<< >> Ylö Otsikko

TYTin monimuoto- ja etäopetuksesta

Lukuvuonna 1996 - 97 Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskus järjestää monimuoto- ja etäopetuksena seuraavia avoimen yliopiston kursseja:

- aikuskasvatuksen approbatur

- aikuiskasvatuksen cum laude

- hoitotieteen perusopinnot

- kunnallispolitiikan perusopinnot

- audiovisuaalisen kulttuurin opintokokonaisuus

- perinteentutkimuksen perusopinnot

Opiskelijoita on ympäri Suomen aina Ivalosta Kotkaan saakka yhteensä noin 1000 henkilöä. Avoimen yliopiston opinnot vastaavat tiedekunnan opintoja ja opiskelija saa täyden korvaavuuden, jos hän myöhemmin jatkaa opintojaan tiedekunnassa. Avoimessa yliopistossa ei voi suorittaa tutkintoa. Avoimeen yliopistoon ei ole pohjakoulutusvaatimuksia ja alaikäraja on 18 vuotta.

Monimuoto- ja etäopetuksessa mukana olevat opiskelijat opiskelevat yleensä paikallisessa yhteistyöoppilaitoksessa. Yhteistyöoppilaitokset ovat tavallisimmin kansalais- ja työväenopistoja tai toisen asteen oppilaitoksia tai jossain tapauksissa myös muita aikuisopinto-organisaatioita. Ohessa on kuvattu opetuksen organisointia monimuoto- ja etäopetuksessa:

Opiskelijat kokoontuvat paikallisissa opistoissa tutorin, opintojen ohjaajan, vetämissä opintopiireissä tai omissa itseohjautuvissa ryhmissään. Opettajat ja opetus tulevat Tampereen yliopistosta lähi- ja etäopetuksena. Pääsääntönä on, että opettaja vierailee ainakin kerran / lukukausi kunkin paikallisen opintoryhmän luona tai alueellisesti, jolloin tilaisuuteen osallistuvat useamman opintopiirin opiskelijat. Näin meneteltynä varmistamme vuorovaikutuksen jatkuvuuden ja helpotamme opiskelijan kynnystä olla yhteydessä myös yliopisto-opettajaan.

Prosessin onnistumisen avainhenkilö on kuitenkin usein opintojen tutor. TYT kouluttaa tutorit tehtäväänsä ja opastaa heidän työtään. Tutor on aina opiskelijan lähin henkilö, johon ottaa yhteyttä monissa opiskeluun liittyvissä asioissa. TYTin suunnittelijat pitävät tutorkoulutuksen lisäksi jatkuvasti yhteyttä kentälle ja tutoreihin säännöllisesti toistuvissa kokouksissa. Kokouksissa ovat usein läsnä myös projektin opettaja / opettajat. Yleensä kokoukset järjestetään puhelinneuvotteluina.

TYT tuottaa yhdessä opettajan tai oppimateriaalitiimin kanssa opiskelijoille ja tutoreille opinnoissa tarvittavaa oppi- ja ohjausmateriaalia. Materiaali on pääosin kirjallista, mutta nykyään yhä enemmän myös audiovisuaalista tai hypermediapohjaista. Materiaalia voivat hyödyntää myös tiedekunnat ja yliopiston perusopiskelijat.

Käytettävä teknologia riippuu lähes täysin siitä, mikä välineistö yhteistyöopistoilla tai opiskelijoilla on saavutettavissaan. Yleisin ja käytöltään varmin on edelleen neuvottelupuhelin. Se on lähes jokaisen ulottuvilla ja sitä on helppo käyttää. Myös käyttövarmuudeltaan se on hyvä. Joitakin vuosia sitten käytössä oli audiografiikka -laitteisto, jolla kahta puhelinlinjaa hyödyntämällä saatiin siirrettyä grafiikkaa ja ääntä. Laite oli kuitenkin hankalahko opettajien käyttää ja se pian korvautuikin videoneuvottelujärjestelmällä.

Sitä mukaa, kun käyttökokemukset karttuivat päästiin videoneuvottelun käytössä pedagogisesti ja didaktisesti järkevämpiin käyttötapoihin. Enää ei näytetä kuvaa so. puhuvaa päätä, itsetarkoituksellisesti, vaan rinnalla on dokumenttikamera ja liikkuva kamera, joilla voidaan vaihdella tilanteita. Opetustilanteista saatiin vuorovaikutteisia vaihtelemalla opettajan kuvaa ja käsiteltävää "kalvoa" ja näyttämällä eri ryhmien työskentelyä ja kommentointia. Vaikka hinnaltaan edullisempien ISDN -linjojen laatu jääkin jälkeen esim. ATM-tekniikasta, on se kuitenkin ollut toistaiseksi riittävän laadukasta.

Sähköpostin käyttö tuottaa myös ongelmia niiden opiskelijoiden kohdalla, joilla ei ole kotoaan tai työpaikaltaan internet -yhteyttä. Tällöin sama problematiikka nousee esiin myös verkkomateriaalin suhteen. Olemme edelleen parhaiten tavoittaneet opiskelijamme perinteisen postin tai puhelimen välityksellä ja luulenpa, että tilanteeseen ei kovin nopeasti ole tulossa muutoksia. Tosin, jos esim. kirjastot saadaan nopeasti kytkettyä internet -yhteyksiin ja varustettua edes ISDN-linjoilla, voimme jo puhua oppimiskeskuksista ja todellisista oppimisympäristömahdollisuuksista.

Suuntauksena näyttää olevan, että on tarpeellista laatia yhä yksilöllisempiä vaihtoehtoja ja valinnanmahdollisuuksia sisältäviä opintokokonaisuuksia, joissa hyödynnetään monimuotoisesti erilaisia mediaelementtejä ja opetuksen menetelmiä. Keskeiseksi nousevat tällöin oppimistoimintaan osallistuvien muuttuneet roolit ja valmiudet toimia uusissa oppimisympäristöissä. Tämä edellyttää laajaa tietopohjaa avoimen oppimisen periaatteista, oppimisen prosesseista ja oppimisen ohjaamisesta.


<< >> Ylö Otsikko