<< >> Otsikko

JOHDANTO

Jarno Suvanto

Tietotekniikka on ollut suomalaisten perus- ja keskiasteen koulujen opetusohjelmassa erillisenä aineena jo noin kymmenen vuoden ajan, mutta vasta aivan viime vuosina on tietotekniikkaa aktiivisesti pyritty hyödyntämään kokonaisvaltaisemmin koko koulutyössä. Alunperin teollisuudesta lähtöisin oleva tietotekniikan käyttömalli on siirtymässä siis vähitellen myös kouluihin (vrt. Leino 1994,1) Tietoverkostumisen ja teknologian huiman kehityksen myötä on myös valtion hallinnon tasolla huomattu tarve panostaa entistä huomattavasti enemmän suomalaisen tietoyhteiskunnan peruspilareihin, koulutukseen ja tutkimukseen. Pääministeri Paavo Lipposen hallituksen hallitusohjelmassa asetettiin Suomelle uusia tavoitteita kehittyä tietoyhteiskuntana ja näitä tavoitteita ryhdyttiin edelleen työstämään eri ministeriöissä. Keväällä 1995 opetusministeriön asettama työryhmä sai valmiiksi työnsä ja se julkaistiin nimellä Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategia. Tämän asiakirjan (Opetusministeriö, 1995 myös http://www.minedu.fi/tietostrategia/) mukaisesti peruskoulutuksesta suuntauduttava antamaan kaikille tietoyhteiskunnan perustaidot normaalina osana koulutusta. Työryhmä katsoi myös, että sähköisessä muodossa julkaistavien tietoaineistojen tuotantoa, välittämistä ja käyttöä olisi edistettävä erityisesti koulutuksessa ja tutkimuksessa.

Koulu tiedon valtatiellä - projekti (KOUTIVA, eng. SISU, Schools to Information Superhighway) oli käynnistynyt jo vuotta koulutuksen ja tutkimuksen Tietostrategiat-asiakirjan julkaisemista aikaisemmin, mutta tavoitteiden voidaan katsoa olevan pitkälle samoilla linjoilla asiakirjan kanssa. Tietostrategiat-asiakirjan tavoin KOUTIVAssa pyritään osana isompia linjoja saattamaan kouluja lähemmäksi ympäristöään tuomalla niitä tietoverkkojen piiriin. Tässä projektissa todellinen tähtäin on kuitenkin ensi vuosituhannella asti; Avata ikkuna vuoteen 2001 ja etsiä mahdollisuuksia uudelle opetukselle. KOUTIVAn ensisijaisena tavoitteena oli luoda huipputasoinen tulevaisuuden oppimisympäristö, jossa testattaisiin nopeamman tiedonsiirron mahdollistavan ATM-teknologian toimivuutta opetuskäytössä. Tämän oppimisympäristön uskotaan tuovan edelleen uusia mahdollisuuksia monimuoto-opetukselle. Aikaisemminhan esimerkiksi luokkamuotoiset etäopetuskokeilut ovat kärsineet tiedonsiirron hitaudesta. Samalla pyrittäisiin luomaan käyttökelpoista materiaalia sekä didaktista perustaa uuden median käytölle. Lähtökohtana projektille oli siis uusi ATM-teknologia (Asynchronous Transfer Mode). ATM:n uskotaan laajasti olevan tulevaisuuden universaali verkkostandardi, jonka ympärille tiedonsiirtoa rakennetaan pitkälle ensi vuosituhannelle (Kerttula 1996, 236). Sen etuina, perinteisiin menetelmiin verrattuna, on pienistä siirtoviiveistä johtuvan reaaliaikaisuuden ohella useita; ATM tarjoaa yhden verkon kaikentyyppiselle liikenteelle, se mahdollistaa monia uusia sovellutuksia, on yhteensopiva nykyisten verkkojen kanssa sekä on suunniteltu eliniältään edeltäjiään pitkäikäisemmäksi. Vaikkakin lähtökohta projektille on tekninen, siinä keskitytään kuitenkin tuomaan tekniikka luonnolliseksi osaksi oppimistapahtumaa, ei itsetarkoitukseksi.

KOUTIVA-projekti toimii pilottikokeiluna usealla eri tasolla. Sen puitteissa kolme tavallista suomalaista koulua on läheisessä yhteistyössä kehittämässä uusinta teknologiaa alan ehdotonta huippua edustavien yritysten sekä tutkimuslaitoksen kanssa. Projekti on suunniteltu kolmivuotiseksi ja tähän mennessä valtaosa projektiin liittyvästä tutkimus- ja kehittämistyöstä on liittynyt teknisen infrastruktuurin rakentamiseen. Teknisen tutkimustyön tuloksia esitellään tämän raportin ohella Petri Koskelaisen opinnäytetyössä (Koskelainen, 1995). Jatkossa tutkimuksen painopiste siirtyy enemmän kasvatukselliseen suuntaan. Projektin puitteissa parhaillaan tutkitaan sitä, miten tekniikka on otettu kouluissa vastaan ja mikä on sen käyttö jokapäiväisessä opetuksessa. Kouluissa on tehty projektista johtuen laajahkoa koulutuksen uudelleen organisointia. Uusien valinnaiskurssien lisäksi koulut ovat joutuneet synkronoimaan sekä kehittämään opetussuunnitelmiaan toisiaan vastaaviksi. Tässä raportissa perehdytään alustavasti koulujen opetussuunnitelmiin tehtyihin muutoksiin ja opetuksen hajauttamiseen. Tarkempia tuloksia odotetaan myöhemmin ilmestyvissä opinnäytetöissä sekä raporteissa.

Uutta teknologiaa otettaessa käyttöön on luonnollista, ettei saatavilla ole riittäviä palveluja eikä materiaalia. Projektin tavoitteisiin kuuluu siten myös oppimateriaalin tuottaminen ja sovellutusten testaus. Noin vuoden kestäneen tekniikan kokeiluvaiheen ja tutustumisen jälkeen kouluissa päästään syyslukukaudesta 1996 alkaen käyttämään traditionaalisen tietotekniikan lisäksi uutta monimuoto-opetusta edistävää teknologiaa aktiivisesti. Tällöin lopullisesti havaitaan sovellutusten toimivuus opetustilanteessa sekä pystytään paremmin kehittämään oppimateriaaleja. Projektin jälkeen toivotaan tuotetun oppimateriaalin, mm. mediapankin videoitten täyttävän modernin opetuksen vaatimukset ja näin siirtyvän aktiiviseen käyttöön.

Kuvio 1. KOUTIVAn kehitys tekniikan ja pedagogisen tutkimustyön suhteen.

Tämä raportti esittelee KOUTIVA-projektin vaiheita sen käynnistymisestä aivan viimeisiin tuloksiin asti. Raportissa on pyritty ilmaisemaan edellisten lisäksi projektien kannalta "kriittiset" paikat, jotta tulevaisuudessa pystyttäisiin paremmin varautumaan niihin.


<< >> Otsikko