Internet-sivujen selailu- ja muokkausvälineitä

Elokuu 1997

Pentti Vertanen
Helsingin yliopisto,
Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus
tel: (09) 191 23 480
Fax: (09) 191 23 655
Email: Pentti.Vertanen@helsinki.fi



SISÄLLYS:

Johdanto

1. Selailuvälinetä

2. Selaimien lisäykset

3. Muokkausvälineitä

4. Apuvälineitä tiedon hakemiseen

Kirjallisuus


Johdanto

Etäopiskelussa ja -opetuksessa (samoinkuin etätyöskentelyssä) eri osapuolten välinen yhteydenpito koetaan tärkeämmäksi kuin luokkaopetuksessa, jossa melkein kaikki toiminta onkin kommunikointia. Etäopiskelussa oppilaat tapaavat harvoin opettajaansa ja toisiaan kasvoista kasvoihin, joten yhteydenpidontarve on pyrittävä tyydyttämään muilla keinoin. Tekniikan tarjoamat apuvälineet auttavat osaltaan, kun niitä opitaan käyttämään oikein. Apuvälineiden ei välttämättä tarvitse edustaa tekniikan huippua, paljon tärkeämpää on niiden vaivaton käyttö, toimivuus ja soveltuvuus kulloiseenkin tilanteeseen.


1. Selailuvälineitä

Internetin selausohjelmat voidaan jakaa kahteen ryhmään: merkkipohjaisiin ja graafisiin. Merkkipohjaiset ovat vanhempia ja rajoitetumpia perusselaajia. Graafisilla selaajilla pystytään esittämään tekstin lisäksi mm. kuvia, ääntä ja videota. Graafisen käyttöliittymän omaavat selaimet ovat vallanneet markkinat siellä, missä tietoliikennenopeudet ovat niille riittävät. Kuitenkin käytössä on vielä runsaasti merkkipohjaisia selausohjelmia, joten Internet-sivujen tekijöiden on varauduttava myös siihen, että sivut näkyvät kunnolla myös vaatimattomammalla ohjelmistolla ja laitteistolla katseltuna. Myös graafisten selaajien käytössä kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että opiskelijoilla ei useimmiten ole käytössään ohjelmien uusimpia versioita, joten uusimpien ominaisuuksien käytöstä saattaa olla opiskelijoille enemmän haittaa kuin hyötyä.

Graafisella käyttöliittymällä varustettuja selaimia on markkinoilla ainakin kymmeneen nouseva määrä, vaikkakin käytännössä niistä vain kaksi, Netscape ja MS Internet Explorer, ovat yleisesti tunnettuja. Netscape ja Internet Explorer kilpailevat keskenään niin, että niiden tarjoamat ominaisuudet käyttäjälle ovat suunnilleen samat ja poikkeavat yksityiskohdissa sekä uusien julkistusten osalta vain niin pitkään, että myös toinen on ottanut vastaavat ominaisuudet käyttöön. Toisaalta Internet-sivujen tekijöille saattavat erilailla toteutetut osat aiheuttaa harmia, koska täsmällistä standardia ei ole ja standardiksi muodostuu siten käytäntö.

Selaajien uusimpia versioita ei kutsuta enää selaajiksi, sillä niitä kehitetään ryhmätyöohjelmien suuntaan, jolloin esimerkiksi Netscapen uusin nelosversio on saanut lisänimen Communicator.

Muita selaimia ovat mm. vanha, mutta vielä käyttökelpoinen Mosaic, Oracle PowerBrowser, NetShark, Cyberdog, Opera, Emissary, Ariadna ja WebSurfer.

1.1. Uusi Netscape Communicator

Netscapen uudessa, vielä esitestauksessa olevassa versiossa on muutamia mielenkiintoisia piirteitä, joiden takia valmistaja on muuttanut nimen selaajasta (Navigator) yhteydenpitäjäksi (Communicator). Sen lisäykset kurovat kiinni välimatkaa, joka aikaisemmin oli Internet-selaajien ja ryhmätyöohjelmien välillä. Ryhmätyövälineet ovat mielenkiintoisia erityisesti etäopetuksen käytössä, jossa yhteydenpito eri osapuolten kesken koetaan yleensä keskeiseksi ongelmaksi. Ryhmätyöohjelmat yhdistettynä sähköpostiin voivat auttaa merkittävästi opettajan/tutorin ja oppilaiden yhteydenpidossa.

Netscapen sähköpostin sisältöä voidaan nyt katsella samasta ikkunasta kuin uutisryhmiä. Tämä on luonnollinen kehityssuunta, sillä uutisryhmät ovat itse asiassa sähköpostia ja käyttöliittymä tulee näin yksinkertaisemmaksi. Tässä ollaan ilmeisesti menossa suuntaan, josta muiden tietotekniikkayhtiöiden edustajat ovat puhuneet, nimittäin tiedostohallinnan ja verkonhallinnan kokoamisesta saman sateenvarjon alle. Tietokoneiden ja tietoverkon käyttö saataisiin näin selkeämmäksi, käyttäjä voisi paremmin keskittyä omien tehtäviensä suorittamiseen ja unohtaa tekniikan erikoisvaatimukset.

Ehkä tärkein uutuus Netscape Communicatorissa on verkon kautta tapahtuvan neuvottelun mahdollisuus (Conference). Tällä ohjelmalla voidaan tekstikeskustelun (Chat) lisäksi piirtää tai kirjoittaa yhteiselle liitutaululle (Whiteboard), selata tietoja yhdessä (Collaborative browsing), siirtää tiedostoja sekä käydä kahdenkeskeisiä suullisia keskusteluja Internetin kautta. Muut toiminnot kuin puheyhteys voivat olla koko ryhmän keskeisiä. Netscapesta puuttuu vielä toistaiseksi yhteisen sovelluksen työstäminen ja videoyhteys, jotka ovat jo käytettävissä mm. MS NetMeeting-ohjelmassa.

Edellä kuvatut ominaisuudet toimivat suhteellisen hyvin lähiverkoissa ja kohtuullisesti vielä kiinteissä kaukoverkoissakin. Kun käyttöön saadaan uuden teknologian tarjoamat nopeammat modeemit, voidaan niiden käytölle ennustaa nopeata kasvua, sillä etäopiskelija on useimmiten modeemiyhteyden takana kotonaan tai työpaikallaan.

1.2. Uusi MS Internet Explorer

Tätä tekstiä viimeistellessä tuli Microsoftilta uuden Internet Explorerin nelosversio, joka on toistaiseksi tarkoitettu vain ohjelmistokehittäjien sisäiseen testauskäyttöön. Sen uusia ominaisuuksia ovat mm. neuvottelumahdollisuus, dynaamiset HTML-määrittelyt, joukkoviestit (broadcasting), sivujen off-line käyttö (webcasting), uusia työkaluja verkon hallintaan ja verkon integrointi Windows-järjestelmään.

Viimemainittu on askel siihen suuntaan, että verkon ja tietokoneen käyttöliittymät yhdenmukaistuvat ja toimistojärjestelmän palvelut, kuten ryhmätyöohjelmat, sähköposti ja kalenteri tulevat lähemmäksi verkkopalveluja.


2. Selaimien lisäykset

Selaimien kehittyneimpiä piirteitä on toteutettu niiden lisäyksinä, esimerkkeinä niinkutsutut Scriptit, CGI- ja Plug-in-lisäykset, jolloin ohjelmien valmistusta on voitu hajauttaa, on saatu nopeasti käyttöön uusia palveluja ja kuitenkin on säilytetty selaimen omat ominaisuudet tietynlaisena standardina. Tällaisia Plug-in-lisäyksiä on kehitetty esimerkiksi äänen, liikkuvan kuvan ja videon hallintaan.

Selaimien lisäyksillä on päästy irti Internet-sivujen staattisuudesta ja saatu liitettyä niihin interaktiivisia ominaisuuksia. Myös tietokantaliittymät ovat näin tulleet mahdollisiksi ja helpoiksi toteuttaa. Hyvän oppimisympäristön luomiseen tarvitaan paljon erilaisia tietoja eri paikoista ja osaa tiedoista tulee pystyä muuttamaan ja päivittämään. Verkoissa olevien oppimisympäristöjen suunnittelusta tulee vähitellen kokonaisten tietojärjestelmien suunnittelua, jossa joudutaan ottamaan kantaa myös sellaisiin kysymyksiin, joita käsitellään perinteisten hajautettujen tietojärjestelmien suunnittelussa. Uusiin tehtäviin selaimiin tarvitaan jatkuvasti uusia rajapintoja ja kiinnityspisteitä.

Uusimpia piirteitä selaimissa on kolmiulotteisten virtuaalisten maailmojen esittäminen. Standardiksi tälle alueelle on kehitetty VRML-kieli (Virtual Reality Modelling Language). Kolmiulotteisista virtuaalisista maailmoista on ennustettu tulevan uusi käyttöliittymä tietokoneille, sillä ihmisen uskotaan pystyvän tekemään valintojaan helpommin liikkuessaan virtuaalitilassa kuin nykyisenlaisilla, ikoneihin perustuvilla käyttöliittymillä.


3. Muokkausvälineitä

Vielä muutama vuosi sitten Internet-sivut kirjoitettiin HTML-kielellä, joka näyttää nuolenpääkirjoitukselta, mutta lähemmin tarkasteltuna on suhteellisen yksinkertainen määrittelykieli, joka ei kuitenkaan näy lopputulosta katsottaessa. HTML-määrittelyjen kirjoittamiseen on käytettävissä lukuisia ohjelmia, esimerkiksi HTML Assistant, MS ActiveX ja WebEdit.

Käytettävissämme on nykyisin apuvälineitä, joilla sivut tehdään kuten muussakin tekstin- tai kuvankäsittelyssä ilman, että tarvitsee huolehtia HTML-määrittelyjen välimerkeistä ja rakenteesta.

Useat tekstinkäsittelyohjelmat on nykyisin varustettu lisäyksillä, joilla tekstistä ja kuvista voidaan tuottaa HTML-määrittelyt sisältäviä Internet-sivuja. Internet Assistant-nimellä olevia lisäyksiä on mm. MS Office-pakettiin kuuluville ohjelmille, kuten MS Wordille ja esitysmateriaalin tekoon käytettävälle PowerPointille.

Netscape Navigatorin Gold-version mukana tuli markkinoille Netscape Editor-ohjelma, jolla voidaan tehdä tai ylläpitää Internet-sivuja korkean tason kielellä ilman HTML-koodien käsittelyä. Ohjelma tarjoaa käyttäjälle suunnilleen samat ominaisuudet kuin keskimääräinen tekstinkäsittelyohjelma ja se luo automaattisesti tarvittavat HTML-määrittelyt Internet-sivua varten. Netscapen nelosversiossa tämä piirre on mukana vakiona.

Microsoft toi viime vuonna markkinoille FrontPage-ohjelmiston, jolla omaan henkilökohtaiseen tietokoneeseen voi luoda Internet-palvelimen ominaisuudet (FrontPage-Server). Sillä voi tehdä Internet-sivuja vastaavasti kuin Netscape Editorilla ilman HTML-määritysten kirjoittamista (FrontPage Editor) ja lisäksi se sisältää joukon ohjattuja toimintoja erilaisten kehittyneempien asioiden kuten keskusteluryhmien ja omien tai yrityksen kotisivujen tekemiseen. FrontPage-ohjelmiston oma Explorer on tarkoitettu vain verkon rakenteen katseluun ja hahmottamiseen. Varsinaiseen sivujen selailuun käytetään joko Netscapen tai Microsoftin Explorer-ohjelmaa. FrontPage-ohjelmiston ja tiettyjen lisätoimintojen liitännöissä käytetään mekanismia, jota kutsutaan käsitteellä Bot. Boteilla voidaan tehdä mm. sivuihin kuuluvia interaktiivisia ominaisuuksia sekä sivua elävöittäviä toimintoja scriptien ja Plug-in-lisäysten tapaan.

Graafisten sivujen muokkaukseen pystyviä editor-ohjelmia on edellisten lisäksi lukuisa määrä, joista tunnetuimpia ovat PageMill, Backstage ja FormsPro.


4. Apuvälineitä tiedon hakemiseen

Internet sisältää valtavan määrän tietoa, mutta tiedot ovat verkossa jäsentelemättä ja satunnaisessa järjestyksessä, joten hyödyllisen ja tarvittavan tiedon löytäminen tuottaa yleensä vaikeuksia. Tietojen hakemiseen on olemassa runsaasti erilaisia apuohjelmia ja palvelimia, joita kutsutaan hakuroboteiksi. Tietoa hakevista ohjelmista toiset (agentit) voidaan käynnistää hakemaan tietoa jatkuvasti ja erityisesti silloin, kun liikenne verkossa on muuten hiljaista. Toiset käynnistetään silloin, kun tietoa tarvitaan, jolloin niiden kulloinenkin toiminta-aika on suhteellisen lyhyt, korkeintaan muutamia minuutteja. Edellämainitut agentit ovat vähemmän tunnettuja, koska satunnainen Internetin selaaja ei niitä juuri tarvitse. Eniten käytettyjä lienevät Open Market Express ja FreeLoader.

Hakurobotteja voidaan käyttää mm. WWW-sivujen, keskusteluryhmien ja sähköpostiosoitteiden hakemiseen. Yleisesti ne ovat samantyylisiä, mutta saattavat kuitenkin erota toisistaan huomattavasti. Jotkut niistä saattavat olla erikoistuneita tiettyihin hakuihin, joten haun nopeus sekä hakutulokset ovat vastaavasti erilaiset. Joistakin ohjelmista, kuten Alta Vista, on lisäksi useampia erilaisia versioita. Hakurobotteja kehitetään kaiken aikaa, joten niiden ominaisuudet muuttuvat ja niitä ilmestyy jatkuvasti lisää. Niistä tunnetuimpia ovat:

- Kolumbus, Trampoliini, Eemeli
- Lycos, WebCrawler, Excite, Yahoo, Infoseek
- AltaVista
- Virtual Tourist, Waiss, Deja News
- Archie, Finger


Kirjallisuus

Kerttula, E. 1996. Multimedialla tiedon valtatielle. Edita. Helsinki.

Randall, N. & Jones, D. 1996. Using Microsoft FrontPage. Que Corporation. Indianapolis, USA.

Sirola, H. & Veistola, P. 1996. InterNET. Teknolit. Jyväskylä.

Smith, D. & Boyd, R. & Scott, A. 1996. VRML & 3D. Gummerus Kirjapaino Oy. Jyväskylä.