<< >> Kurssin sisältö

HYPERMEDIA


Sisällysluettelo

  1. Hyperteksti
  2. Multimedia
  3. Hypermedia
  4. Vuorovaikutus
  5. Linkit

Hyperteksti

Yksinkertaisin tapa kuvata hypertekstiä on tehdä vertaus tavalliseen kirjaan. Perinteinen kirja on tavallista tekstiä, jossa eri asiat tulevat toisiinsa nähden peräkkäisessä järjestyksessä, omina jaksoinaan. Lukija on sidottu ennakkoon laadittuun järjestykseen käydä teksti läpi.

Ensimmäisenä sanaa "hypertext" käytti Ted Nelson vuonna 1965, josta hän käytti seuraavaa määritelmää:

"[Hypertext is] a body of written or pictorial material interconnected in a complex way that it could not be conveniently represented on paper. It may contain summaries or maps of its contents and their interrelations; it may contain annotations, additions and footnotes from scholars who have examined it."

Hyperteksti ei ole sidottu tiukkaan järjestykseen, teksti voidaan käydä läpi monella eri tapaa. Sen oheen voidaan lisätä erilaisia selventäviä tai tekstiä syventäviä linkkejä, joita lukija voi omista mieltymyksistään riippuen käyttää hyväksi. Teksti on siis hyvin laaja kokonaisuus erilaisia yhteen sulautettuja sivuja.

Tämän kurssin materiaali pyritään toteuttamaan käyttäen hyväksi hypertekstin sallimia linkkejä. Eri luennoitsijoiden materiaalit nivoutuvat tarvittaessa toisiinsa ja tekstiin pyritään hakemaan sopivia lisäselvitystä antavia linkkejä eri palvelimilta.

Hyperteksti sisältää seuraavia ominaisuuksia:

Multimedia

Multimediaalla tarkoitetaan äänen, kuvan ja tekstin eri muotojen yhdistämistä yhdeksi kokonaisuudeksi. Hyvässä esityksessä eri elementit (teksti, kuva, grafiikka, video, animaatio, ääni, musiikki, tehosteet) yhdistyvät saumattomasti toisiinsa. Erään tulkinnan mukaan TV ohjelma ei ole multimediaa, mutta jos sama esitetään tietokoneella sen omilla ohjelmilla, on kyseessä multimedia. Oleellista on myös interaktiivisuus, joka jossain mitassa tulisi olla mukana. Eräänlaisena multimedian esiasteena voidaan pitää myös tietokonepelejä, joista parhaimmat ovat virtuaalitodellisuuden sovelluksia.

Hypermedia

Kun multimedia ja hyperteksti yhdistetään, saadaan hypermedia. Se siis sisältää multimedian elementit (kuva, ääni, video...) mutta myös hypertekstin linkit. Oleellista on myös se, että yleensä pelkkä hypertekstin on staattista tietoa, mutta hypermedia on dynaamista, käyttäjän tarpeiden ja taitojen mukaan muuttuvaa tietoa.

Hypertekstiä voidaan laajentaa monin eri tavoin. Esimerkiksi hypermedia materiaalissa kurssista Johdatus korkeakoulumatematiikkaan on liikkuvaa kuvaa, animaatioita ja interaktiivista kaavojen ratkaisua matemaattisilla ohjelmilla. Erilaiset laajennukset, kuten Java ja VRML, sallivat hypermedian kaipaaman interaktiivisuuden.

Hypermedian sisältämää tietoa voidaan havainnollista eri tavoin, joista yleisimpinä ovat muistikorttien (HyperCard, NoteCard), kirjan (ToolBook) tai tilan (Xerox: Rooms, Apple: Virtual Museum) käyttö.

Vuorovaikutus

Lukija voidaan muutoinkin ottaa mukaan tekstiä luotaessa rakentamalla koko aineisto käyttäjän tietojen ja taitojen mukaisesti, jolloin teksti luodaan lennosta. Adaptiivisuudella saavutetaan helpommin käyttäjän tarpeet huomioiva

Interaktiivisuus voidaan jakaa kolmeen vaikuttajaan: tekijä, käyttäjä ja sovellus. Sovellus koostuu erilaisista elementeistä (solu, frame, kehys), joiden koko vaihtelee yksittäisestä teksti, video yms. pätkistä kokonaisiin dokumentteihin. Nämä ovat hypermedian peruselementtejä, resursseja. Solmut ovat liittyneet toisiinsa linkkien avulla. Informaation modularisointi mahdollistaa tekijän ja käyttäjän määritellä, mitä elementtejä on linkitetty keskenään.

Vaikka hypermedian elementit saattavat olla järjestettynä tietokannaksi, ei sitä silti voida pitää tietokantana, sillä tiedot on usein linkitetty keskenään assosiatiivisesti ja dynaamisesti. Hypermediajärjestelmät sallivat käyttäjän määritellä solmujen selailun käyttöaste, lisätä ja poistaa solmuja ja muokata käyttöliittymä omien tarpeiden ja halujen mukaiseksi. Tällä vuorovaikutuksella käyttäjä saavuttaa helposti sen tiedon taso, millä hän haluaa liikkua, eli esimerkiksi syventää, laajentaa tai vaihtaa näkökulmaa, kommentoida tai tuottaa vaihtoehtoista tietoa sekä käyttää erilaisia oheistyökaluja. Käyttäjältä on aktiivisesti mukana tekstikokonaisuuden luomisessa.

Linkit

Hypertekstin oleellinen osa ovat linkit, joissa esimerkiksi assosiatiivisesti yhdistetään solmuja tai tietoja keskenään. Näiden avulla voidaan liikkua hypermedian muodostamassa tietokannassa. Monet hypermediasovellukset sallivat myös linkkien muuttamisen ja uusien linkkien luonnin.

Linkit saattavat liittyä myös tiedon organisointiin ja kuvaavat solmujen välistä yhteyttä keskenään. Tällaisia ovat muun muassa

Muita linkkityyppejä ovat viittaavia, jolloin viittaus tehdään solmusta toiseen ja sallivat paluun takaisen, tai organisationaalisia eli solmujen välisen rakenteen verkoittavia. Arvolinkit kertovat eri solmujen välisen painotuksen. Tekstilinkit viittaavat suoraan jonkin elementin tiettyyn kohtaan. Leksikaaliset linkit viittaavat tekstistä solmuihin.

Eräs hypermedian ongelmista liittyy linkkien määrittelyyn. Potenttiaalisten linkkien määrä saattaa olla hyvinkin suuri, mutta kirjoittaja saattaa käyttää niitä joko liian usein tai harvoin. Myös lukijalla on olla omat mieltymykset linkkien määrän suhteen.


<< >> Kurssin sisältö