines ja Shaw (1995) esittelevät tiekartoitusidean tapaisen tietokonesovelluksen www-artikkelinsa "Collaboration through Concept Maps" luvussa 3 "KMap: A Concept-Mapping Tool" [www: Gaines & Shaw (1995a)]. Artikkelissa kerrotaan Kmap nimisellä ohjelmalla tehdystä tutkimussuunnitelmasta, jota opiskelijat voivat muokata: liittää omia huomioitaan, linkittää käsitteisiin omia karttojaan. Lisäksi karttaan voidaan kytkeä erilaisilla tietokonesovelluksilla tuotettuja tiedostoja. Näin tutkimussuunnitelmakartasta muodostuu tiekartta, jonka ympärille voi muodostua hyvinkin monimutkaisia käsitteellisiä tai tiedostollisia rakenteita. Samalla tutkimussuunnitelma toimii kuitenkin toiminnan ohjenuorana.

Edellä esitettyjen käsitekartan käyttökohteiden lisäksi seuraavissa kahdessa kappaleessa on esimerkkejä, jotka on jaettu kahteen ryhmään:

1. Tuotoksen väline

2. Muistiinpanotekniikka.

Tällä jaottelulla haluan tuoda esille sellaisia näkökulmia käsitekartan käyttöön, jotka Kuitusen (1993, 5) jaottelussa eivät mielestäni selkeästi erotu hänen käyttämän jaotteluperusteen takia.


2.1. Tuotoksen väline

Esimerkki 1. Aineen kirjoittaminen koulussa. Perinteisellä tavalla kirjoitettaesa opettaja kirjoitti taululle aiheen tai joitakin aiheita. Oppilas kirjoitti aiheen perusteella kirjoitelman. Jos kirjoitelma ei täsmännyt aiheeseen kirjoitelmaa muutettiin. Nyt jo useamman vuoden ajan painopiste on siirtynyt prosessikirjoittamiseen. En nyt puutu tarkemmin erilaisiin prosessikirjoittamisen muotoihin vaan käytän vain yhtä tapaa esimerkkinä.

Opettaja antaa jonkin aihealueen, jota kirjoitelma voisi käsitellä. Oppilas ideoi aihealueeseen liittyviä asioita paperille ja jäsentää niitä käsitekartaksi. Opettaja voi antaa myös käsitekartan alun (keskusajatuksen ja polkujen alut) tai käsiteluettelon taululle, jonka perusteella oppilas voi jäsentää ideoitaan. Käsitekarttaa apunakäyttäen oppilas hahmottelee kirjoituksen jaksotuksen ja kirjoittaa ensimmäisen version. Ensimmäisen kirjoittamisen jälkeen tarkastellaan asiasisältöä: pitäisikö jostakin asiasta kirjoittaa enemmän, pitäisikö etsiä lisää tietoa, vaihdetaanko kappaleiden järjestystä, vastaako otsikko tekstiä jne. Muutokset tehdään kirjoitelmaan. Seuraavalla kierroksella tarkistetaan kieliasu ja kirjoitusvirheet. Lopuksi kirjoitetaan lopullinen versio. Tällaisenaan käsitekartta toimii ideoinnin jäsentäjänä ja kirjoitettaessa muistin tukena.

Esimerkki 2. Käsitekartta voidaan tehdä ryhmätyönä. Kartan avulla jaetaan vastuualueita lopullisen työn tuottamiseksi. Aiheena voisi olla päihteiden käyttöön liittyvät ongelmat, riskit jne. Aiheesta täytyy kirjoittaa artikkeli. Oppilaat ideoivat taululle mieleen tulevia ajatuksia. Ajatukset jäsennetään kartaksi esimerkiksi jaottelun: terveydelliset vaarat, sosiaaliset ongelmat ja rikollisuus perusteella. Jokainen oppilas saa valita itseään kiinnostavan aihealueen edellä esitetyn jaottelun perusteella. Aihetta valittaessa saatetaan huomata, että käytetty jaottelu ei sovi jonkin aiheen käsittelyyn vaan aihe vaatii käsitteiden uudelleen jäsentelyä (esimerkiksi tähän aiheeseen liittyen voisi olla yhteiskunnan alkoholipoliittiset ratkaisut - Alkon tuottamilla rahoilla hoidetaan alkoholisteja jne..). Seuraavaksi oppilas hakee lisää tietoa ja tekee käsitekartan omasta aiheestaan. Samaan aihealueeseen tutustuneet oppilaat vertaavat karttojaan, jakavat tietojaan ja antavat palautetta toisilleen. Jokainen kirjoittaa artikkelinsa.

Näissä esimerkeissä jäsennettiin omaa ajattelua käsitekartan avulla ja tuotettiin käsitekartan avulla jokin tuotos.


2.2. Muistiinpanotekniikka

Muistiinpanotekniikkana käsitekartta mahdollistaa ja samalla myös vaatii ylä- ja alakäsitteiden hahmottamista käsiteltävästä asiasta. Kartassa eri tasoisten käsitteiden väliset yhteydet hahmottuvat jo silmäillen. Aikaisemmin opittu tieto voidaan ottaa kartan pohjaksi, jolloin uusi tieto nivoutuu luontevasti aikaisemmin opittuun.

Muistiinpanot lähdemateriaalista. Lähdekirjoista tietoa haettaessa käsitekartta voi toimia runkona, jota täydennetään löydetyllä tiedolla. Esimerkiksi johonkin eläimeen tutustuttaessa opettaja antaa kartan pohjarakenteen valmiiksi (ks. kuva 4) (33 kb).

Oppilas hakee lähdekirjoista materiaalia, täydentää ja muokkaa karttaa tarpeensa mukaan. Tuotoksena toimii käsitekartta, jonka pohjalta voidaan esimerkiksi keskustella norsun käyttäytymisestä, ravinnon hausta jne.

Tekstin purkaminen. Oppilas lukee tekstin ja tavoitteena on tehdä käsitekartta tekstistä. Esimerkki 1. Oppilas lukee tekstin, kirjaa tärkeitä asioita muistiin, jäsentää tekstin yläkäsitteet ja jaottelee tärkeät asiat yläkäsitteiden alle. Esimerkki 2. Oppilas lukee tekstin, jäsentää tekstin yläkäsitteet ja purkaa tekstin yläkäsitteiden alle. Tehty käsitekartta toimii tällöin käsitteiden jäsentäjänä, mutta myös muistin tukena esimerkiksi kerrattaessa aihetta tai valmistauduttaessa kokeeseen.

Kokous- ja luentomuistiinpanotekniikka. Tekniikaltaan tämä on ehkä vaativin, koska siinä joutuu lennossa rakentamaan karttaa asian edetessä kokoajan rinnalla. Kokouksessa usein on esityslista, jonka avulla voi tehdä itselleen käsitekartan rungon. Luennoilla tilanne on toinen. Varsinkaan jos luennoitsija ei anna mitään runkoa luennoilleen on käsitekartan rakentaminen vaikeaa. Toisaalta rungon puuttuessa muistiinpanojen tekeminen on vähintääkin yhtä vaikeaa myös muillakin tekniikoilla. Käsitekartan muotoon tehtyjen luentomuistiinpanojen hyödyntäminen vaatii sitä, että karttaa jäsentää vielä jälkikäteen ja varmentaa rakenteen toimivuuden. Tässäkin kartta toimii ikään kuin oman muistirakenteen mallina ja sen uudelleen jäsentäminen vahvistaa tiedon jäsentymistä omaan mieleen.


3. Käsin vai koneella?

Kysymystä kannattaa lähestyä kartan käyttötarkoituksen,oman tietotaidon ja teknisten edellytysten kannalta. Mitään selkeää joko tai vastausta ei ole löydettävissä. Yritän luetelman omaisesti esitellä molempien vaihtoehtojen heikkoudet ja vahvuudet.


3.1. Käsin

Vahvuudet Heikkoudet
Yksinkertaiset välineet Jälkikäteen muokkaaminen vaatii uudelleen kirjoittamista tai saksia ja liimaa
Kuvien työstämisen helppous Julkaiseminen muuten kuin monistamalla vaatii uudelleen kartan piirtämistä
Ei vaadi koneen käyttötaitoa Sähköisessä muodossa muokkaaminen tai jakaminen ei onnistu
Nopea (riippuu käyttötaidoista vrt kone) Saman kuvaidean toistaminen kartassa vaatii aina uudelleen piirtämistä.

Taulukko 2. Heikkoudet ja vahvuudet tehtäessä käsitekartta käsin.



3.2. Koneella

Vahvuudet Heikkoudet
Muokattavuus: Käsitteitä, polkuja ja kuvia voidaan siirrellä ja muokata jälkikäteen Hitaus: Varsinkin, jos käyttörutiinit ovat heikot.
Versiointi: Karttaa voidaan muokata ja tallentaa erilaisia versioita (esim. BSCV) Vapaa piirtäminen hidasta.
Kuvakirjastoista saa nopeasti aiheeseen sopivia kuvia Koneiden siirreltävyys, käyttökelpoisuus ja saatavuus. (Kannettava linturetkellä sateessa).
Kartta on mahdollista kytkeä suoraan muilla ohjelmilla tuotettuihin dokumentteihin.
Erilaisten tallenusformaattien avulla voidaan kartta tallentaa HTML:ksi, kuvaksi tai tekstiksi edelleen muokkaamista varten.
Siisti ja helposti luettava

Taulukko 3. Heikkoudet ja vahvuudet tehtäessä käsitekartta tietokoneella.





4. Käsitekarttaohjelmien arviointikriteerejä

Käsitekartan arvioinnin perustaksi ovat esimerkiksi Novak ja Gowin (1995, 42) sekä Kuitunen (1993, 16) esittäneet omat kriteeristönsä. Kriteeristöt sisältävät käsitekartan ominaisuuksia, jotka ovat olennaisia kartan rakenteelle ja toimivuudelle, riippumatta itse kartan aiheesta. Näiden kriteereiden perusteella olen määritellyt ominaisuuksia, joita hyvässä käsitekarttaohjelmassa tulisi olla. Luetteloon on lisätty lisäksi ominaisuuksia, jotka ovat olennaisia ohjelman helppokäyttöisyyden, käyttöjärjestelmä- ja tiedostoyhteensopivuuden sekä tiedostollisten rajapintojen kannalta.

Perusrakenne
1. Käsitenimilappu ja linkkiviiva/-sana erikseen määriteltävissä
2. Käsitenimilappu ja linkkiviiva/-sana itsenäisesti muokattavissa
3. Ristiinviittaukset polkujen välillä mahdollisia (linkkiviivat)
4. Käsitteitä voi siirtää vetämällä käsitteen kartan rakenteessa eri kohteisiin
5. Linkkiviivoja/-sanoja voi siirtää kartan rakenteessa
6. Voidaan määritellä, mihinkä tasoon asti keskuskäsitteestä lähtien käsitteitä näytetään.
7. Käsitteet ja linkkiviivat/-sanat määritellään suoraan karttaan illman valintaikkunaa
Värit
8. Värien käyttö mahdollista
9. Värit mahdollista määrittää itsenäisesti jokaiselle käsitenimilapulle, linkkiviivalle/-sanalle (ei polu- tai käsitesidonnaisia)
Kuvat
10. Kuvien käyttömahdollisuus
11. Kuvien käyttömahdollisuus käsitteenä
12. Tekstin sisällyttäminen kuvakäsitteeseen
13. Vapaa kuvien käyttömahdollisuus (ei rajoitu esim. symboleihin uusi idea, kielteinen/myönteinen väitämä jne)
14. Kuvien muokkaaminen
15. Kuvapaletit käytettävissä
16. Kuvapalettien muokkaaminen
17. Piirrustustyökalujen käyttö kartan muokkaamiseen
Käsitteiden linkittäminen
18. Tekstiviestit
19. "Lapsikartat"
20. Muiden ohjelmien tiedostot (esim. www-sivu, video, ääni, tekstinkäsittely)
Kartan tarkastelu ja muokkaaminen tekstinä
21. Outliner
22. Teksti
23. Kartan sisältöä voi muokata outliner-tilassa ja muutokset näkyvät kartassa
Tallennusformatit
24. Erilaiset tekstiformaatit
25. Erilaiset kuvaformaatit
26. HML, teksti
27. HTML, GIFF
Tiedoston sijoitusmahdollisuudet
28. Teksti leikepöydältä
29. Kuva leikepöydältä
30. Äääni tai elokuva leikepöydältä
31. Teksti, josta muodostuu käsitekartta
32. Erilaiset kuvat kuva-arkistoon
Rajapinnat muihin ohjelmiin
33. Selaaminen www-selaimen avulla
34. Muokkaaminen www-selaimen avulla
Käyttöjärjestelmät
35. Apple Macintosh (System XX)
36. Windows 3.11
37. Windows NT
38. Windows 95
39. Unix

Taulukko 4. Hyvän käsitekarttaohjelman ominaisuusluettelo.



5. Käsitekarttaohjelmien esittelyä ja vertailua

Olen tämän artikkelin tekemisen yhteydessä tutustunut tarkemmin kolmeen käsitekarttaohjelmaan, jotka lyhyesti esittelen tässä luvussa myöhemmin. Taulukossa 5 on mahdollista verrata ohjelmien ominaisuuksia toisiinsa perustuen "hyvän käsitekarttaohjelman ominaisuusluetteloon". Vertailussa on mukana ohjelma nimeltä Kmap, koska sen rajapintaominaisuudet muihin ohjelmiin ovat mielenkiintoiset. En ole päässyt itse testaamaan ohjelmaa, vaan tiedot ohjelmasta perustuvat www-artikkeleihin (Gaines ja Shaw. 1995. [www: Gaines & Shaw. 1995a.] ja [www: Gaines & Shaw. 1995b.] ).

Inspi-ration Mind-man Visi-map Kmap
Perusrakenne
1. Käsitenimilappu ja linkkiviiva/-sana erikseen määriteltävissä + - +/- ?
2. Käsitenimilappu ja linkkiviiva/-sana itsenäisesti muokattavissa + - +/- ?
3. Ristiinviittaukset polkujen välillä mahdollisia (linkkiviivat) + - +/- ?
4. Käsitteitä voi siirtää vetämällä käsitteen kartan rakenteessa eri kohteisiin + +/- + ?
5. Linkkiviivoja/-sanoja voi siirtää kartan rakenteessa + +/- +/- ?
6. Voidaan määritellä, mihinkä tasoon asti keskuskäsitteestä lähtien käsitteitä näytetään. + (-) + + ?
7. Käsitteet ja linkkiviivat/-sanat määritellään suoraan karttaan illman valintaikkunaa + - - ?
Värit
8. Värien käyttö mahdollista + + + ?
9. Värit mahdollista määrittää itsenäisesti jokaiselle käsitenimilapulle, linkkiviivalle/-sanalle (ei polu- tai käsitesidonnaisia) + - - ?
Kuvat
10. Kuvien käyttömahdollisuus + - + ?
11. Kuvien käyttömahdollisuus käsitteenä + - +/- ?
12. Tekstin sisällyttäminen kuvakäsitteeseen + - +/- ?
13. Vapaa kuvien käyttömahdollisuus (ei rajoitu esim. symboleihin uusi idea, kielteinen/myönteinen väitämä jne) + - + ?
14. Kuvien muokkaaminen + - + ?
15. Kuvapaletit käytettävissä + - +/- ?
16. Kuvapalettien muokkaaminen + - +/- ?
17. Piirrustustyökalujen käyttö kartan muokkaamiseen + - - ?
Käsitteiden linkittäminen
18. Tekstiviestit + -? + +
19. "Lapsikartat" + -? + +
20. Muiden ohjelmien tiedostot (esim. www-sivu, video, ääni, tekstinkäsittely) - (?) - +/- +
Kartan tarkastelu ja muokkaaminen tekstinä
21. Outliner + - + ?
22. Teksti + - + ?
23. Kartan sisältöä voi muokata outliner-tilassa ja muutokset näkyvät kartassa + - + ?
Tallennusformatit
24. Erilaiset tekstiformaatit + - + ?
25. Erilaiset kuvaformaatit + + + ?
26. HML, teksti + - +? ?
27. HTML, GIFF + + + ?
Tiedoston sijoitusmahdollisuudet
28. Teksti leikepöydältä + -? +? ?
29. Kuva leikepöydältä + -? + ?
30. Äääni tai elokuva leikepöydältä ? - ? ?
31. Teksti, josta muodostuu käsitekartta - - + ?
32. Erilaiset kuvat kuva-arkistoon + ? - +? ?
Rajapinnat muihin ohjelmiin
33. Selaaminen www-selaimen avulla - - - +
34. Muokkaaminen www-selaimen avulla - - - +?
Käyttöjärjestelmät
35. Apple Macintosh (System XX) + - - +
36. Windows 3.11 + + + +/-
37. Windows NT - - - ?
38. Windows 95 + + + +/-
39. Unix - - - -

Taulukon symbolien selitykset:

+ omaa kyseisen ominaisuuden

- ominaisuus puuttuu

+/- ominaisuus on jollain tavoin puutteellinen

? asiasta ei ole varmaa tietoa

Taulukko 5. Käsitekarttaohjelmien ominaisuuksien vertailu


Tarjolla on muitakin ohjelmia, joista saa tietoa esimerkksi seuraavasta www-osoitteesta:

http://www.ozemail.com.au/~caveman/Creative/frame.htm


5.1. Inspiration

http://www.inspiration.com/

Inspiration on pitkälle mietitty ohjelma, josta on tarjolla erikseen business- ja educational-versiot. Karttaa voi muokata suoraan dokumenttiin ilman valintaikkunoiden käyttöä. Kartan ulkoasua voi muokata hyvin vapaasti. Eri kohteille voi määritellä eri värejä, muotoja, kuvia jne. Tämä vaatii toisaalta kartan tekijältä kurin alaisuutta kartan rakentamisessa, jotta kartasta tulisi mielekäs kokonaisuus. Ohjelmasta saa lisätietoja liitteestä 1.


5.2. Mindman

http://mindman.com/

Mindman on yksinkertainen ja kaavamainen ohjelma. Polut muodostuvat ohjelman tekeminä eikä niiden muotoa voi muokata. Ohjelmassa ei voi käyttää kuvia. Linkitys muihin karttoihin tai ohjhelmiin ei ole mahdollista. Koska ohjelma generoi kartan rakenteen, jää tekijälle aikaa itse käsitteiden ja niiden välisten suhteiden miettimiselle. Osoitteessa "http://teknokeskus.otol.fi/MindMan/Project1.htm" on esitetty ideoita mindmanin käyttöön. Ohjelmasta saa lisätietoa liitteestä 2.


5.3. Visimap

http://www.coco.co.uk/

Ohjelmaa voisi kuvata Inspirationin ja MindManin välimuodoksi. Kuvien ja värien käyttö on mahdollista. Karttaa voi muokata kohtuullisen helposti jälkikäteenkin. Kartan muokkaaminen Outliner-tilassa (tekstimuotoisena) on myös mahdollista samaan tapaan kuin Inspirationissakin. Ohjelman mielenkiintoinen ominaisuus on, että se pystyy muodostamaan kartan myös teksitnkäsittelyllä tehdystä dokumentista. Demo -versio ei antanut käyttää tätä toimintoa, mutta valikot antoivat ymmärtää, että kartan rakentamisen erottimina tekstinkäsittelydokumentissa olisivat rivinvaihdot ja tabuloinnit. Ohjelmasta saa lisätietoa liitteestä 3.


5.4. Muita käsitekarttaohjelmia

Questmap on ryhmätyöohjelma, joka toimii verkon välityksellä. Ohjelma on kehitelty päätöksentekoon ja ideointiin. Ulkoasu on käsitekarttamainen.

Seuraavat ovat Kuitusen (1993, 16) esityksen mukaan.

"Leximappe on Hypercard sovellus, joka analysoi sanaparien esiintymistä tekstissä ja piirtää tekstin pohjalta käsitekarttoja.

Learning Tool antaa oppilaiden järjestää kortteja kuvaruudulla ja yhdistellä niitä erilaisin linkein.

Pathfinder rakentaa verkkoja datasta (semantic proximity)."



6. Kirjallisuus

Lähdeluettelossa on lähteitä, joita ei ole suoranaisesti käytetty artikkelin kirjoittamiseen. Olen sisällyttänyt ne kuitenkin mukaan luetteloon, jotta asiasta kiinnostuneet pääsisivät helpommin käsiksi alan kirjallisuuteen.

Gaines, B. & Shaw, M. [online]. WebMap: Concept Mapping on the Web [online]. www-artikkeli. Knowledge Science Institute University of Calgary Alberta, Canada, 1995a. Päivitetty 20.11.1995. [Viitattu 13.8.1997]. Saatavilla www-muodossa: <URL:http://ksi.cpsc.ucalgary.ca/articles/WWW/WWW4WM/ WWW4WM.html>.

Gaines, B.& Shaw, M. [online]. Collaboration through Concept Maps. www-artikkeli. Knowledge Science Institute University of Calgary, 1995b. Päivitetty 1995. [Viitattu 13.8.1997]. Saatavilla www-muodossa: <URL:http://www-cscl95.indiana.edu/cscl95/gaines.html >.

Collaboration through Concept Maps

Brian R. Gaines and Mildred L. G. Shaw

Knowledge Science Institute University of Calgary

Koro, J. 1993. Aikuinen omanoppimisensa ohjaajana. Jyväskylä studies in education, psychology and social research 98. Jyväskylä. Jyväskylän yliopisto.

Kuitunen, H. 1993. Käsitekartta. TPO-koulutusohjelma. Tavoitteena parempi oppiminen. Helsinki. Fineduca.

Kuitunen, H. 1996. Finiste-tietoverkko innovaation välineenä luonnontieteiden opetuksen työpajoja monipuolistettaessa. Helsinki. Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitoksen tutkimuksia 159.

Novak, Joseph D. & Gowin, Bob B. 1995. Opi oppimaan. Tampere. Gaudeamus.

Roth, W. M. & Mintzes, J. J. 1993. The concept map as a tool for the collaborative construction of knowledge: a microanalysis of high school physis students. Journal of research in science teaching. Vol. 30, No. 5 pp. 503-534.

Tutkiva opettaja 2. 1996. Ojanen Sinikka toim. Tutkiva opettaja oma teoriansa kehittäjänä ja testaajana. Åhlberg Mauri kirj. Tampere. Helsingin yliopiston Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus.

Åhlberg, Mauri. 1990. Käsitekarttatekniikka ja muut vastaavat graafiset tiedonesittämistekniikat opettajan ja oppilaiden työvälineinä. Joensuun yliopisto. Savonlinnan opettajankoulutuslaitos. Joensuu. Kasvatustieteiden tiedekunnan tutkimuksia. N:o 30.


Liite 1.

Inspiration

Kartan perusasu Käsitteet muodoustuvat kuvakkeista, joidenka muotoa voi muuttaa. Käsitteet yhdistyvät toisiinsa muokkattavissa olevilla viivoilla, joidenka yhteyteen voi myös kirjoittaa.
Linkkien tekeminen Linkkien teksti kirjoitetaan suoraan kuvakkeeseen. Teksti voi olla kuvakkeen sisässä tai sen alla. Linkki voi olla myös leikepöydältä liitetty kuva.
Linkkien siirtäminen Linkkejä voi siirtää polusta toiseen poistamalla linkkejä yhdistävä viiva ja vetämällä linkki uuteen paikkaan.
Polkujen ulkoasun muokkaaminen Polkuja voi siirrellä vetämällä. Kuvakkeita voi muuttaa aktivoimalla halutut ja osoittamalla kuvakekirjastosta uutta kuvaketta.
Värit Kartan taustan, viivojen, tekstin, kuvakkeiden värit on määriteltävissä erikseen.
Kuvien käyttö Ohjelmassa on valmis kuvakirjasto. Kuvat valitaan suoraan työpöydällä olevasta valintaikkunasta. Leikepöydältä voi liittää kartaan kuvia. Ohjelmassa on peruspiirtotyökalut.
Kuvien muokkaaminen ja lisääminen Testiversiosta puuttui kuvakkeiden lisäämismahdollisuus. Ei aktiivisten valikkokäskyjen perusteella voisi olettaa, että kuvakkeiden lisääminen on mahdollista kaupallisessa versiossa.
Muokkaaminen tekstipohjaisesti Ohjelma näyttää kartan myös tekstinä, jolloin sisältää ei voi muokata.

Valittavana on myös luetelmaviiva -tyyppinen tekstipohjainen esitysmuoto, jossa karttaa voi myös vapaasti editoida.

Alatasojen kätkeminen ja näyttäminen On mahdollista.
Viestien merkitseminen Linkkiin voi liittää viestin, jonkä saa näkyviin klikkaamalla linkkiä. Viestit tulostuvat haluttaessa.
Linkittäminen toisiin karttoihin Ohjelmassa on niin sanottu perhe-toiminto, jossa karttaan tai johonkin linkkiin voi adoptoida ÒlapsikartanÓ. Lapsikartta saadaan näkymään tarvittaessa klikkaamalla tai valikkokäskyillä.
Tallennusformaatit Oma tallennusformaatti, kuvaformaatteja, erilaisia tekstinkäsittelyformaatteja ja html (Tekee A) kuvan, B) tekstipohjaisen yhden dokumentin, jossa polkujen alut ovat linkkejä C) tekstipohjaisen, jossa jokainen polku on oma dokumentinsa. Päädokumentissa on linkit jokaisen polun dokumenttiin.)
Inport files Ainoastaan leikepöydän kautta.


Liite 2

MindMan

Kartan perusasu Käsitteet muodoustuvat polkujen varteen pelkkänä tekstinä.
Linkkien tekeminen Tehtäessä linkkiä ilmestyy valintaikkuna, jossa määritellään linkkiin tuleva teksti ja joitakin muita ominaisuuksia. Ei voi kirjoittaa suoraan karttaan.
Linkkien siirtäminen Linkkejä voi siirtää polusta toiseen rajoitetusti.
Polkujen ulkoasun muokkaaminen Kiinteä muoto, johon ei voi vaikuttaa.
Värit Polun värin voi määrätä ja vaihtaa.
Kuvien käyttö Ei kuvia.
Kuvien muokkaaminen ja lisääminen ---
Muokkaaminen tekstipohjaisesti Ei ole tekstipohjaista muokkausmahdollisuutta.
Alatasojen kätkeminen ja näyttäminen On mahdollista.
Viestien merkitseminen Ei ole mahdollista.
Linkittäminen toisiin karttoihin Ei ole mahdollista.
Tallennusformaatit Oma tallennusformaatti, kuvaformaatteja ja html (Tekee yhden kuvan.)


Liite 3.

Visimap

Kartan perusasu Käsitteet muodoustuvat polkujen varteen tekstinä. Polkujen varteen voi liittää kuvakkeita.
Linkkien tekeminen Linkkien teksti kirjoitetaan valintaikkunaan, jossa määritellään myös haluttu kuvake. Tekstiä ei voi kirjoitaa suoraan karttaan.

Ikkunassa määritellään, onko tavallinen linkki, linkki toiseen karttaan tai tiedostoon.

Linkkien siirtäminen Linkkejä voi siirtää polusta toiseen vetämällä.
Polkujen ulkoasun muokkaaminen Ulkoasu on vakio.Värejä voi vaihdellä.
Värit Linkki ja siihen liittyvä linkkiviiva ovat aina saman värisiä. Kuviin värinvaihto ei vaikuta.
Kuvien käyttö Ohjelmassa on valmis kuvakirjasto. Leikepöydältä voi liittää kartaan kuvia.
Kuvien muokkaaminen ja lisääminen Ohjelmassa on mahdollisuus linkittää jokin editoriohjelma kuvakkeiden editointiin.
Muokkaaminen tekstipohjaisesti Valittavana on luetelmaviiva -tyyppinen tekstipohjainen esitysmuoto, jossa karttaa voi myös vapaasti editoida.
Alatasojen kätkeminen ja näyttäminen On mahdollista.
Viestien merkitseminen Linkkiin voi liittää viestin, jonkä saa näkyviin klikkaamalla linkkiä. Viestit tulostuvat haluttaessa.
Linkittäminen toisiin karttoihin Ohjelmassa on niin sanottu perhe-toiminto, jossa karttaan tai johonkin linkkiin voi adoptoida ÒlapsikartanÓ. Lapsikartta saadaan näkymään tarvittaessa klikkaamalla tai valikkokäskyillä.
Tallennusformaatit Oma tallennusformaatti, kuvaformaatteja ja html
Inport files Pystyy lukemaan ascii ja rich text formaattia.