<< >> Otsikko

KOULU TIEDON VALTATIELLÄ - PROJEKTIN TAUSTAT, ORGANISAATIO JA TAVOITTEET


Jarno Suvanto
Tiivistelmä. Lähtökohtana Koulu Tiedon Valtatiellä-projektille (KOUTIVA) oli huippunopean ATM-teknologian tuominen muutamaan suomalaiseen kouluun ja sen mahdollisuuksien testaaminen yläaste- ja lukiotasoissa ympäristössä. Tässä artikkelissa esitellään KOUTIVA-projektin lähtökohtia, sen osapuolia ja kehitystä ensimmäisen puolentoista vuoden aikana. Artikkelissa esitellään myös projektin yleiset tavoitteet ja niitten pohjalta asetetut tekniset tavoitteet.

1 LÄHTÖKOHDAT JA OSAPUOLET

Osana valtakunnallista osaamiskeskusohjelmaa käynnistyi kesällä 1994 Tampereen seudun osaamiskeskusprojekti, jonka tavoitteena on parantaa alueen kansainvälistä kilpailukykyä sekä korkean tason osaamista. Ohjelman valmistelusta ovat ensisijaisesti olleet vastuussa Tampereen kaupunki ja Pirkanmaan liitto, jotka ovat olleet alusta lähtien läheisessä yhteistyössä alueen korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja korkean osaamisen yritysten kanssa. Projektin keskeistä ideaa, toimia kokeilualustana uusille tuoteideoille ja näin edistää yritystoimintaa, lähdettiin toteuttamaan kolmella eri alueella (Pirkanmaan liitto, 1994):

  1. Konerakennusteknologia
  2. Automaatio- (prosessiautomaatio-) ja informaatioteknologia
  3. Terveysteknologia
Yhtenä tärkeimmistä osapuolista projektissa on myös Tampereen teknillinen korkeakoulu (TTKK), joka on vastuussa erityisesti projektin tutkimuksesta. Osaamiskeskusprojektin tavoitteet vastaavat hyvin TTKK:n ensisijaista tehtävää, antaa ylintä tekniikan ja arkkitehtuurin koulutusta ja harjoittaa alan tutkimusta sekä tuotekehittelyä. Digitaalisen median instituutti (DMI, Digital Media Institute) on puolestaan TTKK:n alaisuudessa toimiva itsenäinen tutkimusyksikkö, jonka Suomen Akatemia nimesi keväällä 1996 tutkimuksen huippuyksiköksi. DMI vastaa käytännössä TTKK:n informaatiotekniikan tutkimuksesta. DMI:llä on kevyt organisaatio koska sen tutkijat toimivat hallinnollisesti lähinnä TTKK:n tietotekniikan osaston laitosten alaisuudessa. Tärkeimpinä näistä mainittakoon signaalinkäsittelyn, ohjelmistotekniikan, tietoliikennetekniikan ja matematiikan laitokset. Erityisesti matematiikan laitoksella on jo aikaisemmin kiinnitetty huomiota mm. www-muotoiseen etäopetukseen.

Digitaalisen median instituutissa käynnistyi Tampereen seudun osaamiskeskusprojektin ensimmäisenä informaatiotekniikan alan projektina digitaalisen median ohjelma (Advanced Digital Media, ADM). ADM - ohjelman tavoitteena on nostaa Tampere digitaalisen median huippuosaamisen keskukseksi. Ohjelma koostui useista eri osahankkeista:

ADM - ohjelman etäopetushanke muodostuu käytännössä kahdesta erillisestä osasta; Koulu tiedon valtatiellä-projektista ja Tampereen opiskelija-asuntosäätiön (TOAS) ATM-hankkeesta. Näistä kahdesta ADM-ohjelman pääpaino on keskittynyt enemmän KOUTIVA-projektin kehitystyöhön. TOAS-hankkeen teknistä ympäristöä rakennettaessa kohdattiin jo ensimmäisenä kokeiluvuonna suuria vastoinkäymisiä ja hankkeen infrastruktuuria on nyt rakennettu uudelta pohjalta. Joka tapauksessa yhteen opiskelija-asuntolaan on tällä hetkellä toimiva ATM-yhteys. Hanke on hiljalleen pääsemässä uuteen vauhtiin.

Toinen KOUTIVA-projektin alussa mukana olleista osapuolista on Nokia, jonka toimialayksiköistä erityisesti Nokia tutkimuskeskus (Nokia Research Center, NRC) on ollut aktiivisesti mukana kehittämistyössä. Nokia on laajentunut kansainväliseksi tietoliikenneyhtiöksi, joka on kasvattanut markkinoitaan panostamalla erityisesti tutkimus- ja kehitystyöhön. Myös KOUTIVA-projektissa yhtiö on mukana tutkimuspanoksellaan. Nokiaa kiinnostaa tässä hankkeessa etäopetuksessa käytettävien sovellutusten kehittäminen, sekä interaktiivisen kaapeli-TV-järjestelmän (EduLink) opetuskäyttöön muuntaminen.

Tässä vaiheessa projektiin liittyi verkko-operaattorina mukaan Telecom Finland. Se toimittaa kouluille laajakaistaiset ATM-tietoliikenneyhteydet, sekä internet- ja muita palveluja. Telecom Finland on yksi maailman johtavista ATM-tekniikan asiantuntijoista ja kehittäjistä. Tässä projektissa Teleä kiinnostaa erityisesti tietoverkkojen laaja hyväksikäyttö koulujen ja heidän yhteistyöpartnereiden välillä. Kehittämiskohteina ovat oppilaitosten toimintaan soveltuvat käyttöjärjestelmät, oppimateriaalin tuottaminen ja jakelu.

Kuvio 1. KOUTIVA-pojektin yhteistyötahot

Ensimmäisenä kouluna mukaan projektiin tuli Nokian ehdotuksesta Kaukajärven yläaste (http://www.kaukajarvi.fi). Kaukajärven koulu sijaitsee muutaman kilometrin päässä sekä Tampereen Teknillisestä korkeakoulusta että Nokian tutkimuskeskuksesta, joten koulun sijainnilla oli suuri merkitys sen valinnassa. Kaukajärven yläasteelle oli myös hiljattain tehdyn laajennuksen yhteydessä asennettu Nokian EduLink-kaapeli-TV-järjestelmä. Nokiaa kiinnosti mahdollisuus internetin yhdistämisestä EduLinkiin ja tätä kautta saada verkkomateriaalia käyttöön kaikissa koulun luokissa.

Kaukajärven yläaste on Tampereen koululaitoksen koulu ja se sijaitsee Kaukajärven kaupunginosassa, noin kuusi kilometriä keskustasta Kangasalan suuntaan. Koulussa oli lukukaudella 1995 - 1996 oppilaita 354 ja opettajia 33. Koulun johtava toiminta-ajatus on laadukkaan yleissivistävän koulutuksen ja kasvatuksen mahdollistaminen sekä oppimaan oppimisen ja vuorovaikutustaitojen kehittäminen kansainvälistyvässä maailmassa. Kaukajärven yläasteella opetusta on integroitu ja eheytetty aihekokonaisuuksilla. Toteutettavia aihekokonaisuuksia on kansainvälisyys- ja ympäristökasvatus, tietotekniikan käyttötaito, perhe- ja kuluttajakasvatus, terveyskasvatus ja viestintä.

Luokkamuotoista etäopetusta varten haluttiin projektiin mukaan useampia kouluja. Tampereelta löytyikin kiinnostusta mm. Tampereen Normaalikoulusta (http://www.uta.fi/laitokset/norssi/), joka liittyi projektiin toisena kouluna keväällä 1995. Koulussa on oppilaita yhteensä 519 (yläasteella 272 ja lukiossa 247) ja opettajia noin 60. Tampereen normaalikoulu on yleissivistävän opetuksen osalta valtion koulu ja opetusharjoittelun osalta yliopistokoulu. Koulu on yläasteen ja lukion muodostama kokonaisuus, jossa opiskellaan tulevaisuudessa tarvittavia tietoja, taitoja sekä asenteita. Normaalikoulun tehtävänä on myös järjestää opettajankoulutukseen liittyvää opetusharjoittelua, jatkokoulutusta sekä tutkimustoimintaa. Koulun painopistealueita ovat kansainvälisyyskasvatus, viestintäkasvatus sekä ympäristökasvatus.

Jotta projektiin saataisiin todellinen etäopetusaspekti, haluttiin projektiin mukaan vielä yksi koulu, joka sijaitsisi maantieteellisesti etäällä kahdesta muusta koulusta. Telecom Finland rakentaa parhaillaan Kouvolan kaupunkiin mittavaa kaupungin sisäistä tietoverkkoa ATM-yhteyksin. Heidän ehdotuksestaan samassa koulurakennuksessa sijaitsevat Salparinteen yläaste ja Kouvonrinteen lukio liittyivät projektiin. Koulut sijaitsevat Kouvolan keskustassa samassa rakennuksessa ja niissä on yhteensä 650 oppilasta. Yläasteella on lukion ja matematiikan erikoisluokat, lukiossa puolestaan painotetaan erityisesti ilmaisuaineita.

Tällä hetkellä on yhteydet TTKK:lta Kaukajärven koululle ja sieltä edelleen Normaalikouluun. Yhteyksiä Kouvolan kouluihin (Salparinne ja Kouvonrinne) ei kustannussyistä ole vielä pystytty avaamaan. Tästä syystä oppimisympäristön kehitystyötä KOUTIVA-projektin puitteissa on tehty ainoastaan hankeen kahdella tamperelaisella koululla. Siksi myös tässä raportissa käsitelläänkin tästä eteenpäin ainoastaan Kaukajärvellä ja Normaalikoulussa tapahtuvaa työtä.

Kuvio 2. Yhteydet projektin koulujen, sekä Tampereen teknillisen korkeakoulun välillä.

2 PROJEKTIN YLEISTEN TAVOITTEIDEN ASETTAMINEN

Tämä projekti ja siihen liittyvä tutkimus lähtee perusolettamuksesta, että käyttöön otettava tekniikka edistää oppimista. Multisilta (Multisilta 1996) on kuitenkin väitöskirjassaan osuvasti sanonut ettei media ole pääasia, vaan se miten sitä käytetään. On siis löydettävä toimivat ja tehokkaat käyttötavat totutusta poikkeavalle medialle.

Tietoverkkoja hyväksikäyttävää opetusta harkittaessa on tiedostettava, mitkä ovat ne keskeiset arvot, jotka tietoverkostoituminen mahdollistaa opetukselle ja oppimiselle jatkuvasti muuttuvassa maailmassamme. Hunterin mielestä (Hunter 1995) nämä ovat verkostotyöskentelyn antamat mahdollisuudet tukea autenttisia oppimiskokemuksia sekä edistää poikki-institutionaalista kanssakäyntiä. Masuda (Masuda 1980) puolestaan näki jo viime vuosikymmenellä verkostojen mahdollistamat tiedon hankkimisen ja jakamisen liittyvät muutokset mekaanisesta luovaan tiedonkäsittelyyn. Projektissamme pyrimme löytämään oman näkemyksemme erityisesti ATM:n opetukselle ja oppimiselle tuomista lisäarvoista.

Kouluissa tapahtuu jatkuvasti kehittämistyötä monella eri alueella, mm. opetussuunnitelmallisella ja opetuksen laadullisen kehittämisen saralla. Projektin omat tavoitteet niveltyvät monissa tapauksissa läheisesti koulun omiin tavoitteisiin ja päinvastoin. Tarkkaa rajausta itse projektin tutkimustyön ja koulun normaalin kehittämistyön välille on siis vaikea tehdä.

KOUTIVA-projektin tavoitteet:

1. Koulun ja yhteiskunnan vuorovaikutuksen kehittäminen
Vuorovaikutuksen ja yhteistoiminnallisuuden ensisijaisena tavoitteena on tietämyksen levittäminen. Koulut eivät saisi eristäytyä yhteiskunnasta omiksi organisaatioikseen, vaan kaikkien yhteiskunnan osapuolien tulisi aktiivisesti kehittää toimintojaan yhteistyössä toistensa kanssa. Vuorovaikutusmahdollisuuksien kasvaessa muodostuu kouluille, niiden opettajille, oppilaille ja muulle henkilökunnalle uusia mahdollisuuksia vaikuttaa ympäristöönsä, ja tietenkin myös päinvastoin.
Yhteistyötä ympäröivän yhteiskunnan kanssa tapahtuu KOUTIVA-projektin puitteissa monella tasolla. Projektin organisaation kannalta katsottuna ensimmäinen taso syntyi koulujen luodessa yhteistyösiteet yritysten ja Tampereen teknillisen korkeakoulun kanssa. Koulut ovat ottaneet haasteen vastaan, ja luoneet vision koulutuksen kehittämisestä teknologiaa hyväksi käyttäen. Vision toteuttaminen ei kuitenkaan onnistu pelkästään koulujen resursseilla, yhteistyökumppanien tietotaito uskotaan helpottavan vaikeittenkin tavoitteiden saavuttamista. Tutkimuslaitoksille ja yrityksille koulut luovat taas vaativan testikentän uusille tuotteille.
Niin opettajille kuin oppilaillekin uusi teknologia merkitsee vuorovaikutuksen huomattavaa nopeutumista ja useasti myös merkittävää helpottumista. Opettajat saattavat luoda kontakteja oman alansa opettajiin ympäri maailmaa ja saada informaatiota niin ammattiin liittyvistä, kuin muistakin ajankohtaisista asioista. Oppilaille tietotekniikka ja tietoverkot ovat uusi tapa vaikuttaa jokapäiväiseen elinympäristöön. Se voi olla niin tietolähde, yleisö omille tuotoksille tai mielipiteille, kuin yksinkertaisesti erilainen media jokapäiväiselle kommunikoinnille.
Tavoitteena on kuitenkin, etteivät nämä mahdollisuudet unohtuisi ensi-innostuksen jälkeen, vaan niistä tulisi pysyvä osa oppilaiden ja samalla koko koulun vuorovaikutus- ja kommunikointitaitoja.
2. Opettajan ja oppilaan työn sekä oppimisympäristön kehittäminen
Oppilaan ja opettajan työ tulee muuttumaan jo pelkästään sen takia, että niin ATM-teknologia kuin internetkin tuovat uusia ennenkokemattomia mahdollisuuksia oppimiseen ja opettamiseen. Uudistuvaan oppimisympäristöön vaikuttaa kuitenkin muitakin komponentteja, kuin pelkästään käytetty tekniikka tai media.
Oppimisympäristö muodostuu opettajan, oppilaan sekä fyysisen ympäristön lisäksi useista oppimistilanteeseen vaikuttavia tekijöistä. Siihen kuuluu koko toimintaympäristö, joka käsittää mm. oppimisnäkemykset, oppimislähteet, tekniikan sekä median. Kun uuden teknologian tarjoamia mahdollisuuksia käytetään yhdessä uusien pedagogisten ja koulutuspoliittisten näkemysten kanssa, kutsutaan tätä uudeksi oppimisympäristöksi. (Auer & Pohjonen 1995.) Myös KOUTIVA - projektin kouluissa on tavoitteena luoda uusi avoin ja joustava oppimisympäristö, joka muuntuu tarvittaessa sen komponenttien mukaan. Muutos opetuksessa ei tapahdu ainoastaan käytetyssä mediassa, vaan koko opetuskäytäntö pyritään uudistamaan niin moderneja oppimiskäsityksiä vastaaviksi, kuin organisatorisia muutoksia myötäileväksi.
Alunperin tietotekniikan käyttö kouluissa perustui pitkälti behavioristiseen ohjelmoituun oppimisen. Kuten muussakin oppimisessa ja opettamisessa, ollaan myös tietotekniikkaa hyväksikäyttävässä opetuksessa siirtymässä opettajakeskeisistä työtavoista oppijakeskeisiin menettelyihin. (vrt. Järvinen 1994.) Tavoitteena on, että KOUTIVAn oppilaille tietotekniikka on apuväline, joka edistää heidän omaa tiedon konstruointiprosessia. Opetuksessa pyritään siis myötäilemään lähinnä konstruktiivisia ja kognitiivisia oppimiskäsityksiä. Käytetty lähestymistapa on tietenkin aina riippuvainen siitä millaista oppimista ja ajattelua halutaan milloinkin edistää.
Koulu tulee muuttumaan verkostumisen myötä enemmän virtuaalikouluksi. Tiedon jakaminen ja hankkiminen ei enää ole sidoksissa tiettyyn aikaan tai paikkaan. Koulurakennuksia ei suinkaan pyritä tekemään hyödyttömiksi vaan tilojen ja laitteiden käyttöön haetaan ulottuvuutta, joka mahdollistaa suuremman joustavuuden ja valinnaisuuden.
3. Oppilaiden valmiudet selvitä kehittyvässä yhteiskunnassa
Suonperä toteaa PEDATEL-yhteistyöprojektin väliraportissa (Suonperä 1993) koulutuksemme valmistavan liiaksi kohtaamaan spesifejä ammattitehtäviä. Ammattielämässä tulee elämän aikana kuitenkin hallita useampia eri ammattitehtäviä yhden sijasta. Staattisiin ammattitehtäviin kouluttamisen sijasta oli pyrittävä antamaan oppilaille jatkuvan kouluttautumisen mahdollisuus.
KOUTIVA-projektin myötä pyritään oppilaille luomaan laajat tiedot tämän hetken ja ehkä osin jopa huomisen teknologiasta sekä medioista, jolloin elämänikäinen kouluttautuminen olisi helpompaa. Jo kouluiässä alkaneen aktiivisen vuorovaikutuksen seurauksena hän voi tehokkaammin vaikuttaa omiin koulutusmahdollisuuksiinsa. Tiedot sekä taidot eivät kuitenkaan saa jäädä laitteiden mekaanisen käyttötaidon asteelle, jota se valitettavasti useasti on, vaan oppilaille tulisi mahdollistaa omakohtaisia kokemuksia monelta eri elämänalueelta. Taitojen tulisi helpottaa avoimen, tutkivan elämänasenteen muodostumisessa ja näin tuettava laaja-alaista yhteiskunnan eri osa-alueitten välistä integroitumista. Teknologia ei suinkaan saa olla yhteiskuntaa jakavana ja siitä eristävänä välineenä, kuten useasti on pelätty tapahtuvan informaatiotekniikan yleistymisen myötä. Hankitut taidot olisi siis jo nuorempana miellettävä mahdollisuutena kehittyä ja kehittää yhteiskuntaa.
Tietoverkkoja, kuten muitakin medioita käytettäessä, tulisi myös hallita sen kriittinen käyttötaito. Viisasta ja kestävää käyttöä ajatellen olennaista on ymmärtää median rakenne, miten se toimii ja mitkä ovat sen komponentit.
4. Informaatiotuotteiden kehittäminen oppilaitosten tarpeisiin
KOUTIVA-projektin ensisijainen tavoite on tuoda tutumman informaatiotekniikan ohella myös aivan uutta laitteistoa ja materiaalia koulukäyttöön, ja samalla kehittää niitä paremmin oppilaitosten tarpeita vastaaviksi. Vähentämällä vaikean teknologian asettamia esteitä käytölle, voidaan itse opetustapahtumassa energiaa suunnata opetustapahtuman kannalta olennaiseen. Esimerkkinä mm. Nokian EduLink-järjestelmä, joka on paremmin tunnettu hotelleissa käytettävänä GuestLink-järjestelmänä. Pienin muutoksin ja luovalla ajattelulla on laitteistosta saatu toimiva ja erittäin suosittu myös kouluympäristössä.
Oppimateriaalia, joka käyttäisi ATM-tekniikan suomia mahdollisuuksia kattavasti, ei aikaisemminkaan ole tuotettu tiettävästi missään. KOUTIVA-projektin yhtenä tavoitteena onkin tuottaa oppilaitosten käyttöön materiaalia, joka edistäisi uusien oppimisnäkemysten mukaista opiskelua. Aikaisemminhan monipuolisten ja kattavien sähköisten oppimateriaalien käytölle tietoverkoissa ovat asettaneet rajoituksia hitaat siirtonopeudet sekä huonot mahdollisuudet säilöä tietoa. "CD-romput" yleistyivät nopeasti ja mahdollistivat jokapäiväiseen käyttöön yhä vaativampien ja näyttävämpien pelien ja sovellutusten käytön.
Projektin ensimmäisen vuoden aikana oli Kaukajärven oppilailla mahdollisuus tutustua ja toimia myös Aamulehden uuden multimedialehden, "Nääsnetin" koekäyttäjinä. Nääsnetti on hyvin ATM-teknologian mahdollisuuksia hyväksikäyttävä "verkkolehti", joka sisältää nuorisolle suunnattuja tekstimuotoisia uutis-, vapaa-aika- ja mielipideosastoja, sekä videoreportaaseja.
Toistaiseksi projektin puitteissa on tyydytty vain muuntamaan valmista videomateriaalia käyttöön sopivaksi, mutta projektin loppupuolella on tavoitteena tuottaa myös koeluontoisesti verkkokäyttöön sopivaa multimediaoppimateriaalia.
5. Tietoliikennesovellutusten hyödyntäminen
Tietoliikennesovellutusten käyttö kouluissa on toistaiseksi melkoisen koordinoimatonta, koska oppaita niitten opetuskäytöstä on melko vähän saatavilla. Jotta sovellutuksia opitaan hyödyntämään viisaasti, edellyttää se aktiivista kokeilutoimintaa. KOUTIVA-projektin puitteissa pyritään testaamaan mahdollisimman monia eri niin ATM-, kuin perinteisemmänkin tekniikan tuomia mahdollisuuksia etä- ja monimuoto-opetukselle. Yhteistyössä mm. verkko-operaattorin kanssa, uskotaan sovellutuksille löytyvän monia uusia ulottuvuuksia.
6. Kansallinen ja kansainvälinen kanssakäyminen
Uuden teknologian uskotaan edistävän ja helpottavan kanssakäymistä sekä kansallisesti, että myös kansainvälisesti. Nopeamman ja ehkä myös helpomman median myötä voivat koulut pitää parempaa yhteyttä mm. Ystävyyskouluihinsa ympäri maailmaa. Näin ei ainoastaan lisätä tietoa ja ymmärrystä vieraita kulttuureja kohtaan, vaan myös opitaan arvostamaan omaa ympäristöä ja kulttuuria paremmin.
Projektin eri vaiheista kertynyttä tietotaitoa on saatettu myös aktiivisesti julkisuuteen. Osallistumalla jatkuvasti eri medioissa (mukaanlukien konferenssit, seminaarit, keskustelukanavat...) käytävään keskusteluun, saa projekti vastapainoksi omalle työlleen uusia ideoita, vertailukohtia ja ehkäpä myös tervettä kilpailua. Pääasiana on kuitenkin edistää yhteisvoimin vastaavaa työtä tekevien instanssien kanssa uuden teknologian mielekästä ja tehokasta käyttöä opetuksessa.

3 TEKNISTEN SOVELLUTUSTEN HYÖDYNTÄMISEN JA KEHITTÄMISEN TAVOITTEET

KOUTIVA-projektin yleisten tavoitteiden pohjalta on tehty teknisen kehitystyön tavoitteet, jotka ovat suurimmalta osin jo toteutuneet projektin ensimmäisen vuoden aikana. Tavoitteet on ilmaistu listana sovellutuksista, joitten käyttämisen uskotaan edesauttavan yleisten tavoitteiden saavuttamista. Koulujen käyttämistä sovellutuksista listasta puuttuu mm. traditionaalinen internet (WWW, sähköposti, IRC...), koska sen asennus ja tekninen kehitystyö ei suoranaisesti kuulu projektin teknisten tavoitteiden piiriin.

1. Videoneuvottelu ATM:n yli
Kouluille on asennettu toimiva kuvapuhelinjärjestelmä (Bitfield H.261), joka mahdollistaa oppituntien luentojen tms. välittämisen verkon yli. Videokuvan vastaanotto tapahtuu joko EduLinkiin tai tietokoneen näytölle.
2. Video-on-demand
TTKK:n mediaserverille on mahdollisuus säilöä videota, audiota sekä tekstiä sisältävää materiaalia. Tätä materiaalia voivat projektin koulut tilata vapaasti käytettäväksi omille vastaanottimilleen. Materiaali koostuu mm. Ylen, Suomen Lähetysseuran, TTKK:n sekä koulujen itsensä tuottamasta materiaalista.
3. EduLink
Videoneuvottelu siirretään teknisten sovellutusten avulla koulun sisäiseen kaapeliverkkoon , jolloin suuremmalla joukolla on mahdollisuus seurata opetusta. EduLink mahdollistaa myös CD-i:n käytön luokassa sijaitsevalta televisiolta.
4. Application sharing
Verkon yli toimiva teksti- ja grafiikkapohjainen ryhmätyösovellutus, joka mahdollistaa yhteisen materiaalin välittämisen ja tuottamisen koulujen välillä.
5. MPEG-videopakkaaja
MPEG - videopakkaaja mahdollistaa omien digitaalisten (MPEG) videoitten tuottamisen. Sovellutusta voidaan tarvittaessa käyttää myös videokuvan muokkaamiseen ja editointiin.

4 KOULUKOHTAISET HANKKEET

Projektin koulut ovat aktiivisesti kehittämässä opetustyötä useammankin hankkeen puitteissa. KOUTIVAa pyritään jatkuvasti kehittämään suuntaan, jolloin mm. koulujen kansainväliset projektit pystyisivät hyötymään sen puitteissa tehdystä tutkimus- ja kehitystyöstä entistä laajemmin.

Tampereen Normaalikoulu on Unesco-kouluna mukana useassa kansainvälisessä hankkeessa, joista esimerkkinä Globe-, Muvin-, OK- ja Sokrates-projektit. KOUTIVA-projektin puitteissa on Normaalikoulu perehtynyt erityisesti verkko-opetuksen tuomiseen osaksi opettajakoulutusta, antamalla opetusharjoittelijoille mahdollisuuksia ottaa osaa mm. reaaliaikaiseen etäopetukseen.

Kaukajärven yläaste on aktiivisesti ollut kehittämässä opetusta ja sen arviointia opetushallituksen Akvaarioprojektissa. Koululla on useita kansainvälisiä ystävyyskouluja, joitten kanssa koulu on tekemisissä mm. EU-projektien puitteissa. KOUTIVAssa koulu on keskittynyt mm. EduLinkin teknisten ratkaisuiden kehittämiseen ja opetuksellisten mahdollisuuksien laajentamiseen.

5 PROJEKTIN ORGANISAATIO

Yhtä oikeata tapaa organisoida monimuoto-opetusta tai siihen liittyvää projektia ei ole, mutta KOUTIVA-projektin organisaatio on todistanut olevansa toimiva. Projektin teknisestä tietämyksestä on vastannut DMI, Nokia sekä Tele. DMI ja Tele ovat yhteistyössä vastanneet Kaukajärven verkottamiseen liittyvistä asioista. Normaalikoulun osalta (yliopiston kouluna) verkottamisen on suurimmaksi osaksi tehnyt Tampereen yliopiston laskentakeskus. Nokia on ollut mukana niin EduLink:iin kuin laitteiden ylläpitoon liittyvissä asioissa. Itse opetuksesta ja oppimateriaalista ovat olleet vastuussa ensisijaisesti koulut sekä DMI:n edustaja. Tutkimusta projektin puitteissa on tehty niin DMI:n kuin Nokian tutkimuskeskuksen toimesta.

Projektin tehokkuuden edellytyksenä on toimiva johtoryhmä, joka vastaa sen suunnittelusta, edelleen kehittelystä, kuin siihen liittyvästä tutkimuksestakin. Tämän projektin johtoryhmä on kokoontunut noin kerran kuussa ja näissä tapaamisissa on keskusteltu lähinnä organisatorisista kysymyksistä. Johtoryhmässä on edustettuna kaikki projektin osapuolet. TTKK:n osalta kokouksiin on osallistunut ADM-hankkeen vastaava projektipäällikkö sekä teknisestä puolesta vastaava tutkija. Yritysten edustajatkin ovat kiitettävästi olleet kehitystyössä mukana ja myös heiltä on tapaamisissa ollut mukana projektista vastaavat henkilö. Koulujen osalta on toimivuuden vuoksi mukana johtoryhmän kokouksissa ollut hallinnollisesta puolesta vastaavan rehtorin lisäksi myös opettaja. Jokaisessa koulussa on ns. vastuuopettaja joka toimii käytännössä välikätenä johtoryhmän ja itse opetustyötä tekevien opettajien välillä.

Vuoden 1995 jälkimmäisellä puoliskolla Opetusministeriö myönsi projektille apurahan, kasvatustieteellistä tutkimusta ja kehitystyötä koordinoivan tutkimusapulaisen palkkaamiseksi. Tutkimusapulaisen toimipaikkana oli TTKK/DMI, jossa hän toimi ADM:n vastaavan projektipäälikön alaisena. Vuoden loppuun työsuhde oli täysipäiväinen ja vuoden 1996 alusta toukokuun loppuun, tutkimusapulainen työskenteli projektin palveluksessa osa-aikaisena opiskelunsa ohessa. Tutkimusapulaisen alkuperäisenä tehtävänä oli keskittyä hankkeen pedagogisen puolen kehittämiseen sekä tähän liittyvään tutkimukseen. Valtaosan tutkimusapulaisen ajasta kuitenkin vei projektin sisäinen koordinointi ja sen "juoksevien asioiden" hoitaminen. Näinollen tutkimusapulaisen tutkimustehtävä muotoutuikin työsuhteen aikana puhtaasta arviointityöstä koordinoivaksi selvitystyöksi. Koska KOUTIVA-projektilla ei ole virallista projektipäällikköä, eikä muutakaan henkilökuntaa, on hän vastannut myös kokousten kirjanpidosta, koollekutsumisesta sekä muista vastaavanluonteisista tehtävistä. Tutkimusapulainen on tehnyt Kaukajärven osalta tutkimusta myös siitä, miten uusi teknologia on otettu vastaan koulussa.

Kouluissa projektin etenemisestä ovat ensisijaisesti vastuussa rehtorit, sekä vastuuopettaja. Ehdottoman tärkeätä suurehkoja hallinnollisia ja fyysisiä muutoksia vaativan projektin kannalta on koulun kehittämisestä kiinnostunut rehtori. KOUTIVAn koulujen rehtoreilla on ollut selkeitä visioita tulevaisuuden koulusta, sekä avoin asenne kehitystyötä kohtaan. Monimuoto-opetus on koettu tärkeänä kehittämiskohteena, ja sen vaatimaan tekniikkaan on säästöjen kutistamista budjeteista löytynyt kiitettävästi varoja. Vastuuopettajat ovat projektin alkuvaiheessa toimineet yhdyshenkilöinä teknistä kehitystyötä tekevien projektiosapuolien kanssa. Heidän tehtävänsä on kuitenkin projektin tässä vaiheessa muuttumassa opettajakollegoita opastavaksi ns. tutoriksi. Kouluissa on opettajat jaettu aineryhmiin, jotka ovat yhteydessä toisiinsa esim. projektien puitteissa. Aineryhmiä on mm. kansainvälisyys-, viestintä-, ympäristö- ja työkasvatus sekä kielet. Aineryhmien opettajat vastaavat itse koulujen välisten projektien suunnittelusta ja toteuttamisesta. Apua mm. teknisiin ongelmiin he saavat tarvittaessa TTKK:lta. TTKK:lle on palkattuna osa-aikainen tutkimusapulainen jonka tehtäviin on olennaisesti kuulunut KOUTIVA-projektin tekninen kehitystyö. Hän on siis ensisijaisesti perehtynyt tiedonsiirtoon liittyvien laitteistojen tutkimiseen ja ylläpitoon. Kaukajärven koululla on lisäksi osa-aikainen ylläpitäjä keskuskoneelle (Kauksu) ja Normaalikoulussa kokopäiväinen mikrotukihenkilö, jotka ovat vastanneet osaltaan tietotekniikan laitteiston ylläpidosta ja uusien laitteistojen asennuksesta.

Projektiin liittyvää keskustelua varten perustettiin myös postituslista, "koutiva@kauksu.kaukajarvi.fi". Postilistaan kuuluu jokaisesta koulusta rehtorit ja "vastuuopettajat". TTKK:lta sekä yrityksistä on postituslistalle kuuluneet projektin kanssa läheisesti tekemisissä olleet henkilöt. Postilista on osoittautunut oivalliseksi kommunikointikanavaksi, koska kaikkia projektin osapuolia on vaikea tavoittaa muuten lyhyellä aikavälillä. Postilistan välityksellä käyty keskustelu oli myös huomattavasti hedelmällisempää mm. teknisen kehitystyön kannalta, kuin tiivisaikatauluisissa kokouksissa käydyt neuvottelut. Sähköpostilla oli helppo tavoittaa alan asiantuntijoita ja kommentoida mm. esitettyjä kehitysnäkymiä.

6 PROJEKTIN ETENEMINEN

Miten tietotekniikkaa sitten on hyödynnetty tähän mennessä? Projektin teknologisena tavoitteenahan on tutkia nimenomaan ATM-teknologian toimivuutta kouluympäristössä. Puhtaasti siihen perustuvan median käyttö opetustyössä projektin ensimmäisen puoliskon aikana on kuitenkin ollut lukuisia testejä ja harjoituksia lukuunottamatta vähäistä. Pääpaino on ollut siis teknisen puolen saattamisessa riittävän luotettavaan toimintavalmiuteen, jotta luokkamuotoinen etäopetus olisi täysipainoisesti mahdollista. Syyslukukaudella 1996 on opetus ATM-yhteyksillä kuitenkin alkanut täysipainoisesti.

Ensimmäisenä luokkamuotoisen etäopetuksen kokeiluna on Kaukajärven oppilailla ollut mahdollisuus suorittaa Normaalikoulun venäjän peruskurssin. Ryhmässä Normaalikoulun lukion opettajalla on kahdeksan oman koulunsa oppilaan lisäksi kuusi Kaukajärven yläasteen oppilasta. Opetus Kaukajärvelle tapahtuu videokonferenssin muodossa. Tämän lisäksi Kaukajärven oppilailla on käytössään tietokoneet, joihin on asennettu oppimateriaalin sähköisen välittämisen mahdollistava "application sharing"-ohjelma.

"Perinteisempien" tiedonsiirtomenetelmien käyttö on jo jokapäiväistä kaikissa projektin kouluissa. Kaukajärven koululla ja Normaalikoululla on molemmilla WWW-sivut, ja useat oppilaat ovat myös rakentaneet omat sivunsa. Lisäksi mm. IRC-sovellutuksen (Internet Relay Chat) käyttö on saanut suuren suosion oppilaiden keskuudessa.

Projektin etenemistä sen alkuaikoina, sekä osapuolien valintaa on käsitelty aikaisemmin tässä artikkelissa. Kuviossa 3 on projektin kannalta tärkeitä tapahtumia sijoitettu aikasuoralle. Vuonna 1993 rakensi Telecom Finland Suomen ensimmäisen ATM runkoyhteyden Helsingin ja Tampereen välille. Tampereella oli myös havaittu aikaisessa vaiheessa uuden teknologian mahdollisuudet ja Tammikuussa 1995 käynnistyikin Advanced Digital Media-projekti (ADM). Yhtenä osana projektia oli siis myös KOUTIVA-projekti, joka kulki alunperin nimellä Kaukajärven etäopetusprojekti. Nimi muutettiin toukokuussa 1995, Normaalikoulun sekä Kouvolan koulujen tullessa mukaan projektiin. Samaan aikaan Kaukajärvelle saatiin kiinteä internetyhteys. Muutamat opettajat kokeilivat internetin mahdollisuuksia jo kesän aikana, mutta vasta syksyllä koulujen alkaessa otettiin laitteet todelliseen käyttöön.

Kuvio 3. KOUTIVA-projektin kannalta tärkeimmät tapahtumat aikasuoralla.

Elokuussa 1995 järjestettiin Kaukajärven koululla tapaaminen, jossa koulujen opettajilla oli mahdollisuus tutustua niin toisiinsa, kuin tulevan tekniikan luomiin mahdollisuuksiin opetukselle. Tapaaminen koettiin hyödyllisenä, joskin suuri määrä uutta asiaa hämmensikin niitä osanottajia, jotka eivät aikaisemmin olleet tekemisissä tietotekniikan kanssa. Tapaamisen perusteella muodostui kuitenkin asiasta kiinnostuneille opettajille kuva projektista, jolloin KOUTIVAn kehittäminen koulun sisäisesti oli huomattavasti helpompaa.

Kaukajärven ATM-yhteys saatiin vihdoin toimimaan syyskuussa 1995. Verkkoon liittämisen yhteydessä ilmenneitten konfigurointiongelmien jälkeen yhteys on toiminut kiitettävän stabiilisti. Koskelainen on tutkimuksessaan (Koskelainen 1995) todennut Kaukajärven ja TTKK:n välisen liikenteen olevan huippunopeata (entisiin yhteyksiin verrattuna), joskin parhaat vasteajat (3 ms) saavutettiin ilman häiritsevää liikennettä.

Syyskuussa KOUTIVA - projekti esiteltiin ensimmäistä kertaa julkisuudessa. Opetushallituksen järjestämässä Akvaariokesä 1995 - koulutus- ja messutapahtumassa, jossa Kaukajärven koulu, Tele ja TTKK olivat esittelemässä projektiaan messuvieraille. Kaukajärven ja Vatialan koulun (Aapiskukko tietoaikaan-projekti) oppilaat olivat lisäksi ATM-verkon yli välitetyssä videokonferenssissa Tasavallan Presidentin kanslian kanssa. Syyskuun loppupuolella KOUTIVA oli esillä myös Oulun yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen järjestämällä "Koulutusteknologiatorilla", jossa lähinnä Pohjois- ja Itä-Suomen koulutusteknologian käyttäjät olivat tutustumassa opetusteknologian ja etäopetuksen uusimpaan kehitykseen.

Syyslukukaudella otettiin internet aktiiviseen opetuskäyttöön Kaukajärven yläasteella. Tietotekniikan tarkoituksenmukaisen ja tehokkaan käytön takaamiseksi koulun OPS:aan liitettiin uusia aineita. Uusissa aineissa keskityttiin tietokoneen käyttötaidon lisäksi, myös internettiin ja sen sovellutuksiin. Koulu sai WWW-sivut ja oppilaille taattiin mahdollisuus omien sivujen rakentamiseen valinnaiskursseilla. Erillisillä ainetunneilla aloitettiin mm. tiedonhaku internetistä ja IRC:n avulla keskustelu (mm. englannin kielessä).

Opetushallituksen akvaariokokeilun tietotekniikkaan perehtyneitten koulujen verkkotapaaminen pidettiin Kaukajärvellä marraskuussa. Tilaisuudessa oli ensimmäistä kertaa mahdollisuus kokeilla tilausvideon siirtoa digitaalisen median instituutin koneelta. Tapaamisen aikana KOUTIVA-projektin osapuolet esittelivät tietotekniikan mahdollisuuksia kouluopetukselle ja vastasivat vierailijoiden kysymyksiin mm. uuden tekniikan kustannuksista ja tietoturvasta.

Projektin virallinen julkaisutapahtuma, ns. virtuaalipäivä, pidettiin helmikuussa Kaukajärvellä. Tilaisuudessa esiteltiin lehdistön, radion ja television edustajille KOUTIVA-projektia ja siihen liittyvää tekniikkaa. Läsnä tilaisuudessa oli kaikkien projektiosapuolien edustajat, sekä Kaukajärven englantilaisen ystävyyskoulun rehtori, joka korosti puheessaan tietotekniikan mahdollisuuksia modernien koulujen väliselle yhteistyölle. Virtuaalipäivänä koekäytettiin ensimmäistä kertaa myös Kaukajärven ja Normaalikoulun välistä ATM-yhteyttä. Koulujen oppilaat kävivät tilaisuuden aikana lyhyen keskustelun verkon yli välitetyssä videokonferenssissa. Julkistamistilaisuutta käsiteltiin useitten Tampereen seudun medioiden (Aamulehti, Tampere-TV, paikallisradiot) lisäksi mm. Suomen kuvalehdessä, jossa käsiteltiin KOUTIVAa osana koulujen tietoverkostumista ja Opetusministeriön Suomi tietoyhteiskunnaksi-ohjelmaa.

Kevätlukukauden 1996 aikana Kaukajärven koululle hankittiin kolmas ATK-luokka, jonka varustuksena oli 12 uutta pentium-tasoista tietokonetta. Myös Normaalikoulu sai käyttöönsä luokallisen pentium-PC:tä, mutta niitten liittäminen verkkoon, yhtä lukuunottamatta, ei toistaiseksi ole ollut mahdollista.

DMI:llä tehty KOUTIVAa käsittelevä artikkeli "ATM-based Multimedia Trial in Comprehensive Schools" (Koskelainen ym. 1996) hyväksyttiin esiteltäväksi EAEEIE:n (European Assosiation for Education in Electrical and Information Engineering) järjestämään ja Oulun Yliopiston isännöimään "Telematics for Future Education"-konferenssiin kesäkuussa. Projekti herätti konferenssiin osallistujien keskuudessa laajaa kiinnostusta, ja sen teknisen ympäristön todettiin olevan aivan Euroopan huippuluokkaa.

KOUTIVA-projektin ensimmäinen luokkamuotoinen etäopetuskurssi alkoi elokuussa, jolloin Normaalikoulusta käsin opetettavaan venäjän kielen peruskurssiin ottaa osaa myös kuusi Kaukajärven yhdeksännen luokan oppilasta.

Japanin Narassa pidettävä Interworking96-konferenssi on yksi maailman arvostetuimmista tietotekniikan ja erityisesti ATM-teknologian alan konferensseista. DMI.n työryhmä sai lokakuussa 1996 pidettävään konferenssiin kutsun esittelemään KOUTIVAn teknistä infrastruktuuria käsittelevän artikkelinsa "SISU - Schools to Information Superhighway".

7 KOUTIVA KOULUISSA

KOUTIVA-projektin myötä on kouluissa tapahtunut opetuksen uudelleenjärjestelyä, joka on mahdollistanut tietotekniikan tehokkaamman hyväksikäytön. Esimerkiksi Kaukajärven yläasteen opetussuunnitelmaan on lisätty pakollisen tietotekniikka-kurssin lisäksi useita aineita, joissa opitaan ja harjoitellaan erilaisia tietotekniikan käyttömuotoja. Tavoitteena on ottaa kaikki opitut tiedot ja taidot heti hyötykäyttöön ja mahdollisuuksien mukaan käyttää näitä myös muiden oppiaineiden opiskelussa.

Kaukajärven yläasteella tietotekniikan opiskelu aloitetaan seitsemännellä luokalla, jolloin suoritetaan kaikille pakollinen tietotekniikan käyttötaidot-kurssi (1 vkh). Kurssilla tutustutaan tietokoneeseen, yksinkertaisiin käyttöjärjestelmiin sekä tekstinkäsittelyyn. Kurssin ensisijaisena tavoitteena on antaa oppilaalle valmiudet käyttää tietokonetta työvälineenä. 8. ja 9. luokalla on 2 vkh mittainen tietotekniikan kurssi valinnaisena oppiaineena. Kurssit tähtäävät tietokoneen ja sen oheislaitteiden monipuoliseen käyttötaitoon. Lisäksi opintosuunnitelmassa on useita yksivuotisia kursseja (Viestintä I ja II, Ajankohtaista maailmalta, Tiedon valtaväylä) ja lyhytkursseja (Traveling around, Maailmanmatkailua tietokoneen avulla, Tietoverkot).

8 POHDINTA

Luokkamuotoista etäopetusta, videoneuvotteluyhteyttä käyttäen, KOUTIVA-projektissa on toistaiseksi pidetty ainoastaan venäjän kielessä. Opetus on ollut jokaiselle osapuolelle hedelmällistä, mutta kuitenkin huomattavasti hitaampaa ja vaativampaa kuin normaali opetus/oppimistilanne. Hyvän ja erityisesti tähän tarkoitukseen kehitettyjen laitteiden (mikrofonit, äänentoistojärjestelmät...) hinnat ovat kouluille aivan liian kalliita ja siksi osa tiedonsiirron mahdollisuuksista hukkuu puutteelliseen päätelaitteistoon. Esimerkiksi venäjän kielen erityispiirteet, useat ässät ja puheen elävä intonaatio, kärsivät valitettavan usein vähäisestäkin taustahälystä ja puutteellisesta äänentoistosta. Oppilaat kyllä oppivat tunneilla uutta kieltä, mutta onko oppiminen kokonaisvaltaista, vai ainoastaan kirjallista kielitaitoa; osittaista oppimista. Oppimisympäristöä tulisi kehittää siten, ettei oppiminen jäisi pinnalliseksi kokemukseksi. Jo tähän mennessä on todistettu, että ATM-teknologian mahdollistamat uuden oppimisympäristön sovellukset (kuten tehokas videokonferenssi, multimedia, mediapankki...) tuovat parannuksia entiseen etäopetukseen, mutta ovatko ne silti riittäviä optimaaliseen tulokseen pyrittäessä. Päätelaitteistoa, sovellutuksia ja opetusmenetelmiä tulisi kehittää nopean tiedonsiirron mahdollisuuksia tukeviksi.

Toinen nopean tietoverkon hyödyntämismahdollisuus koulutuksessa on ns. Mediapankki, joka sisältää oppimateriaalia. Materiaalin muoto voi vaihdella yksinkertaisista videoista monidimensionaaliseen hypermediaan. Sopivan materiaalin ollessa vähäistä, on tämän mahdollisuuden käyttö kuitenkin jäänyt toistaiseksi projektissamme taka-alalle. Selvää kuitenkin on, että nimenomaan interaktiivinen linkitetty, verkossa oleva multimedia (hypermedia) on se etsitty "suuri askel kohti todellista virtuaalikoulua". Näinollen materiaalin kehittämiseen tulisikin kiinnittää suurta huomiota jo lähitulevaisuudessa. Tampereen seudulla onkin herännyt suurta kiinnostusta kehittää multimedian oppimispankkia, jolloin oppimateriaali olisi koordinoidummin saatavilla, tällöin myös sen tuottaminen ja jakeleminen keskittymisen myötä tehostuisi. Erityisesti mediapankin materiaalia tuotettaessa on oltava käsitys kasvatuspsykologisesta kysymyksestä; Tarvitaanko enää perinteistä tietoa jakavaa opettajaa vai riittääkö tavoitteelliseen oppimiseen oppilaan omatoimista työskentelyä ohjaava tutor? Siksi on ensiarvoisen tärkeätä selvittää miten juuri kyseisessä multimediaoppimisympäristössä tapahtuu oppimista, sekä miten millainenkin materiaali tukee sitä parhaiten.

Tekniikkaa kouluun tuotaessa heräsi kysymys, mihin oppiaineisiin sitä voisi ja tulisi käyttää. Pelkona oli että monia uusia mahdollisuuksia kokeiltaisiin ainoastaan tietotekniikan opetuksen piirissä ja laaja-alainen hyödyntäminen ei olisi mahdollista. Mitään todellisia esteitä ei teknologian käytölle sinällään ole missään aineessa. Yhdistämällä tietoverkko EduLinkiin on kuitenkin pyritty edistämään käyttömahdollisuuksia myös tietojenkäsittelyluokan ulkopuolella. Uuden teknologian käyttö ja erityisesti sen hallitseminen, ei useista monimutkaisista laitteista johtuen ole aina mahdollista eikä mielekästäkään opetettavan asian kannalta. Tämä voi olla yksi este tietotekniikan laajemmalle koulukäytölle. Ylimääräisen henkilökunnan tarve koulutuksen ja teknisen tuen takaamiseksi on havaittu tässä projektissa ilmeiseksi. Opettajien kouluttamiseen (niin ammattiin valmistavassa opettajankoulutuksessa, kuin täydennyskoulutuksessa) tulisi siis satsata heti alkumetreillä suuresti. Tällöin ylimääräisen työn määrä tulevaisuudessa pystyttäisiin minimoimaan. Toinen todellinen este ja kynnys käytölle on yleisen didaktiikan puutuminen laitteiden käytössä. ATM-teknologiankin mahdollistamien tietoteknisten sovellutusten käyttömuodot ovat monidimensionaalisia, eivätkä ainedidaktiikat aina päde uuteen oppimisympäristöön. Kansallisen multimediaohjelman etäopetuksen tavoitetutkimusprojektin puitteissa ollaan kuitenkin syvemmin perehtymässä multimediaympäristöön liittyviin seikkoihin. Tuloksia odotellaankin koulumaailmassa mielenkiinnolla.

Uuden oppimisympäristön myötä niin pedagogisen integraation, kuin differentaationkin mahdollisuudet ovat kasvaneet merkittävästi. Koulut saavat uusia mahdollisuuksia keskittyä tiettyihin ainekokonaisuuksiin ja tarvittaessa saada oppilailleen opetusta toisissa aineissa. Toisaalta taas koulujen yhteistyö esimerkiksi yhdistettyjen projektien muodossa edistää opetuksellisten tavoitteiden ohella myös koulun yleisiä tavoitteita. Samalla sekä aineiden, että oppilaiden välinen eheyttäminen ja eriyttäminen lisääntyy. Oppilailla on suuremmat mahdollisuudet edetä omien taitojensa mukaisesti toisinaan yksinään, ja toisinaan taas osana suurempaa koulujen yhteistä virtuaaliryhmää.

Projektin osapuolien arviot projektista ovat olleet kokonaisuudessa sangen positiivisia. Projektin katsotaan toisaalta tarvitsevan kouluihin opetustyötä kehittävän ja tukevan työntekijän. Ihanteellisessa tilanteessa voisi yksi opettaja keskittyä projektin tehtäviin osapäiväisesti projektin varoin. Nykyisessä tilanteessa ei kukaan ole suoranaisesti vastuussa projektin etenemisestä ja suuri työtaakka opetukseen, laitteisiin ja kehittämistyöhön liittyvistä asioista on palkattomasti näitä ylimääräisiä töitä hoitavilla opettajilla. Toisaalta pelätään kuitenkin mittavan projektin tuovan kouluihin lisää byrokratiaa ja vaativan liikaa organisatorisia muutoksia, jotka eivät kaikkien opettajien kohdalla ole positiivisia. Tuotaessa teknologiaa kouluihin on siis huomioitava myös opettajat, jotka eivät käytä sitä opetuksessaan. Heidän mahdollisuutensa opettaa täysipainoisesti eivät saa hukkua teknologian ja sen vaatimien niin rahallisten kuin ajallistenkin uhrausten alle.


<< >> Otsikko