<< >> Ylö Otsikko

Oppimisen tunnusmerkkejä

Ihmisen elämä on jatkuvaa oppimista. Opimme huomaamattamme monia asioita ja taitoja, ilman että kiinnitämme sen enempää huomiota niin oppimisprosessiin kuin tulokseenkaan. Kuitenkin mieliimme on jäänyt useita muistoja erilaisista oppimistilanteista mm. autolla tai polkupyörällä ajamisesta ja lukemaan oppimisesta.

Oppiminen onkin meille niin tuttua ja jokapäiväistä toimintaa, että sen yksiselitteinen käsitteellinen kuvaaminen ja selittäminen on vaikeaa. Pyrkimys selittää oppimista on synnyttänyt erilaisia oppimisteorioita. Eri oppimisteoriat ja -näkemykset tarkastelevat ja määrittelevät oppimista eri tavalla.

Keskeisimpiä teoreettisia suuntauksia ovat behavioristinen, kognitiivinen, humanistinen ja viimeaikaisempana konstruktiivinen käsitys oppimisesta. Näistä oppimiskäsityksistä behaviorismi oli vallalla vielä viime vuosikymmeninä. Behaviorismi tarkastelee oppimista lähinnä ulkoisena tiedon siirtona opettajalta oppijalle. Nykyään kuitenkin oppimisen katsotaan olevan luonteeltaan konstruktiivista, jolloin oppija itse aktiivisesti "rakentaa" omaa tietämystään käyttäen rakennusaineksinaan paitsi uutta tietoa, myös aikaisemmin hankkimiaan tietoja ja kokemuksia.

Jos tarkastelemme oppimista tarkemmin, voimme erottaa joitakin sille ominaisia tunnuspiirteitä. Seuraavassa on otteita erilaisista oppimisen käsitemäärittelyistä. Niissä kaikissa korostetaan oppimisen kokonaisvaltaisuutta ja vuorovaikutteisuutta muuhun ympäristöön nähden:

Oppiminen on...

"... opittavan aineksen aktiivista valikointia sekä sen sisäistämistä, tulkitsemista ja sulauttamista oppijan aikaisempaan tietorakenteeseen."

(Heljä Hätönen)

"... ajattelun sivutuote -oppimiseen vaikuttaa tapa, jolla asioita prosessoi."

(Ari Kaukiainen, 1991)

"... oppiminen nähdään lähinnä meissä itsessämme tapahtuvana toimintana, joka muuttaa ja rikastuttaa käsityksiämme maailmasta."

(Hypen -Keskinen -Kinnunen -Niemi -Vauras, 1985)

"... kokemusten muuntumista tiedoiksi, taidoiksi, asenteiksi ja arvoiksi."

(Peter Jarvis)

"... myös prosessi, jossa annetaan merkitys merkityksettömille tilanteille; se on merkitysuniversumin rakentamista lisääntyneille tiedoille, taidoille ja asenteille tavoitteena kyetä selviytymään samanlaisissa tilanteissa tulevaisuudessa."

(Peter Jarvis)

"... merkitysrakenteiden uudelleenarviointia vallitsevissa tilanteissa suhteessa tavoitteisiin."

(Jack Mezirow)

Näin ollen oppimisessa heijastuvat ainakin seuraavat asiat:

1. Oppiminen on uusien asioiden muotoutumista osaksi omaa ajattelua

2. Oppiminen heijastuu muutoksena yksilön toiminnnassa

3. Oppiminen on uusien tietojen ja taitojen omaksumista

4. Oppiminen on ymmärtämistä

5. Oppiminen on uuden tai vanhan asian oivaltamista

Erilaisissa näkemyksissä ja näkökulmissa painottuvat oppimisen elementit hieman eri tavoin. Tämän vuoksi onkin hankala tarkasti ja yksiselitteisesti määritellä, mitä oppiminen itseasiassa on. Yleisesti voitaneen todeta, että oppiminen on prosessi, jossa oppija muuntaa kokemuksiaan siten, että hänen tiedoissaan, taidoissaan ja asenteissaan tapahtuu (pysyviä) muutoksia.

Itse oppiminen käsittää mm. seuraavia prosesseja :

Vaikka erityisesti taitojen oppimisessa (esim. pyörällä ajaminen) oppimisprosessin tulos saattaa olla selvästi havaittavissa, etenee itse prosessi kuitenkin hyvin yksilöllisesti ja subjektiivisesti. Oppiminen on enemmän "sisäistä", ajattelun kehittymistä ja sitä kautta, ajallisesti ehkä paljonkin myöhemmin toiminnassa tai asenteissa näkyvää muutosta. Tällöin oppimista ei välttämättä havaitse sen enempää oppija itse kuin muutkaan niin helposti - eikä tällaista pitkäaikaista prosessia välttämättä edes mielletä oppimiseksi.



<< >> Ylö Otsikko